Lue keskustelun säännöt.
Onko täällä ihmisiä jotka eivät pidä työstään?
Kommentit (60)
Olen asiantuntijatyössä ja en tykkää. Nyt olen työyhteisössä, joka on ihan ok (tosin ärsyttää tietyt asiat ihmisissä: ei tehdä sitä mitä luvataan, samoista asioista joutuu muistuttaa miljoona kertaa, jne,), mutta työstäni en silti tykkää. Paloin niin loppuun jonkin aikaa sitten, että siinä taisi mennä kaikki into tähän hommaan ja oikeastaan koko työelämään. Olen sitä mieltä, että työelämä on niin hajalla, että en haluaisi olla osa sitä, mutta minkäs teet. En halua maksattaa elämistäni muilla, joten pakko se on töitä tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä tehtaassa,työuraa takana noin 20 vuotta.
Kiire, fyysisesti suht raskas työ, kädet, jalat ja selkä rasittuvat. Vapaa-aikana arkena ei jaksa harrastaa mitään.
Suurin v*tutuksen syy tosin vaikealuonteiset, älyllisesti jälkeenjääneet, hullut ja psykopaattiset työkaverit....
esimies- ja asiantuntija tehtävissä. mahdoton yhdistelmä... en tykkää esimieshommia. en ole tarpeeksi kunnanhimoinen enkä koe itseäni täkrkeäksi, enkä jaksaa pomottaa ja motivoida hyväksikäyttäjiää. maamu esimies ylipäätään epäilyttävä yhdistlelmä, niin uusi pomo ajaa minut pois. varmaan vain hyödyksi.. asiantunijatehtävistä ei myöskään iloa kunnan puolella. ikuinen aamu- päivä- iltapäiväkerho. kunnan puolella ei voi olla asiantintijoita, ne lähtee yksityiselle.
Rekkakuski. Kohta 20 vuotta ajanut ja olen oppinut vihaamaan sekä työtä että firmaa jossa ajan. Ja myös työkavereita. Palkka on hemmetin pieni työn raskauteen nähden, työnantaja ei noudata tessiä kuin silloin kun se on hänelle mieluinen, ajojärjestelijät ovat täysin ammattitaidottomia, kalusto lahoaa käsiin, työvuorolistoja ei ole jne.jne.
Etsin uutta työtä, mutta työhistoria ei vakuuta kun yrittää hakeutua täysin eri alalle.
Olen uraa vaihtamassa, teen mainoshommia. Duunin piti olla todella luovaa, mutta oikeasti tuonne luovuus menee kuolemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä mistään työstä, koska tykkään olla vapalla ja tehdä mitä huvittaa. Ei sen kummallisempaa syytä. Ei ole sellaista työtä, mistä voisin pitää. Työ on pakkoa ja pakko ikävää.
Vierailija kirjoitti:
tykkään olla vapalla
Korjaan: vapaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aineenopettaja, vasta aloittanut, alle 30v.
Liikaa opetuksen ulkopuolista sälähommaa, liian isot ryhmät, liikaa tasoeroja. Riittämättömyyden tunne, alun into hävinnyt kokonaan. Työ tulee vapaa-ajalle mukaan Wilma-viestein, opettajien Whatsapp-ryhmissä ja ajatuksissa. Monta muutakin asiaa, joita en jaksa nyt edes yrittää ajatella syystä että nyt on vapaa-aika.
Olen uupunut ja masentunut eikä työ kiinnosta enää. Vaikea alkaa vaihtamaan alaa jaksamishaasteiden takia, eikä opiskelu houkuttele, koska raha. Vasta olisi työura aluillaan, mutta jaksaminen stoppaa jo nyt. Yritän vain taistella, asettaa rajoja ja levätä. Saikkua on tarjottu mutta se tuntuu luovuttamiselta. Opetuskin kärsii uupuneesta opettajasta. Mitä se opettaa lapsille ja nuorille? Millaista kuvaa se antaa heille elämästä?
Ei työelämän kuulu olla tällaista! Elämästä kuuluu voida nauttia ja mun näkökulmasta tämän päivän työelämä tekee sen mahdottomaksi.
Ugh olen puhunut.
Vierailija kirjoitti:
En tykkää, laboratoriohoitaja. Ihan pjaskaa, liikaa töitä, liukuhihnatyö.
