Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Anoppiasiaa - suhteen muuttumisesta, kun anopin oma tytär saa vauvan

Vierailija
18.03.2009 |

Minulla ja anopllani on ollut aina loistavat välit, olemme olleet enemmänkin kuin äiti ja tytär kuin anoppi ja miniä. Hän on auttanut meitä ja me häntä, mm. asui kanssamme useamman viikon murrettuaan jalkansa. Mieheni lisäksi anopilla on myös tytär, mutta meihin hän on turvannut kaikissa apuasioissa.



Tämä tytär sai vauvan n. 6 kk sitten. On ollut suorastaan surkeaa seurata, kuinka anoppi on lakannut pitämästä meihin yhteyttä, ennen kun soittelimme lähes päivittäin.



On toki hienoa, että hän auttaa myös tytärtään, mutta olo on silti vähän surkea, niin kuin hyllylle laitettu. Pidän häneen edelleen yhteyttä, mutta täytyy todeta sen muuttuneen hyvin yksipuoliseksi, hän ei juuri soittele. Kerran kokeilin, kauanko kestää, että hän soittaa - kahden viikon jälkeen luovutin ja soitin itse. Ei hän ilkeä tai epäkohtelias ole, mutta... Oma äitini on hyvin etäinen uuden miehensä kanssa (on toki "aina" ollut), ja siksi kai olen anoppiani pitänytkin vähän niinkuin "äitinä"- olemme mieheni kanssa olleet yhdessä nuoresta ja anopinkin olen siis tuntenut 15 vuotta.



Arvon siskot joilla on veli: onko oman äitinne suhde miniäänsä muuttunut saatuanne lapsia? Toivoisin niin paljon, että tämä on vain väliaikaista. En kuitenkaan halua missään tapauksessa "kilpailla" anopista, en vain ymmärrä, miksi tyttären vauva sulkee meidän perheen pois. En koskaan olisi osannut ajatella käyvän näin.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ainakin omalla anopillani on juuri näin.



Jotkut koiranleuat sanoo sen johtuvan siitä, että tyttären lapsesta voi ainakin olla varma, että hän on verisukulainen :D



Toivottavasti teidän tapauksessa yhteydenpito palautuu ennalleen, kunhan tyttären lapsen "uutuusarvo" on vähän laskenut. Tyttären vauva ei varmastikaan "sulje" teidän perhettä pois.

Vierailija
2/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei sinun. Ikävintä tässä on että oma äitisi on etäinen ja jotenkin ymmärsin että uuden miehen takia vieläpä. Koska teillä on ollut anopin kanssa hyvät välit jo toistakymmentä vuotta, suhteenne varmaan palautuu ennalleen kunhan anoppi on "toipunut" uuden lapsenlapsen tuomasta onnenhuumasta. Tai vaikka ei ennalleen, niin löydätte hyvän tasapainon uudessa tilanteessa. Mutta sano nyt sille omalle äidillesi, että miehet tulee ja menee, mutta lapset pysyy!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunhan tämä uusi vauva vähän aikaa vanhenee, niin uskoisin, että anoppikin taas tasoituu. Kyllä se tyttären vauva varmaan on erilainen ja voipa olla jopa välejä kovasti lähentäväkin asia.

Yritä jaksaa, kyllä se anoppi sieltä taas tulee takaisin.



Eroita tästä tunteesta se oma äidin kaipuusi. Onhan ihanaa, että sinulle ona sattunut noin ihana anoppi, mutta omaa äitiähän hän ei voi korvata. Voisitko ajatella keksustelevasi äitisi kanssa näistä tunteistasi ja yrittää lähentyä hänen kanssaan? Toki on niinkin, ettei kaikista ihmisistä ole äidiksi tai mummoksi :(

Vierailija
4/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma äitini on jopa ääneen todennut, että tyttären lapset tuntuvat enemmän omilta :/

Myös minun anoppini tuntuu pitävän tyttärensä lapsia enenmmän läheisempinä kuin meidän lapsia. Tämä on selvästi nähtävissä esi. niin että meidän lapsia tuntuu olevan vaikeaa ottaa hoitoon, mutta miehen sisaren lapsi on väh. kerran viikossa siellä. Sen näkee niin lukemattomista asioita ja teoista. Itse kipuilin tätä kauan, mutta olennyt luovuttanut ja hyväksynyt "asemamme". Mieshän ei tietenkään näe tai ei halua nähdä näitä asioita.



