Hysteerinen HIV pelko

Olen nuorena ollut aika löperö seksisuhteissani. Kauhuissani menin ekaan hiv testiin vuonna 99, enkä uskaltanut edes soittaa perään tuloksia. No mitään ei kuulunut eikä myöhemminkään mitään kukaan sanonut, kun samalla lääkäriasemalla kävin.



Vuonna 2001 otettiin toka HIV testi, joka oli nega. Sen jälkeen harrastin vielä kerran seksiä silloisen poikaystäväni kanssa ja sain kerran verensiirron sairaalassa.



Olen tosi terve ihminen, eikä mulla ole mitään erityisiä oireita. Nyt kävin viikko sitten HIV testissä ja olen ihan paniikissa. Mulla ei ole mitään erityistä syytä olettaa, että ex poikaystäväni olisi vuonna 2001 tartuttanut muhun HIVin. Mun 2002 syntyneellä lapsellakaan ei ole mitään erityisiä merkkejä siitä, että hänellä olisi HIV. Sitä ei tosin ole testattu, mutta kaikenlaista muuta ja verenkuva hänellä on aina ihan normaali, siis paitsi jos on flunssaa, mutta sitten paranemisen jälkeen.



Mun nykyinen mies on käynyt 2 kertaa HIV testissä ja nyt kolmannen kerran. Hänellä ei ole HIV:tä.



Mutta mä olen saanut pakkomielteen, että olen niin paha ihminen, että mulla täytyy olla HIV, rangaistuksena kaikista niistä seksikumppaneista, joita mulla oli vuosina 1994-2000, jolloin tosiaan olin melko löpsö.



terveisin ikineurootikko :(

Minut ainakin testattiin jo vuonna 2000. Kuulostat tosiaan aika hysteeriseltä.

Pelkäät nyt ihan turhaan. Ongelmasi ovat varmaan jossain muualla, kun sairauden pelossa. hae apua itsellesi. Voimia!

sen jälkeen makasin lapseni isän kanssa vielä kerran - ja sitten hän jätti minut. Hän oli pettänyt mua ennen jättämistä, en tiedä kondomin kanssa vai ilman, en kysynyt.



Sektion yhteydessä sain verensiirron, täällä suomessa siis - en ole kuullut, että kukaan olisi vielä toistaiseksi verituotteesta saanut HIViä.



Tapasin nykyisen mieheni myöhemmin ja hän kävi HIV testissä ennen kuin jätimme kondomin pois.



Mä en ymmärrä miksi mulla on kammona se, että kun vuonna 2000 harrastin seksiä yhden silloin mukavan oloisen 22-vuotiaan pojan kanssa, sain vasta jälkikäteen kuulla, että hän tapasi käydä huorissa. Mutta sen seksin jälkeen olen tosiaan käynyt HIV testissä, joka oli negatiivinen, mutta en vain suostu uskomaan sitä. Jotenkin vain ajattelen, että se oli väärä nega :( Kai tässä on joku ajatus siitä, että Jumalan on pakko mua rankaista, koska olen harrastanut suojaamatonta irtoseksiä nuorena :(



Ja tiedän olevani hysteerinen, mutta se ei auta :( Muita pelkoja ei ole.



t. ap

noiden tyhmyyksien jälkeen, ei ole edes löytynyt papillooma-virusta, ei muutoksia, ei klamydiaa ei mitään. Ja musta mä en ansaitse tällaista, koska en ole "hyvä nainen".



Ajattelen, että oikeasti pitäisi olla munatorvet tukossa, kondylooma ja kaikki mahdolliset, koska olen huono. Hyvät ja järkevät ihmiset käyttävät kondomia, idioottien pitää saada taudit ja kuolla niihin.



t. ap

t. ap



olen vain ihan hysteerisessä paniikissa - saan kuulla torstaina tuloksen.

koita nyt rauhoittua, ja ressaat sit vasta torstaina.. mä ainakin uskon et kaikki menee ihan hyvin. ei ole olemassakaan mitään korkeempaa voimaa joka meitä ihmisiä rankaisis..

Tuo ei minusta vaikuta ihan normaalilta.

Jos pelkäät muitakin asioita, kannattaa hakea apua.

ja tuonut siellä esille tämän HIV pelon, mutta ei se ole hellittänyt kuin ajoittain.

t. ap

Olen itse seurustellut joskus pojan kanssa, joka seurustelun aikana sai yhden ulkomailla käyneen onnettomuuden seurauksena hiv:n. Seurusteltiin kauan sen jälkeenkin, joskin todella varovaisesti.



Sen jälkeen kävin moneen otteeseen testissä, ja vaikka oikeasti tiesin järjellä, ettei tartuntaa ole voinut tapahtua, varsinkaan niiden testikertojen välissä, pelotti aivan kauheasti. Kun vuosia sitten tapasin nykyisen mieheni, kävimme kummatkin ensin ihan hiv-testissä aids-tukikeskuksella, ja sen jälkeen päätimme vielä käydä ottamassa kaikki yleiset sukupuolitautitestit sukupuolitautien poliklinikalla. Kyllä se meitä kumpaakin jännitti kummallakin kerralla ihan hirveästi, vaikka tiesimme oikeasti, ettei mitään tartuntaa ole.



