Äitipuolet, miksi teillä on niin huono

Eräs lapsi selitti, miten äitipuoli oli huutanut hänelle: " Sinun äitisi on pilannut minun elämän!"

Itse vokotteli varatun miehen....

Lapsi kärsii tosi paljon.

Eikä voi ulkopuolisena oikein puuttua asioihin.

kuinka oma lapsi käyttäytyy sitä äitipuolta kohtaan? Joksu se kiltti pieni kullan muru voi olla äitipuoltaan kohtaan hirviö... "sä et ole mun äiti, sä et käske mua" "sun ruokas on pahaa, en syö" "mun äiti sanoo että...." "me ei tykätä susta" "sä olet tyhmä akka" "sä haiset pahalle" "mä haluan sitä tai tätä, tai kerron mun äidille"



Kun me "oikeat" äidit haukumme miehen uutta puolisoa lasten kuullen kaikki se kulkeutuu lapsen mukana sinne isän luo, lapsi sanoo kaikki ne ilkeät asiat joita on kuullut, äitipuolelleen. En siis yhtään ihmettele jos jotkut äitipuolet eivät pidä siitä että lapsi tulee. Ei minustakaan olisi kiva kuulla viikon ajan ilkeilyjä.

Ei tietenkään ole suotavaa että lapsen äiti haukkuu lapselle äitipuolta mutta lapsi todennäköisesti osoittaa mieltään aluksi isän (tai äidin) uudelle aina, varsinkin jos ero on vielä tuore. En todellakaan usko että kaikki äidit haukkuvat isän uutta lapselle/lapsille. Jotkut tietysti, poikkeus vahvistaa säännön.

Mutta kyllä äitipuolen pitää siinä tilanteessa olla se AIKUINEN eikä lähteä mukaan haukkumiskisaan lasta vastaan ja asettaa lasta ja isää vastakkain.

Jos lapsi sanoo esim. että en syö sun tekemää ruokaa, se on pahaa niin olkoon syömättä, ei se siihen kuole. Tai haukkuu tyhmäksi, siihen pitää vain sanoa että sepä ikävää, minusta sinä olet kyllä ihan kiva ja olisi kiva jos voitaisiin olla kavereita.

Lapset sopeutuu kyllä nopeasti jos aikuiset antaa siihen mahdollisuuden!

kuinka oma lapsi käyttäytyy sitä äitipuolta kohtaan? Joksu se kiltti pieni kullan muru voi olla äitipuoltaan kohtaan hirviö... "sä et ole mun äiti, sä et käske mua" "sun ruokas on pahaa, en syö" "mun äiti sanoo että...." "me ei tykätä susta" "sä olet tyhmä akka" "sä haiset pahalle" "mä haluan sitä tai tätä, tai kerron mun äidille"

Kun me "oikeat" äidit haukumme miehen uutta puolisoa lasten kuullen kaikki se kulkeutuu lapsen mukana sinne isän luo, lapsi sanoo kaikki ne ilkeät asiat joita on kuullut, äitipuolelleen. En siis yhtään ihmettele jos jotkut äitipuolet eivät pidä siitä että lapsi tulee. Ei minustakaan olisi kiva kuulla viikon ajan ilkeilyjä.

että lapset yleensä reagoivat vanhempiensa eroon jotenkin, ja että lapset yleensä koettelevat uutta puolisoa.

Mutta mä en usko että sillä on mitään tekemistä itsetunnon kanssa. Ehkä ne ei vaan pidä niistä lapsista.

Ei tietenkään ole suotavaa että lapsen äiti haukkuu lapselle äitipuolta mutta lapsi todennäköisesti osoittaa mieltään aluksi isän (tai äidin) uudelle aina, varsinkin jos ero on vielä tuore. En todellakaan usko että kaikki äidit haukkuvat isän uutta lapselle/lapsille. Jotkut tietysti, poikkeus vahvistaa säännön.

Mutta kyllä äitipuolen pitää siinä tilanteessa olla se AIKUINEN eikä lähteä mukaan haukkumiskisaan lasta vastaan ja asettaa lasta ja isää vastakkain.

Jos lapsi sanoo esim. että en syö sun tekemää ruokaa, se on pahaa niin olkoon syömättä, ei se siihen kuole. Tai haukkuu tyhmäksi, siihen pitää vain sanoa että sepä ikävää, minusta sinä olet kyllä ihan kiva ja olisi kiva jos voitaisiin olla kavereita.