Anopin käytös tuntuu inhottavalta, koska hän ei kykene mitenkään peittelemään asiaa. Oman äitini en hänen sanoistaan huolimatta huomaa tekevän sellaista, vaan ainakin näennäisesti kohtelee kaikkia samalla tavoin.

Vierailija
5/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äitinikin on anoppi, mutta kaikille on riittänyt huomiota..

Oma anoppi taas kuuluu näihin ns. vauvahulluihin...kun lapsi kasvaa, niin kiinnostus häviää...oli sitten tyttären lapsi tai pojan lapsi..mutta se taas on anopin korvien välissä se vika..Narsistinen tyypppi, jolle ulkonäkö menee kaiken edelle.

Oli huolissaan mulle mahdollisesti tulevista raskauskiloista, mutta ei loukannut, koska ei ole mun äiti...

Tyttärensä ottavat nuo arvostelut henk.kohtasemmin (luonnollisesti, kun on oma äiti). Arvostelee heitä jatkuvasti...

Mutta mitä muuta voi odottaakaan naisesta, joka pelkää vielä syntymättömän lapsenlapsen näyttävän isänsä suvun naisilta, koska he ovat (anopin mukaan) rumia ja heillä on lyhyet jalat...

Vierailija
6/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mua ei niinkään haittaa erilainen suhtautuminen minuun, minulla on oma äiti elämässämme enkä kaipaa toista. Minua kuitenkin kaivelee suhtautuminen meidän lapsiin, joista tuli toisen kastin lapsia tyttärenpojan syntymän jälkeen. =( Esim anoppi hankkii leluja kotiinsa, joilla meidän lapset ei saa leikkiä koska ne on tyttärenpojan! Surettaa omien lastemme puolesta. Meillä tämä ei ole edes mennyt ohi vaan tyttärenpoika on jo 1,5 v mutta yhä kuningas.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
19.03.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on 3 kk ikäeroa ja jo raskausaikana tuli selväksi, että anopille tyttären lapsi on ja tulee olemaan tärkeämpi. Omat vanhempani ovat sen verran heikossa kunnossa, etteivät voi hoitaa lapsenlapsia, ja siksi olisi ihanaa kun anoppi edes joskus, vaikka edes kerran vuodessakin olisi luksusta, ottaisi meidän lastakin hoitoon. Miehen siskon lapset ovat siellä jatkuvasti ja joskus kun on kysytty, että voisiko meidän lapsi tulla sinne niin ikinä ei sovi. Lapsen puolesta tuntuu kurjalta, kun hän on selkeästi vähempiarvoinen kuin nuo miehen siskon lapset. Vielä hän ei sitä itse tajua, mutta varmaan jossain vaiheessa ymmärtää.

Mutta olen vain tyytynyt tähän. Ikäväähän se on, mutta ei voi mitään. Anoppi ei tosin ole minustakaan koskaan erityisemmin pitänyt, joten meidän tapauksessa lienee kyse myös siitä. Omat vanhempani ovat kyllä tasapuolisia kaikille lapsenlapsilleen, mistä olen iloinen.


Myös minun anoppini tuntuu pitävän tyttärensä lapsia enenmmän läheisempinä kuin meidän lapsia. Tämä on selvästi nähtävissä esi. niin että meidän lapsia tuntuu olevan vaikeaa ottaa hoitoon, mutta miehen sisaren lapsi on väh. kerran viikossa siellä. .

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi seitsemän seitsemän