~~ SYYSKUUN SYDÄMET, vko 11 ~~

Viuhti-08: Olen pahoillani ystäväsi pois menosta, mutta usko elämä voittaa!! Voimia! Itsekkin menetin rakkaan isän viime lokakuussa, siis tiedän miltä susta tuntuu....



i-p-o: Lohdutti kuulla että tämä juiliminen voi helpottaakin jossain vaiheessa, mullakin on taaksepäin kallelaan oleva kohtu.



Amalia-Joel: Voimia sinnekin jaksaa parantua, on kuulemma tosi ärhäkkä tuo tauti, täälläpäin se vissiin jo helpottaa.



Itsllä olo on ok! Huomista jänntitetään vaan kovasti, kirjoittelemisiiin



Lippo

Täällä taas vihdoin! Oltiin tosiaan viikonloppu ja alkuviikko reissussa. Oli kyllä ihanaa olla muutama päivä pois tän remontin keskeltä ja syödä valmiissa pöydässä.



Minä olen kans tuntenut ajoittain pieniä sipaisuja vatsalla, onko ne sitten liikkeitä vai ei, en tiedä. Kovasti odotan kyllä et alkais kunnolla tuntumaan!

Omista farkuista jouduin luopumaan, parit menis vielä jalkaan, mut puristaa niin ikävästi ettei ole kiva olla.



Onko muilla kovasti mielialat vaihdellu? Mulla tuntuu menevän vuoristorataa...

En kyllä (miehenkään mielestä!) kovin kiukkunen ole ollut, paremminkin allapäin. On kyllä ihan onnellinen olotila, mut jotenkin tuntuu vaan moni asia mietityttävän. Öisin nään usein paljon unia, painajaisiakin. En yleensä nää unia juurikaan. Olen aina ollut sikeäuninen, nyt tuntuu et heräilen jatkuvasti ja uni ei oo kunnollista. En oikein osaa sanoa tälle syytä, mut onhan tässä kaikenlaista mikä pyörii mielessä. Hyvän ystäväpariskunnan avioliitto rakoilee ja olen toiminut olkapäänä ja parisuhdeterapeuttina molemmille vuoron perään. Tottahan haluan auttaa ja olla tukena, mut jotenkin tuntuu etten vaan jaksais joka ikinen päivä vatvoa asiaa. Ja kun se vielä jää jotenkin pyörimään mieleen ja öisin nään kamalia painajaisia siitä, että meille käy samoin. :-(

Itse olen ollut jo toistakuukautta osa-aikalomautettuna ja mies sai maanantaina tiedon, et lomautuksia tulee heillekin. Uskon että pärjätään kyllä jotenkin, mutta kun lainaa on ja kaikenlaisia hankintoja pitäisi tehdä (mm. auto/autot vaihtaa) ja liitossa on 4-6 kuukauden käsittelyajat hakemuksille, niin väkisinkin mietityttää.



Ja sit oon alkanu kovasti pohtia että kuinkahan tuo esikoinen reagoi tulevaan perheenjäseneen. Hän kun muutenkin asuu joka toisen viikon isällään, niin tottakai vaatii huomiota kovasti sitten kun on kotona. Ni, entäs sitten kun sitä huomiota on jakamassa toinenkin??? Esikoinen on kyllä suht rauhallinen ja (ehkä liiankin) sopeutuvainen, mut silti.



En muista nimimerkkejä vieläkään, mut sulle joka olit menettänyt läheisesi, niin vaikka tämä niin kuluneelta kuulostaakin, niin aika auttaa suruun. Menetin itselleni erittäin läheisen isäni kun odotin esikoista viimeisilläni. Siitä tulee tänä vuonna viisi vuotta. Aika silloin oli raskasta, enkä edes osannut oikein asiaa käsitellä mielessäni, kun tosiaan vauva syntyi pian isäni kuoleman jälkeen. Kaiken lisäksi mulle hoettiin koko ajan sitä että helppohan sun on tästä päästä yli kun vauvan synnyttyä on niin paljon muuta ajateltavaa jne. Vasta pari vuotta sitten kävin asioita kunnolla läpi, ja se auttoi. Nyt on jäljellä enää suunnaton ikävä. Aika auttaa.



