Apua tarvitaan, avierossa talo miehelle ja lapset äidille.
Näin ollaan päätetty. mulla ei ole taloomme mitään siteitä, mutta mies ei halua talosta luopua (perintö tila). Mun ainoa asia mitä vaaadin oli,että saan lapset, eikä mies laittanut vastaankaan.
Nyt olen katsellut vuokra-asuntoja ja voi jestas kun ne on kalliita. meitä kun muuttaa minä + 3 lasta, eli tarvitsisimme 4h+ keittiö. Mihin tukiin mulla on oikeus. kelan sivuilta katsoin jo asumistuen ja sitä saisin n. puolet vuokrasta mun tuloillani (n.1300€). Mutta tiukille vetää jos palkasta jää vuokran jälkeen käteen 800€ - päivähoito maksut. ja työmatkat.
Muuten ero näyttää sujuvan suht. riidoitta mutta raha on tämä kynnyskysymys. Meidän talo on kokonaan miehen nimissä, mutta laina siihen on yhteinen. mites tässä tilanteessa. pääsenkö lainasta eroon ollenkaan? vai onko vaan talo myytävä ja miehen maksettava mulle.. Onko mulla siihen mitää oikeuksia?
Tää kuullostaa hieman sekavalta mutta erosta päätettiin viikonloppuna ja omat ajatukset ovat vielä hajallaan...
kiitos ja kumarrus vastauksille.
Kommentit (65)
ja edelleen siinä perheessä on neljä jäsentä, äiti plus kolme lasta.
Syödystä ruoasta jää vaan paskaa pönttöön mutta asunto omissa nimissä on omaisuutta, jonka arvo säilyy.
Mies on onnistunut pelaamaan korttinsa tosi hyvin, jos et edes tajua, miten puille paljaille olet jäämässä.
Miten laina voi olla teidän molempien nimissä mutta asunto vain miehen nimissä? Tulisitko minunkin asuntolainaani kimppaan - pidetään asunto minun nimissäni mutta sinä maksaisit puolet lainasta? Kyllä se mulle sopii.
Vakavasti puhuen, jos olet jollakin lailla oikeutettu asuntoonne (luulisin että olet jos olette naimisissa), mies ostakoon sinun osuutesi omiin nimiisi. Esim. asunto on 100 000 euron arvoinen. Omistat asuntoa 50 000 euron arvosta. Mies maksaa sinulle 50 000 euroa. Mikäli olet lyhentänyt lainaa esim. 20 000 euron arvosta, sinulle jää 30 000 euroa käteen. Sillä pitäisi pystyä makselemaan vuokrakämppää jonkun aikaa.
Mutta kuulostat hieman avuttomalta raha-asioiden parissa, ehkä olisi paras yrittää korjata avioliittonne niin mies elättäisi sinut ja lapset. Rahasta ymmärtämätön kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti tulee olemaan tosi tiukilla. Eläminen kun maksaa.
on avioeron tullessa ihan sama kumman nimissä omaisuus on. Silloin molempien omaisuus lasketaan yhteen ja tasataan. Joskus voidaan poiketa tasajaosta, jos esim liitto on ollut lyhyt, mutta ap:n tapauksessa sekään ei pidä ( 3 lasta yms)
Ap: tämä on huonoin palsta kysellä tällaisista asioista. Marssi oikeusaputoimistoon ja heti. Ilman muuta sinulle kuuluu puolet omaisuudesta erotilanteessa. Eli miehesi on maksettava sinut ulos.
Ei ap ole vaatimassa 150m2 asuntoa.
Tavallinen 4h+k ei välttämättä edes ole kolmiota kalliimpi, vuokra kun riippuu niistä neliöistä eikä huoneluvusta! Tai hintaeroa saattaa olla esim. 100€, mikä nyt ei hirveän huiman summa ole.
kyllä te ämmät olette kateellista ja pahansuopaista porukkaa ei voi muuta sanoa. Toinen nainen pitää haukkua ja mollata joka helvetin käänteessä. Ei ole ihme, että naisten palkka on aina miehistä jäljessä.
Neljä ihmistä pitäisi sulloa kaksioon, miksei samantien yksiöön. Saahan sinnekin vaikka sermillä jaettua makuupaikat. Äiti nyt mahtuu keittokomeroonkin. Tai no muuttakoon samantien asuntovaunuun jenkkityyliin se nyt ei voi paljoa maksaa.
