*** Elokuiset Leijonanpennut vko 12 ***

Nala1983: Onnittelut sullekkin poitsu-uutisista!! Taidetaan olla muuten samoihin aikoihin kättärillä ku lasketutajat on peräkkäiset päivät. hih! :) Ollaan täälläkin oltu aika täpinöissä ultran jälkeen. Koko aika hymy huulissa ja varsinkin ku poitsu antaa mamille vähän merkkii ittestään. :D



Auringonkukka81: Meillä on kyl aika innostunutta porukkaa suvussa/ lähipiirissä tästä tulevasta vaavelista. Varsinkin oma äitini ja mummini. Ensimmäinen lapsenlapsi ja lapsenlapsenlapsi ois tulossa mun suvun puolelle. Kummasti sitä vauvan tavaraa on alkanu jo ilmaantuu sieltä sun täältä. heh! Hauskaa. Jopa mun esimies on aivan innoissaan kun oon raskaana. Se on kyl kiva juttu. :)) Mutta liikaa ei oo viel kukaan hösännyt. huom, vielä...



Ihanaa päivän jatkoa kaikille!! :))



jondis rv 20+2

Aika hauskaa ajatella että nyt ollaan jo puolessa välissä koko odotusta.

Itellä pää särkenyt kaksi päivää eikä Panadolista juuri apua ole ollut. Viikonloppuna ois esikoisen 5v synttäri...ja niihin pitäis jaksaa leipoa. Lauantaina tulee lapsivieraita ja sunnuntaina isovanhemmat ja kummeja.



Meidän suvussa ei onneksi jakseta ihan hulluina olla tästä tulokkaasta. Omille vanhemmilleni on siis jo kolmas lapsenlapsi ja viidettäpolvea isomummolle. Miehen puolella on myös jo parit serkut ennestään. Mutta äitini kyllä jaksaa jo hehkuttaa mummo onnea jälleen. Mikä tietenkin on ihana asia.



Eipä tässä muuta nyt juuri ole..



Rv 20+

se piti vielä sanoa siitä sukupuolesta että kun olimme rv 16+ jotain ultrassa niin siinä näkyi aivan selvästi kummasta oli kysymys. Rakenneultrassa ei sit enään ollut niin selvä mutta lääkäri vahvisti epäilyn kun ääneen sitä ihmeteltiin.

Nikkuliinalle ensin, meillä saa täällä terveyskeskuksessa tarvittaessa lääkärin laittamana akupunktioneuloja päänsärkyyn tai sitä ehkäisevästi (ainakin jos kyseessä migreeni), olisko teillä siellä samanlaista mahdollisuutta?



Auringonkukka kyseli sukulaisten innostuneisuuden tasosta :) No meillä on nyt tulossa miehen puolelle hmm... onko se sitten elokuussa 34. lastenlapsi ja minun puolelleni neljäs, varsinkaan siis miehen puolelta ei arvatenkaan mitään hössötystä ole mutta toki kiinnostuneita ollaan. Oma äitinikin on yllättävän vähän kysellyt, kai minä ehdin aina kertoa ennen kuin kysytään :D saa nähdä, alkaako se mummukuume taas ilmetä lähempänä laskettua aikaa, oma äitini ainakin jotain sellaisia merkkejä viimeksikin oireili, tai ainakin heti vauvan syntymän jälkeen.



Tänään kuulinkin uutiset että oli eilen syntynyt vauva taas sukuun, iso jötkäle oli ollut kun reippaasti yli nelikiloinen ja senttejäkin 53. Mutta onhan ne silti pieniä... hassua kun itsekin on jo aivan unohtanut että miltä se vastasyntynyt tuoksuu ja tuntuu, sitä vain alkaa niin kiinnostuneena seurata lapsen kasvua ja kehitystä että ei sitä paljon jää muistelemaan miltä neiti näytti vuosi sitten!



Ei kait täällä kummempia, piti tulla vaan pikaisesti kommentoimaan... Nyt vaan viikonloppua kohti mars!