Rakenneultrasta: Täällä tosiaan on mentävä yksityiselle omin kustannuksin jos siihen haluaa, ja kun ajankohtaa kyselin niin sanoivat, että se tehdään vk 18-22. Että eroja tuntuu olevan.



Mut nyt yöpuulle! Mukavaa viikon jatkoa kaikille!



Santra + Mainio 14+4

Nyt vain pikaiset kuulumiset, jälleen oon teidän juttuja lukentu, mutta ite oon laiska kirjotteleen.. tuntuu että kokoajan kiire johonki, on työmatkaa ja nytkin oon lähdössä loppuviikoks muuten vaan reissuun.



Viuhti: Otan osaa läheisen menetykseen! Jaksamista!



Angelmom: Mulla myös rakenneultra samoilla viikoilla, ja samalta paikkakunnalta ollaan, se on kai täällä käytäntö!?



Tsemppiä kaikille teille joilla lomautukset päällä, tai tulossa!



Teidän kaikkien ihanien ultrakuulumisten jälkeen kerron nyt omat ihanat ultrakuulumiseni! :) Eilen siis np-ultra, ja kaikki hienosti! Vauva oli vähän laiskalla tuulella, eikä olis oikeen viittinyt liikkua, mut saatiin se turvotus mitattua lopulta ja oli normaali, 1,1mm. Vastasi myös suurinpiirtein viikkoja (muutamaa päivää vaille), pituutta oli 44,1mm. On se vaan niin ihanaa nähdä se siellä kelluvan ja liikuskelevan! :)



Nyt täytyy lähteä, oikein ihanaa loppuviikkoa kaikille!



myym 11+4

Mukavia kuulumisia palstalla pääasiassa!

Viuhti-81, otan osaa suruusi.



Meillä olisi lähtö etelän lämpöön maanantaina ja tottahan minä olen paraikaa jossain ihme mahataudissa. Elän toivossa, että muut pysyvät terveenä ja että tämä menisi ohi pikaisesti. Onkos muuten kenelläkään palstalaisella tietoa, miksei Imodiumia saa raskaana ollessa syödä? Päädyin sitten maitohappokapseleihin.



Angelmom: Rakenneultra meillä on vasta viikolla 21+.



T: Anis 13+4

Kävin tänään sielä np-ultrassa ja kaikki oli ok!!! turvotusta oli 1.1mm siis aivan normaali. La :ksi sai 26.9 vaan ei ruennut muuttamaan, pitää olla viiden päivän heitto et aletaan muuttaa sitä aikaa. Ihanasti kaveri heilutteli päänsä pääältä kättään äiskälle!! Vielähän se pitää odottaa se verinäyteen tulokset jotka kuuluu n. viikon sisällä. Mutta aika luottavaisin mielin tässä ollaan. Rk-ultra-ajankin antoi se on sit toukokuun puolella rv20.



Oli puhetta mamma vaateista, ei ainakaan täältä pohjosesta löydy. Yritin tänään katella mammahousuja vaan ei löytyny vaan pitäskö sanoo ei sopinut päälle :D H&M: n housujkin kokeilin vaan mulle ne oli niin kapiaa mallia et ei puhettakaan et menis päälle, musta ihan pöljää kun niitä ei saa esim.sivusta auki, vähän ärsytti!! Ja sit toisessa kaupassa hinta tuli vastaan 65e HUHU! Ostin si cittarista D. mitotuksen strets housut vain 19.90 saa vältää!!



Poskilihakset kipeinä hangon keksinä olemisesta :D



Lippo

Täälläkin käytiin eilen np-ultrassa ja melko vauhdikkaalta vaikutti natiainen, ko ultraaja ei meinannut millään saaha mittoja mitatuksia. Kädet heilu ja huito ja kaveri muutenkin vispatti menemään - turvotusta 1.0 mm ja tosiaan on käytäntö nyt muuttunut: verikoetulokset ja ultran tulokset lähtee Helsinkiin, josta ne sitten toimitetaan omaan neuvolaan. Ja jos jotain hämminkiä, ottavat yhteyttä. Eli oli sitten tuokin asia muuttunut viime vuodesta.



