Hitto kun ärsyttää kotirouvat
jotka eivät ymmärrä, että miehen menestyminen ei ole sama asia kuin naisen menestyminen. Jos mies tienaa hyvin ja menestyy urallaan niin nainen ja vaimo on silti erillinen miehestään eikä nainen ole edelleenkään tienannut niitä rahoja vaikka kuinka olisi aviovaimo.
Kommentit (48)
henkilökohtaisesti tienaamassa työpaikalla. Ettekä te voi kirjoittaa cv:seen mitään lisäystä miehen työvuosista. Turha luulla, että menestys tai rahat olisivat oikeasti teidän vaikka ehkä nautittekin niistä etuuksista.
se on ihan totta. Mutta mieheni mielestä se olisi noloa, jos hänestä ei olisi sen vertaa mieheksi, että hän pystyisi vaimonsa ja perheensä elättämään.
terv. työssäkäyvä henkisesti kotirouva
Kyllä minä vain tienaan mieheni rahoja.Koti joustaa, kun on työmenoja, vaikkakin viikkotyötuntimäärät pidetään aika kohtuullioa, joka on hänen työssään tarpeen. Onneksi olen kiinnostunut ko alasta!
Mies maksaa minulle eläkettä kotivuosilta. Rahamme ovat yhteiset.
Huolehdin miehen pukeutumisesta mm valitsen työvaatteet, silitän paidat, prässään housut jne. Ihmissuhdeasioissakin mies konsultoi minua. Toimin parturinakin miehelleni, niin että hän on aina edustuskunnossa niskakarvojaan myöten:)
Mies tekee kotitöitä, kokkaa enenevässä määrin ja viihtyy vapaalla perheen parissa. En uhraudu!
työssä voi tietenkin käydä, kunhan pakolliset äitiys- ja vanhempainlomat vähennetään (joista niistäkin tulee vuosia yhteensä, jos on monta lasta), mutta ulkomaankomennukset ja muut, mitä nykyään vähänkin näyttävämpään uraan kuuluu, on vaikeampi toteuttaa molempien vanhempien omilla ehdoilla.
ja tienata viisinumeroisia summia kuussa. Vaikka olisi siis lapsiakin. Minkätakia täällä yritetään aina jotenkin väittää muuta. Kotona oleva loinen on kotona oleva loinen vaikka Mikkosen rouva sanoisi mitä.
ja tienata viisinumeroisia summia kuussa. Vaikka olisi siis lapsiakin. Minkätakia täällä yritetään aina jotenkin väittää muuta. Kotona oleva loinen on kotona oleva loinen vaikka Mikkosen rouva sanoisi mitä.
Minä sain monta vuotta tehdä pitkää päivää ja työmatkoja, välillä taas mies. Miehen ulkomaankomennuksen aikaan minä olin kotona. Lapset ovat jo isoja ja fiksuja eivätkä mitään mummojapotkivia nikojamppoja.
* Ihailee *
ei molemmat voi tehdä uraa lasten kärsimättä.
Joten kyllä se puoliso pönkittää ja auttaa uran tekijää.
Mutta ei siitä itselle muuta saa kuin puolet omaisuudesta, jos tulee ero. Menetettyä perhe-elämää tai työvuosia ei saa korvattua.
meidän perheessämme mies ei kuuna päivänä pysty ansiotuloillaan siihen, mitä minä olen meidän perheeseemme perimällä tuonut.
t. henkisesti kotirouva (töissä)
palkkaa kotona olosta :D Teenhän minä kotona kotihommat ja hoidan navettaa, mutta kyllä haluan muuallekin töihin kun lapset on isompia :)
Se on se oma raha :)
minulla onkin ollut mahdollisuus hoitaa lapsemme kotona. En ole myöskään kampaaja koulutukseltani, vaikka hoidankin mieheni kampauksen paremmin kuin kampaajat ja ilman aikatauluongelmia vielä:)
-----------------------
"Täydellinen Nina Mikkos-vastaus! Kaikki täsmää! :D"
Kyllä minä vain tienaan mieheni rahoja.Koti joustaa, kun on työmenoja, vaikkakin viikkotyötuntimäärät pidetään aika kohtuullioa, joka on hänen työssään tarpeen. Onneksi olen kiinnostunut ko alasta!