Tolleroinen rv 18+6

Mummohysteriasta: Meillä on molemmat mummit aika mummomaisia. Esikoinen nyt siis 3v ja mistä mielestänne kielii, että kun haen poikaa tarhasta, niin aina ensimmäisenä kysyy "mennäänkö mummille?" -kiva, että hoitajat saa kuvan, että tämä lapsi ei kotona viihdy laikaan :D No, ymmärtäähän sen kun mummolassa saa aina 100% huomion ja palvelu pelaa ihan eri tahtiin kuin kotona... Sinänsä mummit eivät liikaa hössötä tai esim. soittele aamusta iltaan, mutta varsinkin oma äitini ostelee pojalle koko ajan kaikenlaista.



Raudasta ja lisäravinteista: Mä en vielä joutunut raudalle. Aika pitkiä nämä neuvolavälit vielä ovat kun viimeksi olin 19.2. ja seuraava käynti 31.3. No, ei tässä nyt mitään ihmeempiä ole kyllä tapahtunutkaan. Mulla oli viimeksi hemoglobiini vielä 120 (normaalisti n. 145) ja sanoivat, että kun tippuu sinne sadan pintaan, niin aloitetaan.



Ultrasta ja sukupuolesta: Meillä on toka ultra 6.4. eli vielä jonkin verran aikaa siihen. Emme ole miehen kanssa päättäneet, haluaisimmeko sukupuolen tietää. Tavallaan enää ei ole sillai väliä -ekan kanssa emme missään nimessä halunneet tietää. Olisi toisaalta kiva, niin voisi ostella vaatetta jo valmiiksi... Mä olen itse varma, että on tyttö, koska olen ollut niin huonovointinen. Mies taasen on varma, että on poika.



Meillä on pojalle jo nimikin: Lenni Julius. Tytölle ei ole nimeä... viimeksi oli toisin päin, tytön nimi oli valmiina: Iida Julia, mutta poika tuli ja sitten hiki hatussa mietittiin ja listattiin eri vaihtoehtoja. Muistan vaan, että meidän nimiajatukset miehen kanssa oli aivan eri laidoilla -mies ehdotti kaikkia ihan karseita nimiä ja päinvastoin. Onneksi sitten sattumalta löytyi kompromissi :D



Ja sekalaista jorinaa... mäkin odotan kevättä ja ennen kaikkea lumien sulamista innolla. Nyt saa joka päivä noutaa niin läpimärän lapsen tarhasta, ettei ole tosikaan. En tiedä millaiseen umpikumiseen sukelluspukuun se pitäisi tunkea, että pysyisi edes osittain kuivana pihalla. No jaa, jos istuu rännin alla niin ei kai siinä parhaatkaan kuravermeet enää auta?



Lisäksi kevään eteneminen vie meidät lähemmäksi uusinta hullutusta. Uhmaten lamaa ja kaikkea ostimme miehen kanssa omakotitalon Vantaalta! Se maksoi aivan sikana ja otettiin TODELLA törkeen paljon lainaa, mutta nyt on kaupat tehty! Kesäkuun alussa pääsee muuttamaan... saa nähdä, millaiseksi omakotitaloasuminen muodostuu. Nyt asumme vuokralla rivitalossa.



Ja eipä sitten muuta -ensi viikolla suuntaan ke-su Leville! Ihanaa päästä keväthangille, vaikka se hurvittelupuoli onkin nyt hieman rajoitettua B-)

Mulla alkaa mennä hermot totaalisesti. Nyt viidettä päivää koskee päähän. Tabletti läjä ei enää sopisi kädelle minkä olen syönyt. Äsken kävin lääkärissä ja määräsi banadol fortea 1g ja lisäksi litalginia.... Että miten kauan tätä pidellää. Eilen söin 6 erilaista tablettia... Lääkäri sanoi että liittyy raskauteen mutta myös niskojen jäykkyteen.. Ja kaksi viikkoa sairaslomaa... Mutta mitenkä pidän sitä kun on oma yritys tai miehellä on. Mutta lepo olisi kuulemma paras, että kaipa se mies saa nyt taipua siihen että olen kotona muutaman päivän. Kipu on välillä niin kova että ei tiedä itkisikö vai nauraisiko. Kaikki arvot ja verenpaineet on tosi hyvät, että ei raskausmyrkytyksestäkään ole kyse.