*Lippo* Eikö tosiaan Roin Henkkamaukasta löytynyt mitään? Ite ostin sieltä viime vuonna vaikka mitä ootusvaatteita, tosin kerkesin mennä myymään ne viime syksynä pois, joka nyt harmittaa. Nyt en tartte mitään "työvaatetusta", vaan kotikamppeet riittää eli collarit ja paitoja :)



Nyt lapsille aamupalaa...

Heissan,



mulla oli keskiviikkona neuvola, ja kuulin ekaa kerran reippaat sydänäänet 155/min.

Sain ajan kahden viikon päähän kun niin pyysin. Silloin kuunnellaan vain sydänäänet. Ei tarvi miettiä kokonaista kuukautta onko masussa kaikki kunnossa.



Töissä kerroin lähimmille työkavereille, mutta ei ollut niille mikään yllätys, olivat jo arvanneeet monta viikkoa sitten, että olen raskaana. Pomolle ilmoitan sitten ensi viikolla. Eihän tässä ole enää kuin neljä kuukautta kun alkaa kesäloma, ja sitten saa jäädäkkin jo töistä pois.

Eniten jännittää lapsille kertominen. Eskarilainen tuskin ottaa vauva uutista kovin iloisena vastaan. Kuopus on paljon leppoisempi tapaus, ja pitää kovasti vauvoista, sen suhteen en odota suuria ongelmia. Katsotaan kuinka menee....



Mukavaa kun muillakin on olo parantunut. Melkein voisi unohtaa että on raskaana. Mutta ei vaan malta unohtaa, kyllähän se on aina mielessä - vauva



Harakkahuttu 12+2

Hei taas, pienen tauon jälkeen!



Viime viikolla tais jäädä kirjottamatta, vaikka lueskelin kyllä muiden viestejä. Nyt poden nuhaa pois töistä, joten on aikaa näpytellä.



Pääosin kuuluu hyvää, mutta toisaalta tuntuu, että mulla yksi vaiva seuraa toistaan. Kun paha olo helpotti, tuli karsean kovat selkäkivut. Vihloili aivan tuonne alaselkään, häntäluun tienoille. Jos varsinkin erehdyin lumitöitä tekemään, oli sen jälkeen iltasella vaikeaa, kun ei mikään asento ollut hyvä. Ja asennonmuutokset varsinkin vihloivat heti. Nyt tuo vaiva on hellittänyt parina päivänä ja tilalla kamala flunssa. Sinnittelin pari päivää töissä, mutta tänään katsoin paremmaksi jäädä kotiin. Ihan tukkonen olo ja kun nukuin yönkin huonosti, lepään sitten nyt.



Ensimmäinen lääkärintarkastus piti olla eilen, mutta soittivat neuvolan tädin sairastuneen ja aika piti siirtää ensi tiistaille. Sitten viimein pääsee kuuntelemaan sydänääniä ensimmäistä kertaa. Onhan ultrissa näkynyt tykytys, mutta jotenkin odotan tuota äänen kuulemista malttamattomasti.



Angelmom: Mullakin on rakenneultra 20+3. Monet jo ovatkin kommentoineet samansuuntaista, joten ei liene liian myöhäinen aika. Kurja tietty odottaa niin pitkään... :)



Liikkeistä vielä, että olen ollut tuntevinani niitä nyt jo parin viikon ajan silloin tällöin. Lähinnä iltasella nukkumaan mennessä. Ihan vienoja ovat olleet ja muutaman kerran vaan, mutta lämmittäneet mieltä. Niiden voimistumista odotellessa.



