Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Viikko erossa 11kk vauvasta?
03.03.2009 |
Mieheni työpaikka tarjoaisi syyskuuksi älyttömän edullisen kaukomatkan, joka kestää viikon. Nyt mieheni ymmärrettävästi haluaa lähteä ja tahtoisi ottaa myös minut mukaan. Mua vaan arveluttaa, en haluaisi olla vauvasta erossa niin kauan, vauva on siis silloin 11kk. Toinen vaihtoehto olis lähteä kesäkuussa, jolloin vauva olisi 8kk.
Mitä mieltä olette? Lähtisittekö? Emme koskaan tule pääsemään tuohon kohteeseen noin edullisesti, joten jos en nyt mene, tuskin koskaan tulen sinne matkustamaan. Jos en lähde, mieheni varmasti lähtee työkavereidensa kanssa ja siinä tapauksessa mä olen kyllä varmasti kateellinen.
Kommentit (53)
Miksikohan aiteja aina syyllistetaan tallaisissa tilanteissa. Kukaan ei inahdakaan kun jos isa lahtee matkalle ja jattaa vauvan..
äiti ja isä EIVÄT ole tasa-arvoisia vauvan mielessä ja elämässä, vaikka kuinka olisi kivaa ja muodikasta tasa-arvoistaa kaikki!
Vauvalla on yksi pääasiallinen hoitaja, YLEENSÄ äiti, ja muut ovat statisteja vaikka mitä sanoisi ;).
Eli vaikka isä osallistuisi paljon vauvan hoitoon työn ohella, niin kukaan ei ikinä korvaa vauvalle äitiä.
Tässä puhutaan siis oletustilanteesta, että ap:nkin perheessä äiti on kotona hoitamassa vauvaa ja isä käy töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi? Koska vauva unohtaa vuodenkin ikäisenä vanhempiensa kasvot kahdessa päivässä. Se on hänelle pahemman luokan kriisi, joka jättää varmasti jälkensä.
Muutimme ulkomaille, kun lapsi oli vuoden ikäinen. Mies lähti pari kuukautta etukäteen ja silti lapsi kahden kuukauden tauonkin jälkeen tunnisti isänsä heti lentokentällä...
Miksi? Koska vauva unohtaa vuodenkin ikäisenä vanhempiensa kasvot kahdessa päivässä. Se on hänelle pahemman luokan kriisi, joka jättää varmasti jälkensä.
Minä ap:n sijassa todennäköisesti lähtisin, koska lapsella on kerran tuttu ja luotettava hoitopaikka. Osaisin olla luultavasti ikävöimättäkin liikaa, koska tietäisin, että lapsi on hyvissä käsissä.
Miten hoidatte parisuhdettanne vai onko se teidän mielestänne laitettava kokonaan syrjään siksi aikaa kun lapset on pieniä?
Ap
Miten hoidatte parisuhdettanne vai onko se teidän mielestänne laitettava kokonaan syrjään siksi aikaa kun lapset on pieniä?
Ap
Hoidamme parisuhdettamme kotona. Lapsi menee nukkumaan klo 19.30 joka ilta. Meillä on siis monta tuntia yhteistä aikaa joka ilta. Kyllähän parisuhde toimii parhaiten arjessa, aina ei tarvita mitään erityistä ja ihmeellistä parisuhteen hoitoaikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
meillä on ollut perheessä pieniä lapsia nyt 17 vuoden ajan. Emme tietenkään ole laittaneet parisuhdetta minnekään syrjään, eihän se nyt olisi mahdollistakaan pariksi kymmeneksi vuodeksi. Meillä hoidetaan parisuhdetta joka ikinen päivä. Meillä se ei tarkoita sitä,että pitäisi lähteä jonnekin kauas kahdestaan, vaan se onnistuu arjessa. Silloin kun meillä oli pieniä lapsia, se oli tosi helppoa: saatoimme istua illalla yhdessä kun lapset olivat nukkumassa. Tai silloin kun lapset nukkuivat päiväunia. Nyt kun sellaista mahdollisuutta ei ole, käymme välillä kävelylenkillä, muutaman kuukauden välein ravintolassa yhdessä syömässä, juttelemme asiat iltaisin nukkumaan mennessä, ja olemme olleet kerran vuodessa yhden tai kahden vuorokauden kahdenkeskisellä lomallakin.