Onko muilla tällaista....=))??????



Muuta mitä kuuluu omaan napaan...on että liikkeita odotellaan malttamattomana. Masu on pullahanut niin esille että ei kukaan voi erehtyä mistä on kyse. Painoa on tullut jo aika mukavasti... Mutta mitää mielihalujakaan ei ole onneksi mihinkään makeaan.



Mutta nyt kotiin ja pää tyynyyn.!



Liisa06 rv 17+5

Piti tulla heti kommentoimaan, vaikka tarkoitus oli vaan lueskella uusimmat kuulumiset.



Itse olen kärsinyt tosi pahoista migreenisäryistä, ja viimeisin iski tytön 1-vuotis synttäreiden aikaan, ja samaan aikaan oli töitten aloitus hoitovapaan jälkeen. Mulla särki kans loppujen lopuks viis päivää putkeen päätä, ihan hirveetä oli. Neljä päivää söin 1g Panadolia (forte) ja lopulta kun ei mennyt ohi niin antoivat tk:sta puhelinreseptinä Panacodia. En tiiä, mille asteikolle tuo yleensä lääkkeissä sijoittuu mutta mulle toimi heti kerralla. Tai no, ekan lääkkeen kerkesin vielä oksentaa pois mutta seuraava kyllä tehos. Siinä on vissiin vaarana vain että iskee kunnon ummetus, että jos sitä meinaa ottaa niin varautua luumuilla ja nesteen juomisella... Oot mahdollisesti jo kokeillutkin, en tiiä auttaako sulle.



Ja sitten onko teillä siinä lähellä mahdollisuutta akupunktioon? Siitä sain kerran hirveään migreenikohtaukseen avun, neulojen laittaja sanoi että kohtaus voi pahentua hetkeksi - näin kävikin, mutta noin puolen tunnin päästä neulojen poistosta alko hellittää. Ja siihen se sitten loppui. Loppu raskaudessa (tää oli siis esikoista odottaessa, noin viikoilla 10-12 tai jotain) ei sitten migreeniä enää ollutkaan.



Lepo, se on nyt kyllä tärkeä, nyt pitää oikeasti vain ajatella itseään ja tulevaa vauvaa, pidä se muutama päivä ainakin ihan täyslepoa. Jo yks päivä, kun pääsee vaan nukkumaan ja lepäämään rauhassa, voi tehdä ihmeitä.



Voi olla että oli ympäripyöreitä tai sulle ei-passaavia juttuja, mutta tämmösiä täältä... hirmuisesti paranemishaleja ja puhaltelen sulle sinne pään suuntaan viileitä ja rauhottavia tuulia ;)



Tolleroinen nyt jo rv 19+0!! :D

Pitäisi olla jo nukkumassa, mutta esikoinen on heräillyt vähän väliä ja en nyt malta mennä sitten sänkyyn. Saa kuitenkin pomppia huoneiden väliä koko ajan.



Raudasta: Itse en ole ottanut vielä rautavalmisteita käyttöön, toivottavasti ei tarvitsisikaan vielä aikoihin. Esikoista odottaessa otin Obsidania, mutta mulla meni siitä maha ihan tukkoon, vaikka sen pitäisikin olla hyvin siedettyä. Mulle sopi paremmin nestemäinen kräuterblutsaft. Siitä ei tullut mahavaivoja. Muista merkeistä ei ole kokemusta, mutta esim. Retafer kuulemma aiheuttaa mm. ummetusta aika usealle.