Mielialat heilahtelevat välillä täälläkin. Tunteet on pinnassa molempiin suuntiin. Toisaalta tuntuu, että rakkaus jo olemassa olevia lapsia kohtaan jotenkin pehmenee ja syvenee tässä raskauden myötä. Tulee helliteltyä ja syliteltyä jotenkin paljon enemmän. Sitten välillä taas räiskähtää toiseen laitaan ja saatan suuttua jostain mitättömästä asiasta pienille ihan kohtuuttomasti. Itsehillintää tarvittaisiin siinä kohtaa. Aika paljon olen kyllä jutellut lasten kanssa tästä odotuksestakin ja selittänyt yhtä jos toista vaivaani tällä. Ihmettä riittää.



Jepsjoo. Mukava lukea, että useimmilla alkaa pahat olot helpottaa ja muutenkin hyviä kuulumisia. Aletaan siirtyä keskiraskauteen, jolloin kai pitäiskin olla enemmän energiaa ja kaikin puolin parempi olla. Ihanaa, kun kevätkin jo kolkuttelee ja päivät on pidenneet huomattavasti. Rapakelien kannalta hyvä, että on tullut vielä lunta, mutta ehkä se jo vois pikkuhiljaa hellittää ja sulaa kaikki pois. Leppoisaa viikonloppua kaikille!



t.Nurmeliini 14+6

Moi vaan kaikille



harjoittelen taas tänne kirjoittelua entisistä onkin aikaa melkein 7 vuotta. Silloisen vauvachätin aikana tuli pyörittyä täällä paljonkin.



Meillä np oli 24.2 ja kaikki oli hyvin ja neuvolassa saatiin 11.3 ne sydänäänetkin kuuluviiin. Jokin verran on liikkeitä tuntunut lähinnä kun kokonan pyörähdellään kokonaan ympäri. Rakenneultra on sitten tuolla huhtikuun 23 pv.



Meillä on sellainen pieni mutta mukana että minulta löytyi anti-jka vasta-aine onneksi heikkona joka saattaa aiheuttaa anemiaa vauvalle ja valohoitoahan se tietää. Toivotaan että arvo pysyy heikkona ettei verensiirtoihin tartte alkaa. Asia on aika erikoinen joten olisi kiva jos jollain on ollut joskus vastaavaa niin tietää miten teillä on mennyt. Asia on melkein sama kuin reesus - äiti ja plussa vauva...mut vielä erikoisempi....mut on hoidettavissa =)



Isommat odottavat pikkusta "papusta" saapuvaksi meillä kaikki onkin jo koululaisia ennen kuin papu syntyy.



Mukavaa odotusta kaikille ja Viuhtille kovasti jaksamusta.



Sanami viikkoja nyt 14+5

Jännä juttu - me ollaan samanikäisiä ja vieläpä samasta paikasta :)

viuhti08, voimia ihan hurjasti. Itsekin pari vuotta sitten läheisen ystävän yllättäen menettäneenä voin kuvitella miten pahalta tuntuu nyt. Pidä kiinni hyvistä muistoista ja muista pitää huolta myös itsestäsi!



Meillä myös rakenneultra joskus viikolla 20, vaihtelee ilmeisesti aika paljon, kun haarukka täälläkin oli 18-22 viikkoa. Neuvolassa tuli käytyä taas, sydänäänet kuuluivat kovaa ja selvästi :) Pikkuisen syke oli 160, eli aikaa hurja jumpsutus! Omassa olossa ei kehumista. Pahointvointi vaivaa edelleen jonkun verran ja tuli harmistus siellä neuvolassa. Viime raskaudessa minulla oli merkkejä raskausmyrkytyksestä, verenpaineet nousivat, hb nousi, ihan lopuksi pikkuisen proteiinia pissassa ja synnytyksen käynnistys viikolla 38. Ihan hurjia oireita ei viimeksi ollut, eli tunsin itseni ihan hyvinvoivaksi, eikä paineetkaan ihan hurjia olleet, tosin normaalipaineeseeni nähden selkeästi kohonneet, alapaineen nousu oli jotain 30 yksikköä. Noh, Nyt oli alapaine kohonnut jo 12 yksikköä (ensin 15, mutta toisella mittauskerralla saatiin vähän vähemmän) ja hb oli taas noussut kun muilla se tässä vaiheessa alkaa laskea. En nyt mitenkään erityisen huolissani tästä vielä ole mutta harmittaa vietävästi jos taas tulee samoja ongelmia. Neuvolan täti käski välttää stressiä ja levätä riittävästi... ööh, kuinkahan se onnistuu ton 1vee 2kk ikiliikkujan kanssa kun töissäkin pitäisi vielä käydä. Nari nari. Pahoitteluni valituksesta, on vaan niin harmitus :(