Lapset sopeutuu kyllä nopeasti jos aikuiset antaa siihen mahdollisuuden!

kuinka oma lapsi käyttäytyy sitä äitipuolta kohtaan? Joksu se kiltti pieni kullan muru voi olla äitipuoltaan kohtaan hirviö... "sä et ole mun äiti, sä et käske mua" "sun ruokas on pahaa, en syö" "mun äiti sanoo että...." "me ei tykätä susta" "sä olet tyhmä akka" "sä haiset pahalle" "mä haluan sitä tai tätä, tai kerron mun äidille"

Kun me "oikeat" äidit haukumme miehen uutta puolisoa lasten kuullen kaikki se kulkeutuu lapsen mukana sinne isän luo, lapsi sanoo kaikki ne ilkeät asiat joita on kuullut, äitipuolelleen. En siis yhtään ihmettele jos jotkut äitipuolet eivät pidä siitä että lapsi tulee. Ei minustakaan olisi kiva kuulla viikon ajan ilkeilyjä.

Suun soiton? Mietin joskus kun olen käynyt ystäväni luona joka on äitipuoli kahdelle lapselle, että en ikinä antaisi omien lasteni käyttäytyä tuolla tavoin, ja häpeäisin silmät päästä jos oma lapseni käyttäytyisi sillä tavalla jotakuta ihmistä kohtaan.

Kun 8 ja 9 vuotiaat huutavat, äitipuolelleen sä olet pelkkä hu**a, haista ämmä vi**u, mä en sun pa**aa ruokaas syö, Sä olet niin ääliö-tyhmä, yms... ja nuo on aika lievästä päästä.

Tai se kun teini-ikäinen tulee ja syö kaikki herkut pakastimesta ja kaapeista/sotkee ja tiputtelee roskia/valtaa sohvan ja telkkarin/ei vastaa kysymyksiin...

Pysy siinä sitten aikuisena, kun olet ollut aikuisena vuosia ja lasten tyyli/käytös ei muutu niin kyllä luulen että aika vahvat antipatia saa äitipuoli kehitettyä lapsipuoliaan kohtaan.

Tiedän olevani vähintään yhtä hyvä vanhempi kuin lapsen oma äiti. Otin mieheni lapsen jopa meille asumaan. Kivempaa mukeloa saa etsiä.

Jos ei tykkää, niin ei ole pakkokaan, niillä lapsilla ja "oikeilla äideillä" taitaa olla ongelmia sen kanssa.

Se on vaan niin että miten metsään huudetaan...

En kyllä ikinä ottais.

mutta kyllä se nyt vaan niin on, että jos on ottanut isän/äidin puolisokseen niin tällaiset asiat voi tulla eteen ja hyväksyttävähän se on. Sitten vaan tiukka linja siihen huuteluun, ja keskustelee sitten sen puolison kanssa mitkä linjat meidän perheessä on noiden lapsipuolten suhteen. Ja ehottomasti asiaan kuuluu, ettei kukaan aikuisista hauku toisia.



Pakko kehaista siskoa, joka on eronnut. Kolme lasta sai aiemman miehensä kanssa, joka nyt on uudestaan naimisissa ja heillä on myös lapsia. Sisko otti alusta asti semmoisen linjan, ettei sano pahaa sanaa lasten kuullen heidän isästään eikä uudesta vaimosta. Eripuraa on tullut, ja uusi vaimo on kaiken maailman haukkumaviestejä siskolle lähettänyt, mutta sisko ei ole niihin koskaan vastannut, ei halua lähteä sille linjalle. Valittaa sitten minulle jos on tarve purnata, mutta ei tahdo lietsoa sotaa.



Joissain tilanteissa on puuttunut, esim kun uusi vaimo oli leikannut siskon lasten tukat, silloin sanoi tiukasti, ettei se ole hänen paikkansa.

Meillä ainakin homma on ihan selvä: minä olen perheen toinen aikuinen ja miehen elämänkumppani. Kaikki lähtee tästä ja siinä ei kukaan hypi toisten nokille. Lapsipuolet ja yhteinen lapsi elävät siltä pohjalta, että meidän kodissa ollaan meidän säännöillä ja minä ja mies ollaan tämän perheen ydin täällä ja se siitä. Antaako teidän miehet lapsilleen sellaista viestiä, että hänen uudelle puolisolleen saa käyttäytyä miten vaan? Meillä lapset ei edes uskaltaisi... Ja kun lapset käyttäytyy asiallisesti, niin ongelmia ei tule suuntaan tai toiseen. Minä pidän heidän käynneistään, koska koen, että en ole mikään kaatopaikka heille vaan toinen aikuinen isän luona ja mulle kiukutellaan kyllä joskus, mutta ei mitenkään hallitsevasti. Haistattelu ei tulisi kyseeseenkään. Murrosiästä en vielä tiedä, mutta uskon, että selviämme hyvin, koska olen tullut kuvioihin lasten ollessa aika nuoria ja tähän asti on olleet lämpimät välit. Varmaan jotain kahnausta tulee, mutta en usko, että mitään katastrofia.

