Mä haluan TÖITÄ! ov
Hemmetti,mikään ei onnistu,siivoamaanko mun pitää mennä,että elämme?
Kommentit (52)
omaan yritykseen liittyy niin paljon riskejä,ei uskalla nykytilanteessa,kiinnosti kyllä jossain vaiheessa.Mä haluaisin vain tehdä jotain järkevää työtä,vaikka mitä,kunhan siitä saisi tyydytystä ja leivän päälle muutakin kuin ylähuulen.En mielestäni vaadi paljon.Lapsiakin voisin hoitaa,mutten pph:na.ap
MIksi et voisi olla pph?? Alalla huutava pula monissa kaupungeissa.
kassatyöhön,mutta sitä nyt KUVITTELIN saavani työkokemuksellani.En ole suurempia haaveilemassakaan nyt,ja kunhan pääsisin edes siihen kassatyöhön,niin olisin onnellinen,koska pidän siitä.Selvisikö pointtini,vai vieläkö haluat ilkeillä mulle?
Mun täti kouluttautui kassavastaavaksi työnohessa vaikka se vaatikin perheeltä paljon
mutta mä tiedän kyllä mitä haluan,eikä se ole bussikuskin homma.Ja kyllä mut koulutetaan siihen kassahommaankin,mutta pointtini on se,että työelämästä näinkin kauan poissaolleena on outoa,että KAIKKI työkokemus(15v)katoaa kuin taivaan tuuliin ja yhtäkkiä oletkin vain pelkkä mitätön paska. ap
yli nelikymppisen naisen, jolla ei ole mitään mahtavaa työuraa, voi olla mahdotonta saada normaalia perustyötä ihan vain laittamalla hakemuksia sinne tänne. Kaikenlaiset työpaikat ovat kiven alla ja nuoria niihin enimmäkseen otetaan. Ikärasismi on myös tosiasia, nuoruutta, kauneutta ja tehokkutta ihannoidaan.
Sinun varmaan kannattaisi hakeutua koulutukseen.
Nykyään on sellainen laitoshuoltajan tai joku vastaava ammattitutkinto, joka pätevöittää moneen eri tehtävään, sairaala-apulaiseksi, päiväkotiapulaiseksi, keittiöapulaiseksi jne...Näistä on aina huutava pula. Tulevaisuudessa tarvitaan paljon vanhustehoitajia.
Onko sulle joku sanonut niin vai onko toi sun oma johtopäätös jostain?
Jos olet kuitenkin niin pessimistinen ja susta vain tuntuu siltä?
Kun ei siivoaminen ja kuskin urakaan kiinnosta. Eipä taida löytyä fysiikkaa ja halua tehdä ruumiillista työtä... juuri tuollaiset valivalit pilaavat päivän.
t. yrittäjä joka on onnekseen löytänyt erinomaisia yli 40v työntekijöitä(ahkeria, työtäpelkäämättömiä ja rehellisiä, jouluna taas lahjotaan joulurahalla - taatusti ovat sen ansainneet)
mutta mä tiedän kyllä mitä haluan,eikä se ole bussikuskin homma.Ja kyllä mut koulutetaan siihen kassahommaankin,mutta pointtini on se,että työelämästä näinkin kauan poissaolleena on outoa,että KAIKKI työkokemus(15v)katoaa kuin taivaan tuuliin ja yhtäkkiä oletkin vain pelkkä mitätön paska. ap
liki 7 vuotta siis kotona........
kouluttautua kuukausia.Haluan vain arvostusta sellaisena kuin olen huolimatta pitkästä kotiäidin urastani.Ja kyllä sen kunnioituksen/arvostuksen puutteen huomaa,en ole sitä itse keksinyt.En sitten tiedä mikä mättää,mutta yleensä musta on asiakkaat aina pitäneet ja olen kyllä kova tekemään töitä,kunhan saan siitä hyvän mielen.Miksikään heittopussiksi/luuseriksi en enää suostu tällä kokemuksella ja iällä.Vaikka ketuttaakin. ap
liki 7 vuotta siis kotona........
Mitenkään kassan hommia väheksymättä, laitoshuoltaja on siivouksen ammattilainen. Kassan taidoilla ei käytetä koneita, tunneta ja tunnisteta materiaaleja, osata jaksottaa työtä niin, että siisteystaso säilyy ym.