Koita rauhoittua. Hiv tarttuu todella huonosti, suojaamattomassa yhdynnässäkin tartunnan mahdollisuus on pieni. En mitenkään usko, että olisit voinut saada tartunnan tässä välissä. Ymmärrän kuitenkin sen, että taudin testaaminen on aina pelottavaa. Vähän sama, jos kävisi syöpätesteissä, luulen, että sekin jännittäisi.

koita nyt rauhoittua, ja ressaat sit vasta torstaina.. mä ainakin uskon et kaikki menee ihan hyvin. ei ole olemassakaan mitään korkeempaa voimaa joka meitä ihmisiä rankaisis..

jotenkin mä vähän kadehdin joitakin kavereita, joilla takana 150 panoa (siis eri miestä) ei juurikaan kortsuehkäisyä, eikä ikinä mitään pelkoa HIVistä. Eikä edes tautia.

Ja mä vaan sitä märisen, että olen ollut yhdynnässä noin 22 miehen kanssa.

ap

HIV:ssa mä jotenkin pelkään sitä häpeällisyyttä, siis mä kyllä pidän sitä vieläkin vähän stigmatisoituneena sairautena, vaikka tiedän kyllä ettei pitäisi.



Miehen mielestä mä olen kyllä vähän höpsö tän asian kanssa.



t. ap

mitä kamalaa siinä on jos on nuorena sinkkuna harrastanut seksiä? se on ihan normaalia.

ja villi nuoruus on auttanut sinua nyt titämään mikä on tärkeää ja arvostamaan sitä mitä sinulla nyt on.



ja kun olet jo viettänyt jo nuoruuden niin et haikaile sitä enään, pystyt panostamaan täysiä perheeseen.

se on tehnyt sinusta nyt sen mikä olet.



tiedän niin monta kolmekymppistä perheellistä, jotka ovat sitoutuneet nuorina ja perustaneet perheen ja sit iskee se menetetyn nuoruuden kaipuun ja huitelevat ympäri kyliä ja vielä lopuks perhe hajoo..tämän menetetyn nuoruuden kaipuun takia..

sanotaan näin.



Musta on jotenkin niin hirveän noloa olla ollut sellainen jakorasia. Mieheni ei todellakaan mua tuomitse, mutta hän on maannut hädintuskin kymmenen naisen kanssa, joten on paljon siveämpi. Tosin hän vakiintui niin nuorena, minä taas olin enimmäkseen sinkku aina kolmekymppiseksi.



ap

se ei todellakaan ole mikään helposti tarttuva tauti, joten on erittäin todennäköistä että sinulla olisi se. Ja sitä paitsi siihen tautiin ei juuri kukaan kuole enää.

koska mun mielestä seksiä harrastetaan vain rakkaudesta ja mieluiten jos sitten vain himosta, niin kondomin kanssa. Ja mun mielestä 22 on kyllä aika paljon...



Minä sen sijaan olen harrastellut aina silloin ja tällöin sellaisen ja tällaisen kanssa, yleensä ilman kondomia, eikä ne miehet/pojat ole niiden perään kyllä huudelleetkaan.



Mun jotkut kaverit ovat aina sanoneet mulle, että mulla on ihan uskomaton tsägä, kun en ole vielä kuollut AIDSiin, kun heillä on ollut sukupuolikumppanit yhden käden sormin laskettavissa. Että olis ollut jo aika.



ap

arvomaailmat muuttuu elämän aikana..



eikä 22 oo paljon...

arvomaailmat muuttuu elämän aikana..

eikä 22 oo paljon...

mutta tein niin silti. Enkä ollut itse asiassa enää teini, vaan yli 2-kymppinen. No joo, mutta kuitenkin.. Tää HIV pelko alkoi jo ensi yhdynnän jälkeen, podin siitä syyllisyyttä ja häpeää pitkään.

ap

joko unohdat jaannat anteeksi itsellesi ja sen jälkeen pystyt uskomaan testin tuloksen, kun et enää ajattele että sinut pitää tuomita.



TAI



ryvet tunnontuskissasi koko loppuelämän ja olet paniikissa hivin takia, ja lopuksi myös perheesi tulee tästä kärsimään...



joten mieti kumman vaihtoehdon valitset?

ties mistä oireista, että ne viittaavat HIV:iin . Kävin jossain vaiheessa AIDS-tukikeskuksessa testissä, toisen kerran ulkomaankomennukselle lähdettäessä ja 3 krt nyt rasksuksien aikana. Se ensimmäinen testikerta kyllä rauhoitti minun mieleni

lääkkeet voi auttaa. tai terapia. itselläni auttoi ratkaisukeskeinen terapia ja siihen yhdistetty EMDR-terapia. kognitiivinen terapiakin saattaisi auttaa.



itselläni samanlainen menneisyys, samanlaiset ajatukset että olen huono kun olen niin monen kanssa ollut, samanlainen hysteerinen hiv-pelko oli vuosia, negatiivisista testituloksista huolimatta, hallitsi täysin elämääni. jotenkin loppujen lopuksi siihen kai kyllästyin, ja terapia auttoi, ja lapsen saaminen toi muuta ajateltavaa.



eikös se muuten ollut niin että positiiviset tulokset ilmotetaan nopeammin, että kai sulle ois jo soitettu?



tsemppiä, tiedän todellakin mitä käyt läpi.