Ja lisää valitusta, Ottaa aivoon yksi ystävä. Lääkäri-ihminen vielä ja kieltäytyi tulemasta meille kylään (hän on siis myös raskaana) koska meillä on kissa! Samalla teki erittäin selväksi miten huono ja edesvastuuton ihminen olen kun pidän kissaa raskusaikana kun voi saada toksoplasmoosin. ÄRH. Piru vie minähän pyysin kahville enkä kissakakkaa syömään X-( Ymmärään kyllä varovaisuuden tietyissä rajoissa mutta hei, eikö lääkärin pitäisi tietää että kissalta tartunnan saamisen voi hyvin helposti välttää käsienpesusta huolehtimalla kun sitä ulostetta pitäisi kuitenkin joutua suuhun...



Tunnustanpa tähän vielä että olen niin kamala ihminen että viime viikolla söin ravintolassa medium pihvin. Tosin tuli vasta jälkikäteen mieleen että ei olisi niin suositeltavaa... Ja hitto vieköön, en aio kantaa huolta siitäkään.



Anteeksi tosiaan tämä vuodatus jos nyt joku jaksoi lukea loppuun asti. Ottaa vaan niiiiiin aivoon tänään.



Iloisempaa iltaa teille muille :D



T:Viuhti83 13+4 (kai)

niin sitä mä vaan et hain farkkumallisia mammahousuja et viittis ihmisten ilmoilla kulkee. Vaan eihän niitä tosiaan löytynyt niitä lököhousuja kyllä mut niitä nyt on omastakin takaa. Tää nyt oli tällainen sivuseikka....



Kerrotiin tytöille juniorista nuorenpihan (1vja8kk) ei vielä ymmärtänyt oikein vaan esikoinen (3vja4kk) oli aivan innoissaan, kovasti aiko hoitaa kaverina.



Joku kysy mielialosta, kyllää täälläkin vaihtelee, eilen tuntu että ottaa päähän kaikki vaan tänään on ollu elämäni paras päivä- fiilis!!



Oi mutta meinasin unohtaa, mulla on mansikkapiirakkka uunissa, täytyy mennä..



viikonloppuja t:Lippo

Todellakin! Tyttö Enkelin liikkeet alko tuntua rv 17 joten, tänään olen tuntenut pariinkin kertaan perhosia! Uskomatonta!

Tai sit mulla on pieru ongelma :D



Toivo Toukka 15+6

Reilu kuukausi rakenne ultraan.

Seuraavaan ultraan 2vko!

.. mä vasta tässä vaiheessa huomasin, että meillähän on tässä syyskuussa kaksi viuhtia. Joten edellisen postauksen osanototkin meni vain puolittain oikeaan, oli tuo loppu ihan päin honkia. Eli viuhti-08 osanotot.



Viuhti83: tunnustan minäkin syöneeni medium-pihvin viime viikolla, tarjoilijan jo mentyä hoksasin, että ainiin.. Mutta en tosiaan aio huolta tuosta(kaan) kantaa. ;) Ja aika vauhkolta tuo lääkäriystäväsi vaikuttaa.



Iippo: mekin juuri kerrottiin tulokkaan sisaruspuolille vauvasta. Vaikka ikää on tenavilla vajaa 4 ja 5, eivät sen kummemmin asiaan kantaa ottaneet. Halusivat vain nähdä, että missä se vauva mukamas on. Eihän tämä maha muille miltään näytä, itsellä vain on punkero olo. :) Ja juu, mielialat vaihtelevat täälläkin, kukaan muu siitä ei taida osakseen saada, kuin tuo aviopuoliso.