Mummoista/anopeista: Meillä tulokas on 4. lapsenlapsi molemmissa suvuissa. Mitään hysteriaa ei ole onneksi tiedossa, mutta innokkaasti uusi tulokas otetaan kyllä vastaan sekä miehen että omassa suvussani. Itselläni oli aikamoinen järkytys huomata hormonien teho ja vaikutus ekan synnytyksen jälkeen, sillä jostain syystä en voinut sietää ollenkaan anoppiani ja hänen sanomisiaan ja tekemisiään.. Ja hän ei siis mitenkään ollut liian tuppautuva tms. Kaikki hänessä ja hänen tekemisissään vaan ärsytti ihan suunnattomasti! En olisi jossain vaiheessa edes halunnut hänen koskevan vauvaan.. Ihan ihme juttu. Onneksi tuo meni ohi, vaikka yhä vieläkin ärsyynnyn anopin kommenteistä ja muusta entistä herkemmin. Toivottavasti toisen lapsen syntymä tasaa tilannetta entisestään.. Pohjimmiltaan anoppi on mukava, avualias ja kaikin puolin "mallikelpoinen" ja ollaan tultu hyvin juttuun. On vaan niin erityylinen ihminen kuin minä.



Oliko joku kirjoittanut, että tuleva lapsi on 34. lapsenlapsi?? No huh :) Aika monta serkkua siis olemassa :) Ja isovanhemmilla tosiaan lapsenlapsia.



Päänsärkypotilaille pikaista paranemista! Itsellä ei onneksi kyseistä vaivaa ole, paremminkin päänsäryt ovat pysyneet poissa raskauden aikana. Kannattaa tosiaan lääkitystä hakea, jos noin kovia kipuja on. Kyllähän migreeniinkin varmasti löytyy kunnon lääkitys (ja sikiön terveydelle ok) raskausaikana, ettei tarvitse säryistä kärsiä.



Masukki muksii paraikaa masussa, yrittää kait ilmoitella, että pitäisi mennä nukkumaan :)



Hyvää viikonloppua kaikille!



Penne ja pieni rv 18+1

onnittelut talokaupoista!! Minkälainen talo löytyi ja mistä päin Vantaata?

Hieno juttu, kesäksi uuteen kotiin! Sinne on vauvankin hyvä sitten tulla :)

Ajattelin käydä hiukka kirjoittelemassa kun on tässä vaihteeksi joutavaa luppoaikaa ja myöskin mieltä askarruttavia asioita joista ajattelin teiltä muilta kysellä ym höpinää.



Ensinnä tuosta isovanhempien hössötyksestä. Meillä ei sellaista ole havaittavissa laisinkaan. Mun vanhemmille tämä on toinen lapsenlapsi, ensimmäinen on siis minun vanhempi poikani joka on 5-vuotias. Tämänkin kohdalla oma äitini meinasi alkaa hössöttämään kun toivoi tyttöä, mutta kummasti luovutti ku kuuli että poika tuleee. Itsellään kun on 4 viimeistä olleet kaikki poikia, olisi kovasti toivonut tyttöä perheeseen. Toki se pojastakin tulee pitämään kovasti, mutta ei silleen touhota kuitenkaan. Miehen vanhemmat ovat eronneet, enkä tuota "appiukkoa" tunne laisinkaan, kerran nähnyt, eikä tuo mahdollisesti tuleva anoppikaan vielä ole kovin tutuksi tullut. Lapsenlapsia heillä on jo useampi ennestään.



Tuosta lisäraudasta. Mä en ole aloittanut kun odottelen neuvolan ohjeistusta asian suhteen. Viime raskaudessa mulla oli hemoglobiini tippunu 80:een ja silloin tulikin kieltämättä kiirus aloittaa raudansyönti... Saas nähdä miten tällä kertaa!



Kivaa että joillakin muillakin jo pyörii nimiehdotuksia mielessä. Mä olen ihan päättänyt et meidän toukasta tulee Peetu Kristian, mutta mies ei voi sietää Peetu nimeä... Saas nähdä tottuuko se siihen vai onko pakko keksiä joku muu. Mä olen jo kiintyny tohon nimeen ja puhun vaavista Peetuna jatkuvasti ;D Mies haluais pojasta varmaan mieluiten Jimin, mikä on sekin ihan jees. Mut ei niin jees ku Peetu :D



