Pakko purkautua
Nyt on alkanut ottaan pattiin ihan tosissaan anopin ja apin käytös.
Minulla on edellisestä suhteestani 12-vuotias lapsi. Nykyisen mieheni kanssa olemme olleet yhdessä 7 vuotta ja meillä on nyt vuoden ikäinen yhteinen lapsi. Aikaisemmin isovanhemmat kyläillessään kyselivät vanhemman lapseni kuulumisia ja olivat kuin isovanhemmat hänelle, pääsiväthän he seuraamaan hänen elämäänsä kuitenkin 5-vuotiaasta eteenpäin. Nyt he eivät näe kuin vauvan ja olen huomannut miten vanhempi lapsi asiasta kärsii. Eilenkin meni omaan huoneeseensa ja laittoi oven kiinni sen jälkeen kun isovanhemmat eivät edes tervehtineet häntä. Harmittaa älyttömästi! Miten nätisti sanoisin asiasta?
Kommentit (2)
edellisestä liitosta. Tulette sen itsekkin huomaamaan. Oliko lapsesi käytös sitten asiallista painella omaan huoneeseen niskoja nakellen ja möllöttää siellä?
Pakko sanoa että meillä on 4 yhtiestä lasta ja silti nuo isoimmat ovat jääneet mummoijen paitsioon kun pienet syntyi!! Toisinaan tuntuu jopa törkeältä miten he voivatkin sivuuttaa isot?
Eli voi johtua ihan siitäkin että pieni vie vaan sen huomion, eli ei välttämättä johdu siitä että isompi on edellisestä liitostasi. Sinänsähän se ei auta tilannetta mitenkään ..
t. 4:n äiti