lapsi osapäivähoitoon jäädessäni äitiysvapaalle??

Eihän sitä lasta ole sinne hoitoon pakko viedä, maksat vain sen hoitomaksun. Silloin saat pidettyä paikan itselläsi ja lapsi kuitenkin vieressä kotona.



Jaksamisasioihin mun mielestä on parempi ratkaisu yrittää järjestää niin, että palkkaa hoitajan muutamaksi tunniksi viikoksi viemään esikoista ulos vaikka omalle pihalle tai puistoon, jolloin voi itse nukkua vauvan kanssa.

Ainakaan alle 3-vuotiasta, jos olisin kotona vauvan kanssa. Miksi pitäisi viedä, että pääsisi itse helpomallako?!

vauvan kanssa kotona. Lapsi viedään silloin kotihoidosta kodinomaiseen hoitoon.

Se on kyllä outoa.

Mielestäni oli ihan asiallinen ksymys miksi veisit? oletko pohtinut siihen vastausta?

oli aika tarkalleen 2-vuotias kuopuksen syntyessä. Jatkoi hoidossa kolmisen päivää viikossa. Syynä tähän oli esikoisen vauva-aikana sairastamani vaikea masennus. Myös esikoisen tempperamentti ja luonne ratkaisivat.



Ratkaisu oli kaikin puolin hyvä. Lapsi viihtyi, mutta sai olla kotonakin. Vauva sai äidin kanssa kahdenkeskistä aikaa ja äiti nukkua päiväunet (unenpuute laukaisee minulla masennuksen).

Perhepäivähoito on samanlaista kuin hoitosi kotona, paitsi huonompaa sikäli, että perhepäivähoidossa olisi neljä lasta yhtä aikaa, kotona sinulla olisi ilmeisesti kaksi.



Ja lapsesi on niin pieni, että virikehoitoa hän ei tarvitse. Olisi aivan eri juttu, jos puhuisit osapäiväisesti päiväkodissa olevasta viisivuotiaasta. Tosin kukaan ei kyllä varmaan silloin päiväkodissakaan ihmettelisi asiaa.



Kyllä kahden pienen kanssa pärjää, on täällä muutkin pärjänneet, eikä minusta se ole ainakaan sen rankempaa kuin esikoisen vauva-aikana. Pysyy pääkin kunnossa, kun ulkoilee isomman takia päivittäin. Joskus pitää vaan asettaa lapsen tarpeet omien edelle.

Haluaisi katkaista hyvää hoitosuhdetta. Haluaisin kokeilla asiaa, ja jos se tuntuisi turhalta viedä lasta sinne, niin ottaisin hänet pois hoidosta..



Alun perin pidin itsestään selvänä, että myös vanhempi lapsi on kotona. Muutama ystäväni sai minut miettimään tätä vaihtoehtoa...



Mietin tätä, koska paikkoja pitäisi hakea jo ensi viikolla. Tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta, kun raskausviikkojakin on vasta 15 nyt. Mitä jos raskaudessa tapahtuu jotain, ja vauvaa ei syntyisikään? Jos jätän toimistoon hoitopaikan irtisanomis ilmoituksen, ja käy jotain, hoitopaikkaa ei lapselleni olekaan syksyllä. Ja nimenomaan haluan pitää saman hoitajan, hänen asuessaan aivan lähellä meitä..



Ap.

Tuon ikäinen ei vielä kaipaa hoitoon. Tärkeämpää on runsas sylittely ja hoiva äidiltä ja osallistuminen perheen yhteiseen arkeen. Puhe kehityy, joten kannattaa jutella ja lukea paljon.



Lapsissa on eroja. Oma esikoiseni ei varmaankaan olisi kärsinyt lyhyistä hoitopäivistä (4-5 tuntia) kaksi vuotiaana, muusta syystä kuin siitä, että syntyi pienempi sisarus ja siksi hänkin halusi olla minua lähellä. Keskimmäinen lapsi taas viihtyy kotona isomman sisaruksen kanssa. Harkitsen hänen hoitoon laittamistaan melkein neljä vuotiaana eli samaan aikaan kuin vanhin aloittaa esikoulussa. Uskon, että hän viihtyisi aika hyvin kotonakin hoidossa, mutta haen silti hoitoa 2-3 kertaa viikossa 4-5 tuntiakerrallaan. Hän on melkein 4 vuotias, niin ajattelen nyt perheemme tilannetta kokonaisuudessa. Arki on näin äidille ja vauvalle helpompaa.



Niin ja kokemusta on siitäkin, että miten jotkut hehkuttavat lapsen hoitoon laiton hyvyyttä jo 2 vuotiaana, kun itse hoidetaan vauvaa kotona. Olen havainnoinut, että heidän lastensa elekieli ei ole yhtä runsasta kuin omieni, ei ole samalla tavalla hymyssä suut, sanavarasto on suppeampi, eivätkä nuku yhtä hyvin öitään, kärsivät ummetukseta ym = stressaantuneita lapsia. Vanhempien mielestä on hyvä, kun jäävät ilman itkua hoitoon, mutta he eivät olekaan niin herkistyneitä lastensa viesteille, koska ovat vähemmän aikaa yhdessä ja kieltävät itseltään näkemiään asioita.



Tiedän yhdenkin perheen, jossa 2 vuotias jatkoi hoidossa täyttä päivää, kun vauva syntyi. Perusteluna oli ettei äiti jaksa vauhdikasta poikaa. Mielestäni taas oli tylsää olla vain vauvan (esikoisen) kanssa kotona kokonaista päivää. Isommat lapsetkin ovat äidille ilo!