Voi aaarghs teitä parkoja joilla on noita päänsärkyjä! Muistelen vaan kauhulla ensimmäisen raskauden aikaisia migreenikohtauksia ja todella toivon että pysyy poissa tällä kertaa... Tuolloin mun migreeni alkoi aina täydellisellä sokeutumisella, mikä saattoi kestää useita minuutteja. Oli siinä sit kiva pyöriä paniikissa jossain kaupassa ostoskori kädessä täydessä pimeydessä... Ei ole ikinä ennen eikä jälkeen moisia ollut, joten raskauden piikkiin meni. Mulle määrättiin silloin lääkkeeksi mm diapamia, mitä en sit ikinä ottanut ku en uskaltanu. Oon liianki varovainen sen kans mitä nappeja suuhuni raskauden aikana pistän (mieluiten en mitään ikinä, paitsi sitä rautaa ja kalkkia). Tässä raskaudessa ei ainakaan toistaiseksi ole näköongelmia ollut, mutta kuulo mulla aina välillä menee. Tai siis korvat menee lukkoon ihan totaalisesti jos vaikka seison pidempään paikallaan, silleen et oma hengitys kuuluu tajuttoman kovaa pään sisällä mutta ulkopuolelta ei kuulu mitään. Tätä yleensä seuraa päänsärky, mutta ei ainakaan toistaiseksi migreeniä. Outoja oireita mulla :D



Ja sitten minun tämän kertaisiin huolenaiheisiin... Kirjoittelin jo joskus mennäviikoilla supisteluista mitä mulla on ollut. No, nyt niitä on jo paljon enemmän. Siis ihan joka tunti tulee, joskus monta, joskus yksi. Kestää entistä pidempään ja on niin kipeitä että ei pysty samaan aikaan hengittämään... Tähän lisäksi olen saanut kivan ystävän painontunteesta joka asustaa sinnikkäästi tuolla emättimenpohjassa... En pysty seisomaan paikallaan ollenkaan kun paine käy niin kovaksi. Todella tuskainen olo ihan minuutin seisomisella. Kävellessä eikä istuessa tunnu ollenkaan niin häiritsevästi. On mennyt jo niin pahaksi että bussin odottelu pysäkillä alkaa olemaan jo hirmuinen suoritus. Vessassa käydessä on kyllä ihan sama juttu, tuntuu siltä että ihan vaan pissalla köydessä tulee vauva väkisinkin mukana :P Tää alkoi jo jokin aika sitten. Viime viikolla kävin lääkärissä otattamassa kaikki labrat jonkin tulehduksen pelossa, mutta mitään ei löytyny. Nyt sit tänään puhuin mun äidille tästä, ja se sitten kertoi et sillä oli ihan samaa viimeisessä raskaudessa, ja tämä siitä syntynyt lapsi pullahti maailmaan jo viikolla 31... Tuolloin kukaan ei uskonu mutsia ku se valitti tosta tajuttomasta paineesta, koska paikat ei ollu auennut yhtään. No, ne sitten aukeskin ihan pienessä hetkessä nollasta sataan ja muksu olikin sitten pihalla... Minä taidan soitella neuvolaan maanantaina, sen verran alkanut huolestuttamaan, plus se että olo on oikeesti tukala. Kellään ei varmaan ole samanlaista ollut???



Nyt minä lopettelen taas, hauskaa viikonloppua :)



Nala ja Peetu rv 20+3

Kyllä nuo kipeät supparit kerran tunnissa ovat sellaisen kuuloinen asia, että voisi olla hyvä soittaa vaikka sairaalaan. Vai tekikö lääkäri silloin kokeissa käydessäsi kaikki tutkimukset ja totesi, että hyvältä näyttää? Hassua jos sinua ei ole määrätty sairaslomalle?



Toivottavasti oireet rauhoittuvat!

Eli täällä olisi vielä yksi ensiodottaja, ikää 30 v. ja LA 16.8. (omat laskut kyllä viittaisivat viikkoa myöhempään..), ja ajattelin minäkin osallistua jutusteluun. Kaikki on mennyt tähän asti tosi hyvin, joskin väsymystä satunnaisesti ja hartioista johtuvaa päänsärkyä. Onneksi armas mieheni on minua innokkaasti hieronut! Nyt tällä 19. viikolla on ollut pariin otteeseen hieman tukalaa oloa, mutta eipä ihme, kun tuntuu, että koko vauvamasu on sisäpuolelle ahtautunut, kun ei ulospäinkään juuri mitään näy. Itse havaitsin tällä viikolla ihan oikeaa masua jo, mutta kukaan ulkopuolinen ei kyllä osaisi päätellä mitään. Onko muita, joilla ei vielä vatsa kovin koholla ole? Minusta on ihan kiva pitää vielä salaisuus itsellä (tietty lähimmät tietää), kun kesän lähetessä ja vaatteiden vähetessä varmasti riittää masun ihastelijoita ihan kylliksi...



