Kysymys teille, joilla lapsia 3+!!!

Minä halusin kaksi lasta, sillä itse olen ainoa lapsi ja halusin, että lapsellani olisi sisarus. Enempää en halunnut varmastikin ihan mukavuuden halusta. Minulla ei siis ollut minkäänlaista sisäistä halua hankkia enemmän lapsia, sillä minulla oli jo kaksi tervettä ja ihanaa lasta ja se riitti minulle.

Mun mielestä tätä asiaa voi pohtia ihan yhtälailla kuin sitä, miksi ylipäätään hankkii lapsia vs. ei hanki lapsia ollenkaan? Ja tarkoitus ei ollut mitenkään kritisoida mitään perhemallia vaan hiukan filosofoida...

ap

Miksi sinä olet halunnut vain kaksi lasta? Mitä yhteistä sinulla ja muilla 2 lapsen vanhemmilla on?

Tutkimuksia voidaan tietysti tehdä aiheesta kun aiheesta, mutta tuskin tästäkään mitään luotettavia tuloksia saataisiin.

Lapsilukuun kun vaikuttaa niin monet tekijät lapsuudesta tähän hetkeen ja tulevaisuuteen.

Meillä on 3 lasta, koska se tuntui hyvältä määrältä ja se sopi elämäntilanteeseemme. Mitä muuta kysymykseesi voisi vastata?

Ensiksikin otsikossa oli kysymys heille, joilla lapsia 3+. Tämä siis merkitsee kolme tai enemmän eli enemmän kuin se normi kaksi lasta. Jos kerran suurimmalla osalla on se 1 tai 2 lasta, niin halusin vain tietää, mikä tekijä on se, joka saa hankkimaan lapsia enemmän. Miksi ei sitten kaikki hanki suurperhettä, jos kerran mikään tekijä ei erottele näitä perheitä? Vai onko edes löydettävissä mitään yhteisiä tekijöitä suurperheen perustajille?

Mutta ehkä tämä sitten vain jostain syystä närkästytti av-mammat...

ja näin lapsissa paljon mielenkiintoista. Heidän kehityksensä, kuinka oppivat uutta jne. Toki näin pikkuveljissäni vauvasta alkaen sairauksia rokkoineen ja äidin väsymyksen, kun lapsia oli yhteensä viisi, kahdessa sarjassa.



Halusin monta omaa lasta, koska he kaikki ovat eri yksilöitä, mielenkiintoista seurata eri lasten kehitystä, ja aina uutta odottaessa, ajattelin minkähän näköinen vauva syntyy jne.



Koskaan en ole valittanut väsymystäni lapsiin, sillä olen ajatellut niin, että kaikki ei voi olla kuten ennen lapsia, ts. en siivoa ja puunaa ihan yhtä tunnollisesti kuin ennen lasten syntymiä.



Taloustyöt tärkeysjärjestyksessä, huomasin lapsuusaikana äidistäni, että helpottaa ja kotikin näyttää paremmalta lasten kasvaessa. Pienten lasten äiti voi satsata lapsiin paljonkin, ja olla liikaa väsymättä kun ei yritä selviytyä kaikesta. varsinkaan yksin. Isien osuus perheessä auttaa, jos hyvin käy.



Joskus sukulainen on saninut minulle, että laittaisin jo "lukon" että saisin omaa aikaa. En halua sen enemmin omaa aikaa vielä, lapset ja mies ovat tarpeeksi mukavaa seuraa ja ajanvietettä, että omia teatterimenoja ym. en tarvitse. Minulle ja miehelleni lapsista on paljon iloa, olemme mökkeilleet, matkustaneet ulkomaillakin asuntoautolla jne.

'halutaan erottua, ei välitetä aidosti..' 'miksi, miksi..', 'närkästyitte, ähäkutti..'



Voin puhua vain itseni puolesta, mutta kolmannen ja neljännen kohdalla halusin kokea vielä kerran sen odotuksen, vauva-ajan, taaperoajan, kouluajan jne

Vanhimmat olivat jo muuttaneet /muuttamassa pois kotoa.

Halusin elää taas lapsiperhearkea.

tunne, lisääntymisen tarve:)

Neljäs tulossa

halusimme hänelle sisaruksen. No, se ei käynytkään niin helposti, siihen meni kaikkiaan 7 vuotta ja avuksi tarvittiin nykyaikaista lääketiedettä. Sillä seurauksella, että toinen ja kolmas lapsi syntyivät samalla kertaa. Sen jälkeen ei enää ollut tarkoitus lapsilukua todellakaan kasvattaa, vaan elämä järjesti vielä yhden yllärin, jonka ei pitänyt olla siis enää mahdollistaan...