Kotiäitinä kokoajan

Joten voithan hyvin jatkaa hoitosuhdetta sinne kun vauva syntyy ja kahden viikon irtisanomisajalla ottaa lapsi pois hoidosta. Ilmeisesti olet vielä töissä ainakin sen 20 viikkoa (jos nyt vikkoja 15) eli 5 kuukautta.

Hoida vauva 3-vuotiaaksi kotona. Silloin esikoinen on viisi ja on ihan luontevaa laittaa siinä vaiheessa päiväkotiin, josta jatkaa myöhemmin eskariin.

Mutta mä en veisi alle kolme vuotiasta hoitoon ollessani itse kotona. Voisitkohan hakea tuota paikkaa niin että esikoinen saisi sen täytettyään kolme?



Odotan myös ja vanhemmat lapset jatkavat tutussa hoitopaikassa 3xviikossa, mutta he ovat jo 4 ja 5-vuotiaat.



Kun toinen lapsista syntyi esikoinen oli kotona, kuten oli ollut siihenkin asti. Ikäeroa 1v6kk.



Aloittivat päivähoidon mun mennessä töihin, jolloin nuorempi oli 2v 4kk ja näin jälkeenpäin ajateltuna liian pieni.

ei se tee sinusta huonoa äitiä. Keräät vauvan kanssa voimia, katsot, että imetys alkaa sujumaan ja saat päivisin levättyä kun vauva nukkuu. Sitten jos tuntuu, että jaksat niin ota esikoinen kotihoitoon.

Ei ainakaan edesauta sisaruskateudelta välttymistä...muutenkin elämä paljon helpompaa kun ei tarvitse lähteä aamuisin mihinkään vaan voi rauhassa nautiskella äitinä olosta- tää oli mun mielestä äitiysvapaissa yksi paras osa, noi ihanat kiireettömät aamut joista nyt näen vain unta.

pysty hänen kanssaan olemaan.

ihmettelen vaan...

ja ovat pystyneet hoitamaan esikoisen siinä samalla.



Meidän kuopus syntyi keskosena ja vietti monta viikkoa sairaalassa syntymänsä jälkeen. Siellä ravasivat huolestuneet vanhemmat. Äiti päivisin, isä iltaisin.

Keskosen kanssa ei niin vain ulkoiltu aluksi. Vauvan hoito oli myös monin verroin haastavampaa kuin "normaalin" vauvan.

Onneksi esikoiselle oli osapäiväinen hoitopaikka! Se oli kaikille hyvä ratkaisu tässä tapauksessa.

Jos äiti on vauvalomalla kotona, niin ilman muuta tulisi muutkin lapset hoitaa silloin kotona, ellei lääkäri toisin määrää. Esikoulu on tietenkin poikkeus.

Sitten kun vauva kk- 2kk, katkaisin hoitosopimuksen. juuri sen vuoksi että näin että kaikki sujuu. Meillä ei ollut mitään luonnollista tukiverkoa joten oli mukava levätä rauhassa. Kun vauva oli 2kk ulkoilut sujui jo hyvin joten esikoinen jäi kotiin.

pakko. Kyllä sen sitten voi jättää irtisanomatta, jos tulee joitain ongelmia.

Ap ei perustellut millään tuon kaltaisella syyllä lapsen hoitoon laittoa.

ja ovat pystyneet hoitamaan esikoisen siinä samalla.

Meidän kuopus syntyi keskosena ja vietti monta viikkoa sairaalassa syntymänsä jälkeen. Siellä ravasivat huolestuneet vanhemmat. Äiti päivisin, isä iltaisin.

Keskosen kanssa ei niin vain ulkoiltu aluksi. Vauvan hoito oli myös monin verroin haastavampaa kuin "normaalin" vauvan.

Onneksi esikoiselle oli osapäiväinen hoitopaikka! Se oli kaikille hyvä ratkaisu tässä tapauksessa.

Itse tunnet lapsesi parhaiten ja toivottavasti myös tunnet oman jaksamisesi rajat. Me pidettiin esikoisella (2,5 v) kokopäiväpaikka vauvan syntyessä ihan siltä varalta, että jokin menisi pieleen tai vauva olisi todella vaativa. Kun syntymäaika vielä oli joulukuussa, niin pakkasten sattuessa ei ihan hirveästi vastasyntyneen kanssa ulkoilla. Isälläkään ei ollut mahdollisuutta viikkojen vapaaseen tuolloin.



Käytännössä esikoinen kuitenkin oli aika vähän hoidossa ja nyt ollaan muutettu hoitoaika osa-aikaiseksi, 3 pv viikossa ja käytännössä 6h/pv. Syy siihen, että säilytimme hoitopaikan on se, että haluamme jatkaa samassa paikassa ja saada kuopuksenkin sinne. Jos hoitopaikasta luopuu, saattaa nykyisessä päivähoitotilanteessa alueellamme saada uuden paikan vielä kauempaa, nykyinenkään ei ole edes omassa kaupunginosassa. Lisäksi esikoisemme kaipaa jo tarhakavereitaan ja leikkii aktiivisesti toisten lasten kanssa, joten halusimme myös näiden kaveruussuhteiden säilyvän.



Esikoisen mustasukkaisuutta voi edistää myös se, että kotona ollessa vauva tulee aina ensin, ja jos vauva on vaativampaa sorttia, niin äidistä ei paljon ole leikkikaveriksi.



Päivähoidon henkilökunnasta kukaan ei ole ihmetellyt tai kyseenalaistanut alle kolmivuotiaamme tarhassa oloa äitiysvapaani aikana. Eikä lapsemme todellakaan ole siellä ainoa, jolla on äiti pienemmän kanssa kotona. Neuvoni on, että katso ensin miten arki alkaa sujua ja tee lopullinen päätös vasta sitten.