En halua ottaa mieheni sukunimeä koska

Vanhana (urbaanina?) legendana pariskunnan hääilmoituksesta jossa Timo Kakki ja Ulla Korjas saivat toisensa.

Molemmat nimet periaatteessa ovat olemassa, mutta hyvin harvinaisia.

Kun olin pieni isäni työkaverina oli Kakkinen, kävivät kylässä meillä. Mies kuoli ikävässä tapaturmassa myöhemmin ja vanhempani kävivät hautajaisissa.

Joskus on kaikki nimet keksitty, niin miksi ei voisi keksiä nytkin. Oon kuullut tuollaisesta tapauksesta, että naimisiin mennessä on otettu jomman kumman suvusta joku edellinen sukunimi.

Tuolta löytyi tieto, että Kakkinen-sukunimi tulee sanasta Gagge:

http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/13_nimihistoriaa/04_savolaisten_sukunimien_alkupera

Mitä jos ottais ton Gaggen, niin on vielä aidompi kuin Kakkinen, kun ei oo sit enää mikään väännös suomenkielelle.

Musta Kakkinen on kyllä pahempi kuin rehti Paska. Paskan voisin huumorilla ottaakin, jos mahdollisuus avautuis. Mutta Kakkinen on ihan kamala. Piskuinen kakka. Huh. :D

En kyllä mielelläni ottaisi tuollaista sukunimeä. Toisaalta mun omakin sukunimeni on aika ruma... Sen vaihto Kakkiseen olisi kuitenkin vähän sellainen "ojasta allikkoon" -tilanne :D Tyyliin Maija Kakkinen, os. Pissinen :D

No eipä "Puska" -sukunimikään kovin hehkee oo :D

"Mirenda Puska" :D :D :D

"Kalorina Puska" :D :D :D :D

Tuleva miehesi on jaloa itäsuomalaista sukua. Täällä Pohjois-Karjalassa on Kakkisia, Pölösiä, Humalaisia jne.

Oma sukuni on Kannakselta ja kun olen tehnyt sukututkimusta, on monesti naurattanut makeasti kun vaikkapa Romu ja Ryysyläinen ovat menneet avioon tai Hiiri ja Karhu, puhumattakaan Sikiöstä, Puunenästä tai Karvajalasta. Monet kuvailevat sukunimet ovat kadonneet, kun aikanaan nuoremmat polvet kokivat nimet niin rasittaviksi, että vaihtoivat ne joko itse tehtyihin tai suvussa oleviin.

Mieti sitä raukkaa jonka sukunimi on oikeasti Paska.

(tämän voi tarkistaa todeksi vrk:n sivuilta)

no melkeinpä yhtä paha on kakkinen kun paska:D

mies voi ottaa sun sukunimeä niin saistte koko perhe yhteisen nimen. mieskö väkisin halua olla paskanen

esimerkiksi Kakkinen-Virtanen tai sitten ihan suoraan Kakkivirtanen.... ei oo mikään pikkukakka nääs...

mieheni ei halua ottaa minun sukunimeäni koska hän ei voi "alistua" ottamaan naisen sukunimeä. Sanoi että lapsia ei tule jos kaikilla ei ole sama sukunimi.. niinpä sitten sanoin että ota itse minun sukunimi niin ei voi edes ajatella asiaa. Sanoi vielä että jos lapset ottais tulevaisuudessa minun sukunimen, niin kaikki ajattelis että hän ei ole lapsen isä... voi vit...

itsekin varmaan olen ihan naurettava pelle kun en tähän voi suostua. Mutta suostuisitteko te? Varmaan viimenen nimi maailmassa minkä ottaisin ja kohta saan kaikki paskakakkiset niskaani kun heidän sukunimeään arvostelen.

Aika kakkamainen juttu, sanoisin...

ja vastasin niin se naurahti pienessä hiprakassaan että "ei kun ihan oikeesti"... huoh.

Ja olen pahoillani myös mahdollisten tulevien lastenne puolesta, jos mies vaatii, että niistä pitää tulla pikku-Kakkisia. Siis oikeasti, jos itsellä on kirjaimellisesti paska nimi, niin pakkoko niitä lapsia on sillä kiusata?



Jos välttämättä haluatte yhteisen nimen, niin voisitteko ajatella, että ottaisitte yhteisen sukunimen jommankumman suvusta? Siis sellaisen, jota teillä kummallakaan ei ole nyt käytössä?

Ja jälkipolvienko pitäisi sitä sitten ylpeänä kantaa?



Ei siinä mitään, itse en ihan periaatteesta vaan halunnut vaihtaa sukunimeäni, vaikka mieheni nimi on ihan ok.



Mutta siis oikeasti, kai se mieskin voisi vähän miettiä, että onko tuo nyt niin ylväs nimi eteenpäin siirrettäväksi.

niin huomaa, että tiettyjä ihanuuksia esim. Pölkky, Juntti on varsin paljon myös miehillä ENTISENÄ nimenä. Ehkä se ap:n herra Kakkinenkin voisi rohkaistua ja totuttautua johonkin uuteen nimeen.

Paskankaan väliä mikä nimi on siis ihan oikeesti hei. Rakkautta jos riittää niin nimi kelpaa.



terv. Pulli

Mun luokalla oli aikanaan yksi Pulli, ei hänen nimenään kukaan kauhistellut.