Angelmom: joko mullakin on tuo sama ongelma, kuin sulla tai sitten nuo pienet kuplinnat ovat tosiaan jo pieniä liikkeitä. Ei kyllä näillä viikoilla uskalla liikkeiksi vielä ääneen sanoa, mutta omituiselta nuo kuplimiset tuntuvat.



Enää kaksi yötä lämpöön..



Anis ja katkis 13+6

Heips taas!



Täällähän oli todella hyviä uutisia ja paljon. Mahtavaa kerrassaan!

Ja on niin ihanaa, kun kevät tekee tuloaan oikein huolella.

Minunkin oli vielä pakko mennä eilen yksityiselle ultraan, kun siitä viime viikon nt-ultrasta jäi jotenkin niin epämääräinen olo (sikiön koko oli juuri sillä rajalla, voiko tehdä ollenkaan, ja kätilö oli harjoittelija, jonka otteet olivat jotakuinkin haparoivat). Seuraava neuvolakin on vasta huhtikuun 7. päivä. Oli ihanaa, kun oli oikea lääkäri, joka katsoi kaiken kunnolla ja tiesi, mitä on tekemässä. Siellä se toukka oli kasvanut jopa sentin ja kaikki näytti olevan hyvin. Tuli huomattavasti parempi mieli! Ehkä olen vähän hysteerinen, mutta mieluummin menee sitten tarkastamaan tilanteen, kun stressaa koko ajan turhaan.



Viuhti83: Kuulostaa todella vauhkolta se lääkäri-ystäväsi! Meilläkin on kissa, enkä nyt mitenkään ihan älyttömästi ole sitä varonut. Itse asiassa kätilökin sanoi neuvolakäynnillä, että kun kissa on kerran on meillä ollut jo yli kahdeksan vuotta, on enemmän kuin todennäköistä, että olen toksoplasmoosit ym. jo saanut aikoja sitten. Sanoi myös, että on luultavasti todennäköisempää saada toksoplasmoosi jostain huonosti pestyistä vihanneksista. Olen kyllä pitänyt hanskoja laatikkoa siivotessa, mutta ei sen kummempaa.



Äitiysvaatteista: Nyt en sitten ollenkaan muista, kuka kertoi, ettei ollut löytänyt sopivia äitiysfarkkuja H&M:ltä. Ihan sama juttu täällä! Normaalisti Henkan ja Maukan housut ovat mulla kokoa 40. Nyt kokeilin äitiysosastolta farkkuja ja muita housuja kokoa 42, mutta olivat takapuolestakin niin tiukat, ettei tosikaan! En ole kyllä vielä lihonnut mahaa lukuun ottamatta niin paljon, koska muuten omat vaatteet edelleen mahtuvat oikein hyvin. Mistä hitsistä niitä äitiysvaatteita sitten löytää, jos kerran kyseinen pulju on ainut, joka niitä vaatteita enää myy? En todellakaan voi mennä verkkareissa tai vastaavissa töihin, oikeastaan pitäisi löytyä jakkupuku yms...



Syömisistä: Koska matkustan paljon, olin alussa aika huolissani syömisistä, kun esim. Ranskassa ei jugurteissa lue, onko pastöroituja. Neuvolan täti sanoi siihenkin, että turha stressaaminenkaan ei ole järkevää. Kyse on tietenkin suosituksista, eikä turhia riskejä kannata ottaa (no esimerkiksi raakaa kalaa en uskaltaisi syödä), mutta saa olla todella huono tuuri, jos jonkun listerian saa, jos kerran syö jotain medium-pihviä tai muuta. Varsinkin Suomessa. Todennäköisyydet ovat niin pieniä. No tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö pitäisi miettiä, mitä syö ja mitä ei, mutta liika hysteria ei ehkä ole hyväksi. Toki jos jollekulle tulee kamalan huono omatunto, jos syö jotain suositusten vastaista, ei sekään kannata.



Mutta nyt ruvetaan syömään suurta herkkuani raclettea - se on sentään pastöroidusta maidosta, kun onneksi löytyi sellainenkin vaihtoehto :)





Aurinkoista viikonloppua!