Ja mikä yhteiskunnan pummi eronnut yh muka on joka jo ihan ensimmäisen viestin perusteella käy töissäkin. Juuri sellaisille suon mielelläni meidän maksamat verorahat. Mistä teitä naiset oikein sikiää? Pahansuopia olette no kaipa te siitä jonkun tyydytyksen saatte.
Näköjään mammat missaa koko pointin nyt. Tietenkin saat itsellesi puolet sinun ja miehesi yhteenlasketusta omaisuudesta. Jos sitä ei ole muuta kuin se talo, talon arvo jaetaan puoliksi ja on miehen asia ottaako lisää lainaa vai myykö talon ja maksaa sillä sen tasingon.
Mutta se laina menee puoliksi sekin, ja nettoat käytännössä vain puolet siitä talon arvon ja lainan erotuksesta. Eli ihan sen mukaan miten paljon te oikeasti omistatte taloanne (lainamäärän jälkeen) riippuu se, mitä saat.
ja elatusavut kannattaa sovituttaa ihan viranomaisella, jos miehellä on edes kohtuulliset tulot. nuo minimit on aika pieniä.
kyllä te ämmät olette kateellista ja pahansuopaista porukkaa ei voi muuta sanoa. Toinen nainen pitää haukkua ja mollata joka helvetin käänteessä. Ei ole ihme, että naisten palkka on aina miehistä jäljessä.
Neljä ihmistä pitäisi sulloa kaksioon, miksei samantien yksiöön. Saahan sinnekin vaikka sermillä jaettua makuupaikat. Äiti nyt mahtuu keittokomeroonkin. Tai no muuttakoon samantien asuntovaunuun jenkkityyliin se nyt ei voi paljoa maksaa.
Ja mikä yhteiskunnan pummi eronnut yh muka on joka jo ihan ensimmäisen viestin perusteella käy töissäkin. Juuri sellaisille suon mielelläni meidän maksamat verorahat. Mistä teitä naiset oikein sikiää? Pahansuopia olette no kaipa te siitä jonkun tyydytyksen saatte.
Kyllä se nyt vaan niin on, että asunto valitaan oman tulotason mukaan - ei sen mukaan, että "yhteiskunnan kuuluu kustantaa meille iso asunto". Tätä kutsutaan oman talouden suunnitteluksi ja sen pitäisi olla aikuiselle ihmiselle itsestään selvää. Jos rahat eivät riitä isoon neliöön, silloin on vain asuttava pienemmässä. Kateudella ei ole tämän kanssa mitään tekemistä - ellet sitten itse ole niin kateellinen muille, että luulet kaikkien muidenkin olevan.
oikeasti käy nyt surku ap:ta, kun on ottanut lainan taloon jota ei edes omista. Kerrassaan huono tilanne. Eli ap maksaa jatkossakin siis asuntolainaa talosta, jossa ei asu ja vuokra-asunnot ovat pienituloiselle varsin kalliita.
Lapsia ei lasketa rahassa, eli jos mies saa 200.000e arvoisen talon, niin sinulle jääviä lapsia ei pidetä 200.000e arvoisina, vaan heitä ei lasketa omaisuudeksi.
Omaisuutenne ja velkanne lasketaan yhteen, ja summa jaetaan tasan teille kahdelle. Sinä saat puolet lain mukaan.
Mutta, nelihenkinen perhe (äiti +3lasta) ei ole suurperhe eikä ihan oikeasti todella TARVITSE omia huoneita kukaan. Koululainen ei tarvitse automaattisesti omaa huonetta, sopu sijaa antaa. Rahaa ruokaan ja vaatteisiin on paljon tärkeämpi asia kuin reilusti tilaa jokaiselle kodissa. Neliöt ovat keskimäärin 90-95m2, ja neljälle ihmiselle kelan mukaan on 77m2 suurin sallittu neliömäärä. Kerrossänky 3+4v:lle, ja äidille ja 8v:lle toinen. Mahdutte nukkumaan yhteen makuuhuoneeseen, ja nukkumahuonetta voi käyttää myös työhuoneena ja pienemmät pysyvät poissa sieltä läksyjenlukuhetken ajan.
jos itse olisin vuosi sitten kysynyt täällä vastaavassa tilateessani apua niin aika entistä enemmän sekaisin olisin mennyt.