Täällä toinen labrahoitaja. Työ on tosiaan melko liukuhihnamaista ja yksitoikkoista. Ja jatkuva kiire.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen myyjänä enkä pidä työstäni. Jokapäivä täysin samaa rutiinia (lähinnä kassalla istumista) ja tunnen oloni täysin arvottomaksi. Lisäksi kun palkkalaskelma tulee niin kyllä sitä aina niin miettii että tällasen summanko takia elämäni kaupan kassalla istun... Tekisi mieli vaihtaa alaa mutta ei mitään hajua mitä haluaisin tehdä, ja toiseksi ei tässä vain olisi yksinkertaisesti varaa jättää töitä ja alkaa opiskelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisenä vaihdot ammattia, ja mitä on uusi ammatti?
Olen nyt kuuskymppinen,terveyssyistä ammatinvaihto edessä,vielä viitisen vuotta eläkeikään,fyysisiä vaivoja,ei mielenterveys.Uusi ammatti vielä hakusessa,ehkä taksikusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pidä työstäni varhaiskasvatuksessa mutta kun olen tehnyt tätä noin kuusi vuotta enkä paljon mitään muuta niin jännittää lähteä muualle. Pitäisi vaan rohkaista mieli.
Työskentelen taloushallinnossa. Työ onnistuu olemaan samaan aikaan sekä tylsää että kiireistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähihoitaja
Oikeastaan vasta opiskelija, syksyllä valmistun
Pidän työpaikastani, lukuisten harjoitteluiden ja kesätyöpaikkojen jälkeen ainoa paikka, jossa on oikeasti kiva työyhteisö
Mutta itse työ. Kiire, huono palkka, vuorotyö. Yksittäisiä vapaapäiviä joskus ja jouluna, tuntuu ettei ehdi palautua lainkaan. Vanhukset alkanut vituttaa uupumuksen vuoksi. Muistisairaita, vaativia, hitaita, omista läheisistään ja muista hoitajista pahaa puhuvia, ahdistelijoita. Mukavista mummeleista, jotka jaksaa kehua ja arvostaa työtä, on sentään hieman apua. Harmittaa, kun tunnen olevani huono hoitaja, kun ärsyttää potilaat, vaikken heille sitä tietenkään näytä
Hirvittää, kun vielä kaksi työharjoittelua jäljellä. Niska limassa paiskii jopa enemmän töitä kun palkkatöissä, kaikki on uutta, ja negatiivista palautetta tulee aina vaikka parhaansa yrittäisi. Siihen verrattuna tuttu palkkatyö on kuin lomaa. Mutta valmistumisen jälkeen aijon lähteä johonkin ihan muualle opiskelemaan, päädyn viimeistään oman käden kautta hautaan, jos tätä monta vuotta jatkan
En jaksa nähdä ystäviä tai perhettä, en jaksa siivota tai laittaa ruokaa, en saa unta. Koko elämä on pelkkää työtä ja epätoivoista yrittämistä levätä. En koe uupumusta 19-vuotiaana kovin normaaliksi, vaikka taustalla onkin masennusta. Hatunnosto kaikille, jotka jaksaa tätä koko elämänsä. Vielä puoli vuotta ponnistelua koulun ja työn välillä, ja sitten saan hengähtää
Hoitoalalla. Olen tympeä potilaille. Varmastikin huomaavat,että en pidä työstäni!
Luokanopena inhoan työtäni, josta ennen pidin. Lähes kaikki muutokset ovat vieneet työtä ja oppimista huonompaan suuntaan. Jatkuva muutos ilman asiantuntemusta ja kokonaisnäkemystä ovat romuttaneet suomalaisen koulun. Lisäksi mm.kasvatuksen puutteen ja somekulttuurin lieveilmiöiden myötä iso osa oppilaista ja vanhemmista tekee työni mahdottomaksi. Välillä myös esihenkilöt ja kollegat tuntuvat nokittelevan toisilleen kuin vihamiehet, ennen pidettiin yhtä. Tee siinä sitten arvokasta kasvatus- ja opetustyötä! Eipä sitä kyllä muut taida arvostaa kuin opettajat itse.
Mine ei tykkä työt. Fyi Se ole köyhälistö juttu.
Olen myös toimistosihteeri, 2700 euron palkka on onneksi ihan ok tällaisesta yksinkertaisesta ja eikä niin vaativasta hommasta, joten siksi en ole vielä uskaltanut lähteä koska tiedän että toisaalta olen hyvässä asemassa, koska on vakityö ja palkka jolla yksi ihminen pärjää.