Mua jäi vaivaan tuo, että nuortenkin lasten annetaan suunnilleen haistatella ja haukkua ruokaa vain haukkumisen vuoksi tai valittaa hajusta. Millaisia kasvattajia te olette? Mitä teillä lasten isä sanoo? Meillä kun tulisi tuollaista käytöstä, niin johan siitä riemu repeäisi. (murkkujen kanssa voi joskus olla vaikeampaa, mutta tässähän on kirjoitettu aika nuorista lapsista) Itse saisin hepulin ja isänsä vasta meteliä pitäisikin. Meillä ainakin miehen lapset on kasvatettu ihmisiksi ja käyttäytymään hyvin. Ihan tasapainoisia lapsia ovat ja suhtautuvat muhun kuten muihinkin aikuisiin.

mutta kyllä se nyt vaan niin on, että jos on ottanut isän/äidin puolisokseen niin tällaiset asiat voi tulla eteen ja hyväksyttävähän se on. Sitten vaan tiukka linja siihen huuteluun, ja keskustelee sitten sen puolison kanssa mitkä linjat meidän perheessä on noiden lapsipuolten suhteen. Ja ehottomasti asiaan kuuluu, ettei kukaan aikuisista hauku toisia.

Pakko kehaista siskoa, joka on eronnut. Kolme lasta sai aiemman miehensä kanssa, joka nyt on uudestaan naimisissa ja heillä on myös lapsia. Sisko otti alusta asti semmoisen linjan, ettei sano pahaa sanaa lasten kuullen heidän isästään eikä uudesta vaimosta. Eripuraa on tullut, ja uusi vaimo on kaiken maailman haukkumaviestejä siskolle lähettänyt, mutta sisko ei ole niihin koskaan vastannut, ei halua lähteä sille linjalle. Valittaa sitten minulle jos on tarve purnata, mutta ei tahdo lietsoa sotaa.

Joissain tilanteissa on puuttunut, esim kun uusi vaimo oli leikannut siskon lasten tukat, silloin sanoi tiukasti, ettei se ole hänen paikkansa.

ensinnäkään siksi, että siskolla on yksinhuoltajuus, ja toisekseen siksi, ettei isä ollut asiasta päättämässä vaan uusvaimo leikkasi ominpäin. Sisko oli tosi pahoillaan, kun rakasti tyttöjensä pitkiä hiuksia.

mies voi antaa lapsensa käyttäytyä niin että saa huutaa mitä vain. Minä ainakin vaikka äitipuolena antaisin korville jos minulle huudettaisiin noin törkeyksiä.

En sellaista suvaitse omilta lapsilta niin en myöskään toisten lapsilta.

Ja vaikka minulla on todella huono itsetunto niin en silti itke vaikka miehen muksu meille tuleekin.

Mua jäi vaivaan tuo, että nuortenkin lasten annetaan suunnilleen haistatella ja haukkua ruokaa vain haukkumisen vuoksi tai valittaa hajusta. Millaisia kasvattajia te olette? Mitä teillä lasten isä sanoo? Meillä kun tulisi tuollaista käytöstä, niin johan siitä riemu repeäisi. (murkkujen kanssa voi joskus olla vaikeampaa, mutta tässähän on kirjoitettu aika nuorista lapsista) Itse saisin hepulin ja isänsä vasta meteliä pitäisikin. Meillä ainakin miehen lapset on kasvatettu ihmisiksi ja käyttäytymään hyvin. Ihan tasapainoisia lapsia ovat ja suhtautuvat muhun kuten muihinkin aikuisiin.

Haukkumiset tapahtuu silloin kun lasten isä ei ole paikalla, ja äitipuoli ei halua aiheuttaa kränää lasten ja isän välillä. joten ei kerro ja jos yrittää toppuutella lapsia, niin siitähän se riemu repeää.

Ja ystäväni tapauksessa hänen miehen exä on ilmoittanut että hällä ei ole mitään oikeuksia komentaa lapsia, se ei ole kuulema ystäväni paikka. Eli nykyään hän on lapsille piika ja miettii eroamista miehestä.