Kuten moni muukin, raha-asioihin suosittelen kysymään apua joltakulta lakimieheltä osituksen tekoon. Lakimiehen hankinnasta on netissäkin neuvoja. Vaikka muuten on sopuisaa, niin raha kiristää välejä ja kolmas osapuoli on hyvä "pehmike".
Itselläni myös kolme lasta (alle kouluikäisiä) ja asun juuri niin ahtaasti kuin täällä puolet suosittelee (2h+keittiö,oma sauna). Ahdasta on, mutta meillä on niin, että eron jälkeen kotona kaikki ovat koko ajan toistensa iholla ja haluaisivat nukkua samassa sängyssä koko ajan, isommat neliöt menisivät vain haaskuun. Siksi pienet neliöt ja yksi jaettu makkari riittää mainiosti. Nämä tilat ovat kuin turvallinen pieni pesä meille. Ero luonut selvää turvattomuutta lapsiin enkä halua heiltä kieltää tätä läheisyyttä.
Sellainen pointti vielä, miksi et osta omaa asuntoa? Minä ostin ja vasta jälkeenpäin tuli mieleen, että oishan sitä vuokrallekin joutanut. Elämisestä joutuu kuitenkin maksamaan, niin mieluummin maksan omaan piikkiin kuin vuokraa jollekulle.
sillä ei ole mitään merkitystä miten olette maksut jakaneet ja kenen nimissä asunto on, kun ositusta aletaan tehdä. Koska olette naimisissa eikä teillä ole avioehtoa, omaisuus menee puoliksi. Miehellä ei ole mitään mahdollisuutta vedota kohtuullistamiseen, jos teillä kerran on kolme yhteistä lastakin - eiköhän kyse ole ihan normaalista kaikki kriteerit täyttävästä avioliitosta.
Jos sinulle jää talosta velkojen jälkeen edes jotakin käteen, oman asunnon, vaikka sen kolmion, hankkiminen voisi olla järkevää. Hinnat ovat nyt alhaalla ja pääsisit kiinni omistusasumiseen. Myöhemmin voit sitten vaihtaa neljään huoneeseen ja keittiöön.
sillä ei ole mitään merkitystä miten olette maksut jakaneet ja kenen nimissä asunto on, kun ositusta aletaan tehdä. Koska olette naimisissa eikä teillä ole avioehtoa, omaisuus menee puoliksi. Miehellä ei ole mitään mahdollisuutta vedota kohtuullistamiseen, jos teillä kerran on kolme yhteistä lastakin - eiköhän kyse ole ihan normaalista kaikki kriteerit täyttävästä avioliitosta.
Jos sinulle jää talosta velkojen jälkeen edes jotakin käteen, oman asunnon, vaikka sen kolmion, hankkiminen voisi olla järkevää. Hinnat ovat nyt alhaalla ja pääsisit kiinni omistusasumiseen. Myöhemmin voit sitten vaihtaa neljään huoneeseen ja keittiöön.
ja teetä eropaperit juristilla. Niin ei tarvi jälkikäteen harmitella mitään. Kunnasta saat ilmaisen juristin ko. asioitasi hoitamaan tai esim pankistakin sellaisia löytyy. Muista huolehtia, että lainasi siirtyy miehesi nimiin. linkkrjä avukseksi esin. ilmainen oikeusapu on kohdallasi mahdollinen katso www.oikeus.fi
http://www.sosiaalikollega.fi/jarjestot/yyl/
http://www.oikeus.fi/9361.htm
että äiti ja 8 v. jakavat kerrossängyn!!
Tsemppiä ap, kyllä sun ajatus 4h+k on aivan kohtuullinen ja varmasti sen saattekin, kunhan raha-asianne saadaan järjestykseen.
JOs olet epävarma oikeuksistasi, niin todellakaan mihinkään ei kannata suostua ennen kuin olet jutellut juristin kanssa.
Miehesi tosiaan voi jäädä asumaan taloonne, jos lunastaa sinun osuutesi siitä pois. Se on hänen asiansa miettiä miten sen tekee. Sinun ei kannata tuosta omaisuudesta luopua, koska tarvitset ilman muuta rahaa elämiseen. Sinun osuutesti on (talon hinta-asuntolaina)/2.