Pola 12+0

Pinoon viikon päätteeksi. Kuopus katsoo lastenohjelmia ja muu perhe onkin reissussa. Outoa olla kaksistaan kotona pikkupojun kanssa!



Nyt oli taas monella tosi hyviä kuulumsia, niitä oli mukava lukea. VIuhti-08:lle tsemppiä ystävän menetyksen vuoksi :( Ja paranemista vatsataudissa kamppaileville!



Jotkut muutkin olivat alkaneet tuntea liikkeitä?! Minusta taas on alkanut tuntua, että olenkohan kuvitellut ne liikkeet, kun nyt on ollut viime päivät aivan hiljaista. Eilen kuuntelin sydänääniäkin eikä ne ensiyrittämällä edes löytyneet. Toisellakin kerralla piti haeskella aika kauan, mutta sitten ne löytyivät ihan nivusrajasta. Outoa, että vauveli oli niin alhaalla, vaikka kohtu hipoo napaa...Seuraavaan neuvolaan on vielä pari viikkoa ja ilman tuota doppleria olisin varmaan pyytänyt tässä välissä ääntenkuuntelukäynnin. Mua kyllä edelleen väsyttää, milloinkahan sen pitäisi loppua?!



Mä kävin kirjautumassa sinne yahooseen, mutta olipa siellä TOSI hiljaista! Eikö muut halua siirtyä täältä suljetulle palstalle? Mulla ainakin jää jotain juttuja kertomatta, kun en viitsi täällä avoimella palstalla niitä kirjoitella.



Rakenneultra on meilläkin vasta rv20+6, mikä on huhtikuun lopulla. Mä olen ymmärtänyt, että jos käy vain rakenneultrassa, se on hyvä tehdä rv18 jo, mutta np-ultran jälkeen kannattaa mieluummin odotella vielä joitain viikkoja, jolloin näkyvyys on parempi.



Saapa nähdä josko kohtaa alkaa tulla supistuksia. Aiemmissa raskauksissa ne ovat alkaneet kutakuinkin 17-18 viikoilla. Tuntuu järkyltä, että raskautta on vielä 6kk jäljellä, kun nytkin maha on jo joskus tiellä (pulkkamäessä, lapsia pukiessa jne)! Onneksi meillä sattuu loppuraskaus kesään, jolloin ei tarvitse pukea kauheasti vaatetta, helle voi tietysti olla joillain riesana.



Terkuin Kerttukasperi ja viikot 15+5

En olekaan taas pinoutunut reiluun viikkoon, joten kai se on nyt tehtävä. Omaan napaan ei kuulu mitään ihmeellistä. Keskiviikkona olin neuvolassa ja siellä saatiin sydänäänet heti kuuluviin. Sokerirasituksessa kävin ja nekin arvot oli ihan normaaleja. Liikkeitä en ole vielä tuntenut, mutta ne kai näin ensisynnyttäjällä tuntuukin yleensä vähän myöhemmin. Ainut vaiva mikä on, on hirvittävä ummetus. Mitä lääkettä te siihen suosittelette?? Mä ostin apteekista jotain pillereitä, mut ei ne ole tuntuneet auttavan juuri yhtään. En arvannut niitä nestemäisiä ostaa, jos ne maistuu pahalta. Mutta olis ne varmaan tehokkaampia.



Rakenneultra on täällä meillä viikoilla 19-22. En ole vielä saanut "määräystä" varata siihen aikaa. Ilmeisesti täällä pääsee siihen suurempia jonottelematta, ainakin np-ultran varasin vain n. viikkoa ennen.



Kerttukasperi: Mä jäin vähän siihen käsitykseen että se suljettu palsta olisi perustettu sinne aimoo:lle. Oiskohan se sitten aktiivisempi palsta. Nyt en vaan enää muista että kenelle piti laittaa sähköpostia että sinne pääsee. Löytynee aiemmista viestiketjuista jos jaksaa kaivaa. Itse taidan kirjoitella mieluummin tänne, koska olen muutenkin vähän laiska kirjoittamaan, käyn kyllä melkein joka päivä lukemassa muiden kuulumisia.