Kyllä jokainen osaa oman kotinsa siivota, mutta harva kylmiltään selviää tuhansista neliöistä päivittäin niin, että paikat pysyvät puhtaina.
Työ kun ei ole pelkkää roskisten tyhjennystä.
Mä olen 30v ja mulla ei ollut oikeastaan lainkaan työkokemusta. Suoritin laikkarin paperit ja ei ole tarvinnut olla päivääkään työttömänä. Pelkkä siivous on tylsää, mutta yleensä laikkarin hommiin kuuluu muutakin joka tekee päivästä mielekkäämmän. Palkka tosin on huono.
Siivooja on kuka tahansa kouluttamaton joka homman on saanut, mutta laitoshuoltaja on hommansa osaava hygienia-alan ammattilainen. Lapset saa sanoa siivoojaksi tai vaikkapa joulupukiksi, mutta kuinka se on aikuisille niin vaikeaa.?Sanotaan siivoojaksi tai siistijäksi vaikka koko laitoksessa ei olisi listojenkaan mukaan ainuttakaan siivoojaa.
työelämästä. Pelkällä vanhalla työkokemuksella ja viime vuosien perseen pyyhinnällä ei työelämässä kovin pitkälle pääse, kuten olet varmaan huomannutkin. Firmat vähentävät väkeä joten koulutetumpaa väkeä on tarjolla, joten kouluttamattomat eivät työmarkkinoilla kovin helposti menesty.
Enne kotiäitiyttä pitäisi olla koulutusta ja työkokemusta ja sen jälkeen pitäisi päivittää tiedot ajan tasalle esim. työharjoittelun avulla. Seitsemässä vuodessa on moni asia muuttunut työpaikoilla eli ihan suoraan ei töihin pääse. Jos ei ole alun perin hankkinut koulutusta ja pitänyt osaamistaan ajan tasalla niin ei kannata parkua.
Kotiäitiys ei ole mikään meriitti työelämässä, etenkään jos se on ainoa osaaminen.
Mulla ei ole aikaa kouluttautua kuukausia.Haluan vain arvostusta sellaisena kuin olen huolimatta pitkästä kotiäidin urastani.Ja kyllä sen kunnioituksen/arvostuksen puutteen huomaa,en ole sitä itse keksinyt.
Itse olen 42-vuotias ja vaihtanut juuri työpaikkaa, vakituisesta toiseen vakituiseen. Minä olen lisäksi pienen lapsen yh, joten työtä katselin noin 5 vuotta ja vihdoin natsasi. En tosin lähetellyt kovin montaa hakemusta, ehkä noin 10 yhteensä vuosien varrella, sellaisia tosi kiinnostavia ja vakituisia paikkoja vain hain ja olin siis koko ajan vanhassa työssäni. Luulen, ettei toi ikä sinänsä ole mikään este, mutta jos sinulla on pitkiä taukoja työelämästä, niin sitä voivat katsoa miinukseksi. Mitä jos yrittäisit keksiä työtä, jossa elämänkokemuksella on merkitystä. Nuoria halutaan näihin kassa- ja pikaruokalatöihin, koska he oppivat nopeasti ja ovat muutenkin nopeampia kuin nelikymppinen. Jos hakisit myyjäksi esim. lastenvaatekauppaan tai lelukauppaan, joissa olisi hyötyä äitiydestä....tai sitten Hoploppeihin tai johonkin lastenparkkeihin....en tiedä haetaanko niihin kasvatusalaa opiskelleita vai...laajenna reviiriäsi ja usko itseesi, älä masennu ja luule, ettei sinusta ole mihinkään. Työnhaussa tarvitaan itsevarmuutta, aikuisuus on valtti ei huono asia, jos osaat hyödyntää sen.
Siivoja on siivoja kansankielellä. Laitoshuoltaja on aika uusi nimike.
koulutusta.Ja juuri lelu/lemmikki/pikkukauppoihinkin olen hakenut.ap
Musta tuntuu, että suurin vika on nyt sun asenteessa. En tiedä asuinpaikkakuntasi kokoa ja suurimpia työnantajia, mutta olet kuitenkin vasta 40, joten varmasti sut koulutetaan. Nimenomaan hoito-, ja siivousalalla riittää eläkeikään saakka töitä, kun vain viitsii kouluttautua.
Nyt mene peilin eteen miettimään!
Tai entäs oman yrityksen perustaminen?