Mies maksaa minulle eläkettä kotivuosilta. Rahamme ovat yhteiset.
Huolehdin miehen pukeutumisesta mm valitsen työvaatteet, silitän paidat, prässään housut jne. Ihmissuhdeasioissakin mies konsultoi minua. Toimin parturinakin miehelleni, niin että hän on aina edustuskunnossa niskakarvojaan myöten:)
Mies tekee kotitöitä, kokkaa enenevässä määrin ja viihtyy vapaalla perheen parissa. En uhraudu
terv. henkisesti kotirouva (tosin töissä)
Monessa perheessä kotiäiti on yleiskone joka tekee kaikki! että mies voi vaan maata sohvalla ja menestyä työssä.Enkä tarkoita nyt av,mammojen supermiehiä.
Ja niin kauan kun me ollaan yhdessä, mä tuhlaan niitä miehen tienaamia rahoja ihan samoin kun hänkin, yhteinen tili meillä on ja mä saa käyttää siihen kuuluvaa korttia miten haluan.
Mua itseäni loukkaa kyllä että joku viitsii sanoa mua loiseksi. Mun mies tekee pitkää päivää töissä, on yrittäjä. Mä olen käytännössä melkein yksinhuoltaja, vaikka mä menisin töihin, mun mies tekisi silti pitkää päivää. Jos jotkut, niin meidän lapset siitä eniten silloin kärsisivät.
Me ollaan miehen kanssa yhdessä tehty päätös että mä olen vielä kotona, ei mun mies pidä mua loisena, mitä varten sitten joku toinen ihan tuntematon kehtaa sanoa niin? todella loukkaavaa, mutta sehän oli tarkoituskin, eikö?
Voin sanoa ihan suoraan että, onnistui tehtävässään, toivottavasti nyt on parempi mieli.
Sitäpaitsi eikös menestyvän miehen takana ole nainen?
mut en silti halua luoda mitään uraakaan. mä haluan kasvattaa onnellisia lapsia, joiden elämässä olen täysillä mukana. mut tämä on sitten vain mun elämän tarkoitukseni, asia jota minä elämältä haluan. mun puolesta muut ihmiset voi tehdä elämällään mitä sitten haluavatkin.
Mies panostaa siis työntekoon kodin ulkopuolella, minä sen sijaan hoidan kodin silloin kun mies on töissä, teen miehelle ja muille ruoat, pesen ja silitän miehen ja muiden vaatteet ym. Kun mies tulee kotiin niin illan loppuhommat laitetaan puoliksi. Rahat ovat yhteiset, meillä on yhteinen tili. Ostan mitä haluan ja milloin haluan, en kyllä pahemmin törsäile vaikka varaa onkin. Mulla on hyvä koulutus, lisäksi teen töitä lunkisti kotoa käsin.
Mutta silti en voi käsittää mitä se kenellekään kuuluu, että mies on kodin ulkopuolella töissä tienaamassa isoja rahoja ja minä panostan pääasiassa lapsiin ja kotiin.
Koulutus mulla on joka tapauksessa takataskussa ja teen hiljalleen töitä kotona. Toihin kodin ulkopuolle tästä pääsee takaisin milloin vaan, nyt ainakin nautin ihan puhtaaasti siitä, että saan olla lasten kanssa kotona ja laitella kotia.
Onko sulla Ap joku kompleksi asian kanssa itselläsi?
Taitaa olla kateuden peikko taustalla... Kun eihän Suomessa SAA tienata tekemättä raskasta ja kuluttavaa työtä, mieluummin käsillään.
Mun mies, tai siis firma, maksaa mulle palkkaa. Eli mä ihan konkreettisesti tienaan olemalla kotona. Ja cv:hen voi laittaa, että olen työskennellyt koko tämän ajan firmassa.