Joko ootte muuten saanu kutsun perhevalmennuksiin? Mulla on huhtikuun alussa kahdenlaista, ensin on semmonen, mihin tulee suuhygienisti ja psykologi tarinoimaan, ja toinen on fysioterapeutin ohjausta, jossa näytetään jumppaliikkeitä, opetellaan tunnistamaan lantionpohjalihakset ja harjoitellaan rentoutumista. Sain myös esitteen ei-lääkkeellisestä kivunlievityksestä, siitäkin järjestetään ryhmätapaaminen jos haluaa osallistua, mutta se on vasta rv 30. Jotenkin tuntuu hassulta ajatella jo näitä asioita, hyvä kun on vasta tajunnut olevansa raskaana, niin sitten pitäisi jo ajatella synnytystä, joka tuntuu olevan vielä niin kaukana.



Nyt pitää mennä parantelemaan flunssaa. Juuri kun on päässyt alkuraskauden palelemisesta niin sitten pitää tulla tämmöinen flunssa ja taas saa palella sekä väsy painaa.



Meli 15+2

Sitä mun piti vielä tiedustella, että mitä mieltä olette, kun olen menossa ensi viikonloppuna laivalle. Uskaltaisitteko syödä niitä seisovan pöydän mätejä, ne on mun suurta herkkua ja niin tekisi mieli syödä??



terkuin,



aina nälkäinen Meli :)

Perhevalmennuksesta, viime raskaudessa saatiin kutsu joskus viikolla 33 vasta, ja jäi väliin iltatöiden takia. Käytiin sitten vaan tutustumassa synnytyssairaalaan. ihan mukavasti infoa tuli jo pelkästään sillä käynnillä. Toisaalta olis ollut kiva tutustua muihin samalla paikkakunnalla asuviin äiteihin. Mutta tuttuja piisaa onneksi muutenkin :) Ja muutenkin minusta meillä oli tuo vähän turhan myöhään.



Syömisistä vielä: Noista mätijutuista en osaa sanoa, muuta kun että minä varmaan söisin... En toki voi suositella ketään muuta tekemään niin jos epäilyttää. Tärkeintähän mädissä olis se tuoreus, minkä voi kysymällä henkilökunnalta varmistaa. Ja kysyä samalla että kauanko on siinä pöydässä ollut sama satsi. Muutenkin olen kyllä ite ollut aika huoleton noitten syömisteni suhteen, lähes kaikkea oon syönyt mitä on mieli tehnyt ihan kuin normaalistikin huolehtinut vaan hyvästä hygieniasta. Riskihän on pieni mutta joka tapauksessa olemassa. Kuinka te muut, oletteko orjallisesti noudattaneet suosituksia vai onko päässyt lipsumaan? Itsellä on tainnut oikeastaan vain maksa jäädä pois ja sitä en muutenkaan juuri syö, niin ja en oo kaupan vaakumipakattuja kaloja syönyt kuten en useimmiten muutenkaan vaan graavit ja muut valmistetaan ite ja tietysti mahdollisimman tuoreesta kalasta. En vain ole ikinä ymmärtänyt sitä hysteriaa mikä esimerkiksi näistä ruokasuosituksista tuntuu syntyvän... Toki jokainen meistä haluaa vauvansa parasta mutta eikö terveellä järjelläkin aika pitkälle pääse?



Ainakin Angelmom oli jo tuntenut liikkeitä, ihanaa :D Odotan kanssa innolla koska ensimmäiset hipaisut tuntuu... Ekasta tunsin viikolla 18 tai 19 vasta varmasti mutta ehkäpä tällä kertaa vähän aikaisemmin kun tietää mitä odottaa!



Rauhallista sunnuntai-iltaa teille, minä vielä puurran töissä pari tuntia. Seitsemän päivän työputki alkoi perjantaina eli vapaata seuraavan kerran ensi perjantaina, ja nyt jo tuntuu siltä että ei jaksaisi millään olla täällä :( Laiskottaa jo tässä vaiheessa :D



T:Viuhti83 ja toukkis 13+6