Mutta itse en pystyis moiseen, en pystynyt esikoisesta enkä nyt nuorimmaisesta, loma menis ihan mettään kun ikävöisin lapsia.Eikä pystyis mieskään olemaan lapsista tai minusta erossa hyvillä mielin. Ja parisuhdetta hoidetaan iltaisin kun lapset nukkuu, en kaipaa siihen mitään lomakohdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
raastavan pitkä aika.
Hoidamme parisuhdettamme iltaisin ja esim viikonloppuisin ravintolassa käymällä. Ollaan pari kertaa oltu yötä poissa kotoa, lapset 1½ ja 3. On vähän eri asia olla poissa viikko, kuin päivä tai yö.
Olemme suunnitelleet mieheni kanssa pidennettyä viikonloppua Pariisissa kunhan pieninkin kasvaa tuosta vähän, että voi hyvällä omallatunnolla olla poissa sen 4 päivää.
voithan lähteä, mutta 11 kk lapsi kyllä osoittaa mieltään. En osaa sanoa, mitä tekisin. En lähde suoralta kädeltä tyrmäämäänkään, jos hoitaja on tarpeeksi tuttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jokainen aamu aloitetaan pusulla ja siihen illalla viimeksi lopetetaan. Joka päivä huomiodaan puolisoa, vietetään aikaa yhdessä (sekä perheen kesken että iltaisin kahdestaan lasten nukkuessa), nauretaan, jutellaan, puuhaillaan.
Pari kertaa vuodessa vietetään päivä/ilta kahdestaan. Yöhoidossa lapset on olleet 1vrk/ikävuosi periaatteella, tosin kuopus 2v. ei ole ollut vielä ikinä yökylässä.
En ikinä jättäisi vauvaa viikoksi hoitoon! Oksettava ajatuskin.
Miten hoidatte parisuhdettanne vai onko se teidän mielestänne laitettava kokonaan syrjään siksi aikaa kun lapset on pieniä?
Ap
Vaikea tilanne. Myös 8-kuinen vauva on eroahdistusvaiheessa, joten ei se silloin hänelle helpompaa ole. Lähtekää siis silloin mieluummin, kun vava on 11 kk.
Viikko on kyllä todella pitkä aika vauvalle olla erossa äidistä ja isästä, joten aika ekstreme-juttu tuo matka on. Itse ehkä juttelisin vielä neuvolassa asiasta, mutta hyvässä ja läheisessä hoitopaikassa varmasti tuo viikko menee hyvin.
Me emme ole päässeet lapsen luota vielä yhtenäkään yönä (parina iltana ollut hoitaja), nyt on jo 2v1kk. Mutta parisuhdetta ollaan kuitenkin pystytty jotenkin hoitamaan. Nyt jo toivoisin pientä irtiottoa, mutta uusi raskaus hankaloittaa sitten niitä suunnitelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En vaan halua olla pitkiä aikoja erossa lapsistani kun he ovat pieniä. Myöhemminkin ehtii. Vaikka nyt saisikin halvan matkan, niin mielelläni maksaisin enemmän siitä, että lähden kun lapset ovat isompia (jos kyseinen kohde kiinnostaisi). Tarkoitan sitä, että minulle tuo säästö matkakustannuksissa on ihan yksi hailee, muut jutut tällähetkellä elämässäni niin paljon tärkeämpiä.
En usko, että miehenikään lähtisi jos ei voisi ottaa koko perhettä mukaan.
Alue: Aihe vapaa
Minä ja mieheni menimme viikon lomalle, kun esikoinen oli reilu 1vuotias, ja anoppi ja appi tulivat meille hoitamaan lasta. Kaikilla oli kivaa, ja ei siitä traumoja tullut. Ikävähän minulle tuli, mutta tekisin samoin, jos uudelleen saisin päättää.