Sen jälkeen miehesi pitää edelleen maksaa lapsista elatusmaksua ja se määräytyy miehen tulojen mukaan.
Juristin pakeille nyt vain ensimmäiseksi.
Kannattaa miettiä tuota omaisuudenjakoa järkevästi... oikeus puoleen omaisuudesta jos ei avioehtoa ja naimisissa. Mut tosiaan velat myös puoliksi eli summa ei todellisuudessa varmaankaan ole puolta talon arvosta.
Sit tosta asumistukiasiasta... asumistuessa on ylärajat...huomioidaan kaikki tulot, myös elarit ja lapsilisät muistaakseni...nehän ovat tuloja.
Usein pitää miettiä et mihin haluaa satsata... asumiseen vai muihin asioihin.
Itse asustan yhden lapsen kanssa 42 neliön asunnossa ja hyvin mahdutaan :) Sänky olohuoneessa ei ole kammottavaa... 6-vuotiaan kanssa asuessa se olen minä joka menee viimeisenä nukkumaan eli oma rauha on siinä määrin kuin tuon ikäisen kanssa asuessa yleensäkkin.
Minä neuvoisin sinua ihan ensiksi menemään esim. oikeusapun kautta jolekin lakimiehelle. Kannattaa ihan kunnolla hoitaa nuo omaisuusasiat kuntoon.
Jos laina on molempien nimissä, nin sillin sinun pitää selvittää, että miten saat lainasta nimesi pois. Mikän ei pakota ottamaan omaa osaasi, mutta jos mielesi myöhemmin muuttuu, niin sitten se on myöhäistä. Meidän eron yhteydessä olimme maksaneet taloa vasta n. vuoden, joten ei paljon mitään. Me miehen kanssa sovimme niin, etä kävimme pankissa muuttamassa lainan miehen nimille ja minun nimeni poistettiin lainasta.
Toinen asia on lastenvalvojan luona käyminen. Käykää siellä sopimassa yhdessä elatusmaksujen suuruun ja lasten tapaamiset. Sitten kun ne on paperilla, niin silloin ei tarvitse myöhemmin riidellä asioista. Lasten menoihin otetaan huomioon juuri nämä päivähoitomaksut ja muut lapsen kulut.
Minimi on tosiaan jotain 130 tienoilla, mutta siellä voidaan ehdottaa sitäkin piemenpi tuki, mutta älä suostu siihen. Jos miehellä ei ole varaa maksaa, nin hän voi itse hakea tukea maksuihin muistaakseni saman lastenvalvojan kautta. Kirjatkaa vähintään se minimi/lapsi papereihin. Ja jos pääsytään minimiin, niin kirjatkaa paperiin erikseen, että siksi minimi, koska miehen maksukyky ei riitä suurempaan tukeen. Meillä kirjattiin silloin minimi ja koska meillä ei ollut tuota edellä mainittua kohtaan kirjattu paperiin, niin indeksikorotukset eivät korottaneet minun tuke kuin vähän alle 116 euroon ja tuota puuttuuvaa osaa en saa mistään, koska sitä lausetta ei oltu sinne kirjattu...
Sinun ei kannata nyt käyttää energiaa siihen, että mietit miehen selviytymistä. Tärkeintä on säästää paukkuja omaan selviytymiseen.
Kannattaa ottaa selvää, että oletteko oikeutettujan toimeentulotukee. Sillä tuo palkaksi lapsilisineen ei kuulosta suurelta. Ja samalla kannattaa selvittää Kelasta, että minkälaista tukea voitte saada mihinkin asuntoon. Minusta ei pakosta kannata änkeä todella pieneen asuntoon, etenkin, jos ajattelee asuvansa siinä useammankin vuoden. Se on myös todella rankkaa muuttaa hetken kuluttua suurempaan.
VOIMIA jaksamiseen ja asioiden selvittämiseen. Älä luota miehen ja sinun hyviin väleihin pelkästään. Niin ikävältä kuin se kuulostakin, niin miehesi pelaa varmasti hyvin pitkälle omaan pussiin. Ja sinun pitää pitää huoli omista eduistasi.
MARS oikeusavustajalle!
niin silloin mies "ostaa" sinut siitä ulos, jos talo jää hänelle.
ja mies sitten lainan ja auton. ja taloon liittyvät asiat.
ap