Meillä on niin, että omalta puolelta tämä on eka lapsenlapsi, ja tuleva mummo on aivan tohkeissaan ja ikionnellinen (oma isäni siirtyi tuonne yläkertaan reilu vuosi sitten, olisi kyllä ollut varmasti ylpeä pienokaisesta). Mieheni on kotoisin Afrikasta, ja sukulaisia on sekä siellä että USA:ssa, 6. lapsenlapsi, mutta hirmu partyt niin vanhemmilla kuin veljilläkin heti, kun saivat kuulla...:) Sikälikin on jännää, kun tähän asti on jo monessa polvessa heillä ollut pelkkiä poikia, saa nähdä nyt... Itsellä on alusta asti ollut enemmän tyttö-fiilis (vaikka aina olen kuvitellut esikoiseni pojaksi), saa nähdä...



Itse asiassa aluksi oli sellainen "tilanne", että jostain syystä vitsailimme mieheni kanssa kaksosista, ja sitten Amerikan-mummo ounasteli omia aikojaan, että voisiko olla kaksoset... Kk:n ajan ihan ihmeellisesti myös törmäsin koko ajan kaksosiin ja neuvolatätikin alkoi selittää, että nyt tuntuu heidän neuvolassaan olevan kaksosbuumi... Ja kirjakaupassa huomasin ihan sattumalta nenän alla ison vauvakirjan ja sen kun menin avaamaan satunnaisesti, niin otsikko oli "Odotatko kaksosia?". Huhhuh :D Omien tietojen = ekan ultran perusteella olisi kyllä vain yksi vauva tulossa (joskin se lääkärikin kysyi heti ultraa tekevältä terkkarilta, että "yksikö vain näkyy?"...hmm...). Rakenneultra on 1,5 viikon päästä, eiköhän siellä selviä, vaikka nyt on kyllä vain yksi vauva ollut jo pitkään mielessä, kun olen liikkeitäkin jo kauan tuntenut. Ja vatsa on niin pieni.



Hyvää vointia ja iloa ja jaksamista kaikille tuleville äideille!



äiti&pikkutähti 19+0

Eli toista odotan, tyttö syntyi 11/02 ja lähteepi elokuussa kouluun ja la ois 17.8.09. olen 27v ja mies 28v. Hyvinkäälle olen menossa synnyttämään. Raskaus sujunut ihan ok, päänsärkyä ollut normaalia useammin, pientä pahoinvointia oli iltaisin alussa, nyt oli hb laskenut ja rauta tbl syönti alkoi ja kamala väsymys painaa edelleen. Noista mummoista niin meidän suvuille molemmille on 5.lapsenlapsi eikä mitään hössötystä ole ilmassa, ei ole ollut edellisenkään kanssa. Rakenne ultra olisi 2.4 eikä jaxais millään odottaa vaikka enään vajaa 2vkoa. Sukupuolta halutaan kysyä ja saapa nähdä mitä siellä näkyy?!? :D



18+6

Lisäraudasta: ostin luontaistuotekaupasta kotimaista Ferroforte nimistä rautapitoista juomaa. Sen pitäis olla vatsaystävällinen ja nostaa hemoglobiinia nopeasti. Ei oo ainakaan vielä tullu itelle mitään vatsavaivoja ja tuntuu että huimauskin on helpottanu. Oon ottanu sen öisin vessareissun yhteydessä, että imeytyis paremmin kun on tyhjä vatsa.