Mies ja nainen perustaa perheen, siihen kuuluvat niin edellisestä olevat lapsetkin kuin molempien omat vanhemmat ja sisarukset; tästä muodostuu lähisuku. No se edellinenkin vaimo kuuluu tähän kastiin lasten kautta. Lapset tulevat UUTEEN KOTIIN, niin heidän on mukauduttava tämän perheen sääntöihin. Ex-vaimon mielipiteillä ei ole väliä, niin hän sen kuuluisi mennä, onhan mies heidän ISÄNSÄ ja varmasti osaa katsoa ettei hänen lapsiaan syrjitä uusioperheessä. Lapset eivät ole myöskään mielestäni oikeutettuja erikoiskohteluihin, se ei olisi reilua muita perheen lapsia kohtaan. Miksi ex-vaimot haluavat niin hanakasti puuttua koko ajan ex-miehen elämään? Mitä jos ex-mies puutuisi koko ajan teidän elämään ja siihen mitä uusi miehesi tekee?

ensinnäkään siksi, että siskolla on yksinhuoltajuus, ja toisekseen siksi, ettei isä ollut asiasta päättämässä vaan uusvaimo leikkasi ominpäin. Sisko oli tosi pahoillaan, kun rakasti tyttöjensä pitkiä hiuksia.

Niitä pitkiä hiuksia, entäpä jos lapset olikin pyytäneet sitä ilkeää äitipuolta leikkaamaan ne hiukset? Mistä sinä tiedät oliko isä antanut luvan hiusten leikkuuseen vai ei? Sulla on vain siskosi kertomus asiasta.

oon siis lukenut siskon ja miehen ja uuden vaimon sen jälkeen käymää sähköpostiviesteilyä. Mies ei ollut silloin kotona. Ja MUN mielestä miehen (joka ei ole huoltaja) uusi vaimo ei voi päättää siskon (joka on yksinhuoltaja) hiustenleikkuusta ilman siskon lupaa.



Mutta voitte olla erimieltä. Itse sanon, että loukkaantuisin todella, jos joku sukulainen ominpäin leikkaisi omien lasteni hiuksia minulta kysymättä.



Yleensä heidän kaikkien välit toimivat varsin hyvin. Sillä uudella vaimolla keittää joskus kunnolla, minkä myös ymmärtää, koska heillä on omia lapsia ja joka toinen viikonloppu myös miehen lapset, eli aikamoinen sakki koossa. ymmärrän siis häntäkin, ja niin tekee siskokin. Kaikki asiattomuudet ovat olleet aiemmin, viimeaikoina ei ole ainakaan mun korviin mitään riitaa kantautunut.

komennetaan ja mikä kränä se on, jos isä tukee äitipuolta ja kieltää lapsiaan käyttäytymästä huonosti. Siis eihän lapsen ja vanhemman välit siitä pilalle mene, jos lapsia opetetaan käyttäytymään sääntöjen mukaan. Eihän omien lastenkaan tekemisiä pumpulilla peitellä, jotta ei tule "riitaa". Siksi lapset käyttäytyy juuri niin, kun huomaavat, että sanktioita ei tule. Ja se miehen eksä voi painua kuuseen valituksineen. Ei niihin kannata kiinnittää huomiota ja miehen pitää olla sen verran ryhdikäs, että pystyy puolustamaan omaa ja puolisonsa elämää. Tietenkään ei äidin pidä sitä sietää, että isän luona lapsia kohdellaan

huonosti. Normaali kurinpito ja kasvatus kuuluu asiaan tai herää kysymys, mikä se isän rooli nyt on ylipäätään. Sitä paitsi se on lasten äidinkin etu, että lapsia kohdellaan myös kasvatusasioissa tasapuolisesti isällään. Jos lapset saa olla siellä pikkuriiviöitä äitipuolelle, niin onko ihme, että äitipuoli on sitten ilkeä äitipuoli hetken päästä.



Itse olen lähtenyt siitä, että meidän kodissa eletään meidän tavalla ja minä olen perheen toinen vanhempi ja jokainen lapsi muistaa sen. Kun mies tukee, eksä ei puutu, niin meillä menee tosi hyvin. En puutu turhiin ja lapset viihtyy meillä. Koska en kuitenkaan ota mitään kovin voimakasta kasvatusvastuuta lapsista, niin minä olen selvästi se linkki murkkuikää lähestyvien lasten ja vanhempien välillä. He puhuvat minulle asioista, joista ei saa kertoa isälle tai äidille. ne on pikkujuttuja, mutta pystyn joissain asioissa seuraamaan lasten elämää paremmin kuin vanhempansa tästä syystä ja tietysti kertoisin miehelle, jos jotain hälyyttävää kävisi ilmi. Olen tavallaan puolikaveri, mutta silti luotettava aikuinen.

--

Haukkumiset tapahtuu silloin kun lasten isä ei ole paikalla, ja äitipuoli ei halua aiheuttaa kränää lasten ja isän välillä. joten ei kerro ja jos yrittää toppuutella lapsia, niin siitähän se riemu repeää.



Ja ystäväni tapauksessa hänen miehen exä on ilmoittanut että hällä ei ole mitään oikeuksia komentaa lapsia, se ei ole kuulema ystäväni paikka. Eli nykyään hän on lapsille piika ja miettii eroamista miehestä.

[/quote]