Ja niin kauan kun me ollaan yhdessä, mä tuhlaan niitä miehen tienaamia rahoja ihan samoin kun hänkin, yhteinen tili meillä on ja mä saa käyttää siihen kuuluvaa korttia miten haluan.
Mua itseäni loukkaa kyllä että joku viitsii sanoa mua loiseksi. Mun mies tekee pitkää päivää töissä, on yrittäjä. Mä olen käytännössä melkein yksinhuoltaja, vaikka mä menisin töihin, mun mies tekisi silti pitkää päivää. Jos jotkut, niin meidän lapset siitä eniten silloin kärsisivät.
Me ollaan miehen kanssa yhdessä tehty päätös että mä olen vielä kotona, ei mun mies pidä mua loisena, mitä varten sitten joku toinen ihan tuntematon kehtaa sanoa niin? todella loukkaavaa, mutta sehän oli tarkoituskin, eikö?
Voin sanoa ihan suoraan että, onnistui tehtävässään, toivottavasti nyt on parempi mieli.
Mua kanssa inhottaa tuollaiset loisiksi haukkujat. Mitä se muille kuuluu, jos jossian perheessä ollaan onnellisia niin, että vain mies käy töissä. Koen olevani etuoikeutettu saadessani olla kotona kun lapset ovat pieniä, nuorinkin tosin jo sen maagisen 3 vuotta täyttänyt. Ei ahdista yhtään. Päinvastoin. Meillä kaikki ovat ratkaisuun tyytyväisiä ja onnellisia. Mies tienaa niin hyvin, että pärjäämme loistavasti.
Missä siis ongelma? Siinäkö, että joillain on kanttia tehdä ratkaisut inhimilliseltä kannalta ei talouden ja uran luonnin pakottamana.
mutta kyllähän se,että toinen pyörittää kotirumbaa, auttaa ehkä toista luomaan sitä uraa. Uratykin ei tarvitse koskaan jäädä esim hoitamaan sairaita lapsia, voi tehdä ylitöitä yms.
jotka pönkittävät omaa itsetuntoaan miehensä koulutuksen/ammattiaseman kautta.
Jos vaikka ohimennen kysäisee joltain äidiltä perhekerhossa tms. mitä alaa hän on opiskellut, tämä alkaakin paasata miehensä tutkinnoista ja urasta...
En oikein tiedä miten tuollaisiinkin pitäisi suhtautua... Vakuuttaa että kyllä he kelpaavat joukkoon ihan omana itsenään, sillä "pelkällä" kampaajantutkinnollaan tms.?
Miehensä käy töissä ja vie lapset hoitoon äidilleen silloin kun ystävälläni on vapaailta. Miehensä viihtyy miesporukoissa ja lomailee ilman perhettä. Käyttää välillä liikaa alkoholia myös.
Minä ole kotirouva ja huolehdin perheestämme. Iltaisin teemme yhdessä mieheni kanssa keskenjääneitä kotitöitä. Mieheni ehtii tekemään uraa, joka tuo meille yhteistä varallisuutta. Molemmat ehtivät harrastamaan vähän omia juttujakin, mutta enemmän olemme vapaa-ajallamme yhdessä perheenä.
Ystäväni siis uhraa koko elämänsä työlle ja kodille ja ei rikastu! Meillä on miehellä huippu-ura ja lisäksi mieheni ei ole mikään sovinisti vaan huolehtii lapsista ja kodista. Minulla on etuoikeus saada olla enemmän lasten kanssa kuin miehelläni. Miehelläni on etuoikeus nauttia nousujohteisesta urasta, kun minä vain harrastelen koulutustani vastaavaa työtä.
ja tienata viisinumeroisia summia kuussa. Vaikka olisi siis lapsiakin. Minkätakia täällä yritetään aina jotenkin väittää muuta. Kotona oleva loinen on kotona oleva loinen vaikka Mikkosen rouva sanoisi mitä.