Missä menee raja? Olen ystävystynyt ystäväni MIEHEN kanssa.
Vietämme aikaa yhdessä, lapsemme ovat ystäviä, ulkoilemme, kyläilemme. Olemme käyneet kahdestaan syömässä, meilailemme lähes päivittäin. Vähän hirvittää. Missä menee raja, ettemme ylitä sitä. Puolisomme tietävät tietenkin asiasta, mutta eivät sitä, että yhteydenpito on niin tiivistä. Ihastumisen reunalla kiikun.
Kommentit (47)
lounaille joku tuttu esiliinaksi. Onko se pakko kahden tapailla jos kerran olette kuitenkin vaan ystäviä. Minä käyn syömässä vaihtelevassa seurassa ja joskus tulee outojakin kokoonpanoja lounaspöytään...
Näin siis ihannetilanteessa. Vaikka muut sietäisivätkin hyvinkin läheiset kontaktit, niin hienotunteisinta, aikuisinta ja järkevintä (jos haluatte säilyttää liittonne ehjinä) on mennä sen "heikoimman lenkin" tuntemusten asettamien rajojen mukaan.
Mulla esim. on miespuolisia ystäviä, mutta en voi olla kovin läheisissä tekemisissä mieheni pitäessä sitä epäilyttävänä. Yksi näistä miehistä on homo (vaikka onkin ex-poikaystäväni), ja hän on ainoa, johon mieheni jotenkin luottaa.
Mulle taas on sama, vaikka mies kävisi sekstaamassa muiden naisten kanssa, mutta hän ei halua sitä eikä edes ystävyyksiä naisten kanssa. Mielestämme olemme saaneet asian niin hyvin puhuttua, että se on kristallinkirkas meille molemmille.
Jokaisella ihmisellä ja pariskunnalla rajat ovat varmaan erilaiset. On helppo olla, kun rajat on vedetty ja niiden mukaan eläen pysyy omatunto puhtaana. Suosittelen teillekin!
alat ihastumaan niin tajuat varmaan itekin etä sun täytyy perääntyä. ja jos ette kumppaneillenne voi rehellisesti kertoa tekemisistänne, on se pettämistä
Mun mieliksi. t:mies
Ihanaa, olen kiimainen huora. En kyllä tunne itseäni sellaiseksi.
ap
haet korviketta "ystäväsi" miehestä? kuule,kannattais tehdä noita edellä mainitsemiasi juttuja ihan OMAN miehesi kanssa.
kysyt missä kulkee raja? etkö itse sitä tiedosta?
minusta olet jo rajan ylittänyt,säälittävää..
Menivät jopa naimisiin ja saivat lapsia. Ei kiva.
että tunnen oikeasti kaksi perhettä, jotka ovat vaihtaneet puolisoita päikseen!!
Mutta sitä en toki suosittele, vaan perääntymistä : ) Taisit sen jo tietää itsekin.
Minulta eronnut ystävätär vietteli puolison. Seurauksena, oli että kukaan sukulainen ei ole tämän ex:n kanssa väleissä.
oli sellainen, jossa minusta raja ylitettiin. Siis kun puolisot eivät siitä tienneet. Miksi ette halunneet kertoa?
Muutenhan tuo juttu minusta ihan ok.
Kyllä kerroin miehelleni, että kävin lounaalla sen miehen kanssa. En sitä salannut, miksi olisin niin tehnyt?
ap
Mäkin tiedän tällaisia ;): pelimiehiä. Vaimot on vähän sellasia harmaavarpusia, kulkevat laput silmillä, vaikka mies vieressä pelaa... Ja muijia riittää.
Haluat säilyttää perheesi ja tunnet että raja on ylitetty - mitä pohtimista siinä enää on?
Kertoisitko?
Jatkan asian pohtimista
ap
Kyllä mä nyt sanoisin, että älä kutsu ystäväksesi sitä naista. Sä et ole siihen enää kelvollinen. Ystävien puolisot on tabuja. Sä olet jo ylittänyt rajan sillä, että joudut salailemaan.
Onneksi et ole ystäväni. Ja tämän tultua ilmi, olet tuskin kovin monen muunkaan. Kukaan nainen ei halua olla ystävä naisen kanssa, joka hästää ystäviensä miesten kanssa. Sä olet jo luonteesi osoittanut. Peli olisi pitänyt viheltää poikki jo siinä vaiheessä, kun eka kertaa ajattelit ystäväsi miestä jonain muun kuin ystävänä :(
Monesti kun joku on kysynyt vastaavaa asiaa miehen kohdalla niin vastaukset on tätä luokkaa : "Anna sen nyt mennä,v***n pirttihirmu" tai "Mitä se sulle kuuluu?" tai "Eiks sillä saa olla omaa elämää ollenkaan?" tms.. Ja kyse on ollut esim. naispuolisen työ tai muun kaverin kanssa kahvittelusta, reissuista tms... Se siitä tasa-arvosta... Toki olen samaa mieltä monien kanssa mutta rupes ketuttaan!
Siis kait sitä joko on ihastunut tai ei ole?
Ethän sinä mikään ystävä ole jos toisen mieheen pidät seläntakana yhteyttä. Miehet on valmiita menemään vaikka kuinka pitkälle, mutta turhaa lasket, että perhettään kuitenkaan jättäisi.
Jokainen taaplaa tyylillään. Jos minulla olisi tällainen ystävä se olisi ex välittömästi kun tämmösestä vehkeilystä kuulisin.
mutta noilla innokkailla meilailevilla miehillä usein on useita "naisystäviä" joita pitävät lämpimänä meileillä ja tekstareilla. Työkaverini kehuskeli, että joskus voi laittaa samaa meiliä useammalle naiselle... helppoo töiden lomassa. Hänellä on ihana vaimo ja lapset, ihan ok ja osallistuva isä, mutta aikaa on muullekin....
voin vaan todeta,että onneksi et ole mun ystäväni!! :D
Oikeasti pidätkö tuota ystävyytenä naista kohtaan?