Sukulaisista...Meillä tämä kakkonen on omalle äidilleni (isäni on kuollut 8v sitten)

2. lapsenlapsi ja miehen vanhemmille 4. Kaikki ovat olleet todella iloisia vauvauutisesta, mutta ei ole vielä mitään hössötystä havaittavissa, onneksi! Oma äitini ei ensimmäisestäkään hössöttänyt tippaakaan kun ei ole sen tyylinen ollenkaan. Ei ostellut tavaraa/vaatetta ollenkaan etukäteen eikä edelleenkään ja se sopii mainiosti. Oma äitini onkin meidän jälkeen tärkein ihminen poitsumme elämässä:) On aivan innoissaan aina ollut isoäidistä.

Anoppi toivoo kovasti tyttöä kun on itellä 3 poikaa ja kaikille pojille on syntynyt pelkkiä poikia. Menee varmaan ihan sekasin jos tyttö tulee, mut aika vaikea uskoa että miehen sukuun tyttöä syntyis:) Saas nähä!! Huomenna on rakenneultra, eikä haluta siis tietää sukupuolta etukäeen. Riski on aina tietty olemassa, että näkyy vahingossa, jos vauva on otollisessa asennossa. Niinhän täällä oli muutamalle jo käyny.



Hyvää sunnuntaipäivää:)

Neppe rv 19+5 (meniköhän oikein?)

Tervetuloa mukaan kaikille uusille!:)

Voi että on ollut nätti ilma koko viikonlopun kerrankin :) On tullut touhuiltua kaikke ulkona ja on niin reipas ja virkeä mieli kun on saanut pitkästä aikaa tehtyä kaikkee. Toivottavasti nää kauniit ilmat jatkus eikä tulis enää mitään lumisateita eikä pakkasia..



Liikkeitä alkaa tuntua päivittäin, pienen pieniä hentoja "tönäisyjä" kyllä on niin mukava kun niitä on odottanut niin pitkään. Huomenna olisi rakenneultra, kiva nähdä pikkuinen ja saada tietää etttä on kaikki edelleen hyvin ja pikkuinen kasvaa normaalisti :) Täällä on ollut puhetta tuosta miten sukulaiset tykkää tulokkaasta, ni miehen vanhemmat ovat varsin innolla mukana, vaikka jo kolmas lapsenlapsi tulossa, välillä tuntuu että mummo on vähän liiankin kiinnostunut kaikesta :) mutta ihana tietää että pikkuinen on muidenkin mielestä tervetullut tänne kun vain meidän :) Jopa miehen kaksi poikaa ovat ihan innoissaan, vaikka pelkäsin miten reagoivat, mutta tuntuu etteivät malta odottaa kesään.. Pienenpi poika tulee aina iltaisin mun masua silittemään, haluisi kuulemma tuntea kun se potkii.



Mutta hyvät sunnuntain jatkot, pitää lähteä vähän vaihtamaan vaatetta ja anopin syntymäpäiville lähteä, tietää taas että tulee syötyä kun siellä on kaikkea hyvää ruokaa ja varmaan kakkukin löytyy :)

Nala, olen myös elokuinen, mutta taustalla olen vain elänyt. Huolistasi tuli mieleen eilen käymäni puhelu. En sitä tähän nyt pura. Mutta IHMEESSÄ JA VIKKELÄÄN puhu asia synnärille. Meinaan suvussa menee moni juuri tällainen asia. Ja eritoten kun odottaa, niin oma sisäinen ääni on aina vahva ja kuuluvampi ja sitä ei saa laiminlyödä. Kannat siitä todella kurjaa mieltä jälestäpäin, kun huomaat, että "ajatuksesi" olivat sittenkin oikeassa.



Lisäraudasta muillekin kun muut eivät vielä tätä ole puhuneet, että nuo ns. synteettiset valmisteet aiheuttavat juuri tuota ummetusta ja muuta kurjaa lisäsälää. Hyvä vaihtoehto on luonnollinen Gruterbluesaft (en tiedä kirjoitinko sanan oikein) ja samasta luonnon mukaisesta on tehty hiukka eri versio, mutta yhtä hyvä ja vitamiineja yms. tärkeää sisältävä juoma. Osaavat luontaistuotekaupassa siit kllä keroa..Lämmöllä suosittelen.



Terkuin UN



rv 19+5, kolmas raskaus, toinen riskiraskausseuranta