Lue keskustelun säännöt.
Muutto Hesassa, että lapsen saa parempaan alakouluun?
26.02.2009 |
Asumme aika rupusessa lähiössä ja paikallinen ala-aste on aika levottomassa maineessa. Onkohan kuinka tavatonta, että alkaisimme katsella asuntoa jostakin muualta saadaksemme lapsen mukavaan, tavalliseen kouluun, jolla rauhallinen maine. Häiriköitä totta kai sattuu joka porukkaan, mutta voihan sitä aina yrittää tarjota lapselleen parasta (ja yrittää kasvattaa se niin, ettei siitä tule häirikköä)
Kommentit (66)
jättimäiseen Pukinmäen kouluun. Tästä syystä lapset ilmoitettiin jo pieninä yksityiskouluun.
Jos voin vaikuttaa siihen, että lapseni koulu ei ole jättimäisen suuri, häiriökäyttäytymistä on mahdollisimman vähän ja koulurakennustkin vastaa käsitystäni viihtyvyydestä, niin toki silloin laitan rattaat pyörimään, enkä jää voivottelemaan lasteni huonoa kohtaloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että jos haluaa lastensa pääsevän hyvää kouluun, kannattaa asuinpaikkaa valitessaan selvitää paitsi seudun yleinen maine myös käytännön kouluasiat.
Saoohan sen tosin maalaisjärkikin, että jos se ns. hyvä alue on pieni tilkku ns. rupualueen kyljessä, niin julkiset palvelut on samat molemmilla...
Me asutaan Munkkivuoressa ja ollaan oltu aina tyytväisiä sekä terveysasemaan että kouluun. Päivähoidon suhteenkin meillä kävi tuuri, vaikka se on täällä huonommissa kantimissa (siis pk on täynnä, laatu on kyllä ihan hyvä).
6
Pukinmäki ei edes kuulu Pohjois-Helsinkiin, mutta sinne lapset kouluun tästä alueelta kuitenkin menisivät. Että ei tuo hypoteesisi nyt ihan paikkaansa pidä.
että jos haluaa lastensa pääsevän hyvää kouluun, kannattaa asuinpaikkaa valitessaan selvitää paitsi seudun yleinen maine myös käytännön kouluasiat.
Saoohan sen tosin maalaisjärkikin, että jos se ns. hyvä alue on pieni tilkku ns. rupualueen kyljessä, niin julkiset palvelut on samat molemmilla...Me asutaan Munkkivuoressa ja ollaan oltu aina tyytväisiä sekä terveysasemaan että kouluun. Päivähoidon suhteenkin meillä kävi tuuri, vaikka se on täällä huonommissa kantimissa (siis pk on täynnä, laatu on kyllä ihan hyvä).
6
tänne oli tulossa oma 6-luokkainen ala-aste. Se oli tulossa vielä vajaat kaksi vuotta sitten, mutta nyt ei enää ole. Selvitin kaiken huolella ennen kuin muutimme.
Eli käytännössä noita ei voi koskaan tietää.
Se oman alueen koulu voi myös esimerkiksi homehtua. Sinne omalle alueelle voidaan poukkaista kasa kaupungin taloja. Koulualuejako voi muuttua jne.
Mä korostinkin sitä että nykypäivän tilanteesta en tiedä ja että kävin tosiaan koulun -80 luvulla.
Se vaan ihmetyttää että miten se koulutilanne siellä on nyt tollaiseen suuntaan mennyt? johtuuko maahanmuuttajien paljoudesta?
Kun mä kävin koulua maahanmuuttajia ei ollut koulussani ollenkaan ei yhtään! tai niin, onhan alue tietysti kasvanut, siihen tullut se uusi kerrostalo-alue, joka mielestäni on kyllä Itäkeskusta ei Marjaniemeä. Marjaniemi on omakotitaloalue.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taitaa olla demaripäättäjien kostoisku parempiosaisille...
Tarkoitat varmaan sitä Ilotulitustien tienoota? Se kuuluu käsittääkseni sen homeisen ja heikkokuntoisen Roihuvuoren ala-asteen alle.
Mä voisin hyvin kuvitella haluavani lapseni esim. norssiin tai ylipäänsä johonkin suht rauhallisen alueen kouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...on turvallista, kun ilman kulkulupia ei pääse saarelle muut kuin alle 12-vuotiaat. Hyvä pieni koulu, ottaa kaikki oppilaaksi haluavat.
Asuvilla ystävillä... Sen sijaan asuntovelkaa ja päiväkoteihin pitkät jonot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen miettinyt asiaa jo monta vuotta, yksi lapsista on jo koulussa. Asumme rupaisessa lähiössä (Malminkartanossa), ja pitkään mietin, pitäisikö lapselle hakea kielikoulupaikkaa Töölöstä tai tosiaan muuttaa.
Mutta sitten aloin miettiä seuraavia juttuja:
- eri alueella koulun käyminen on raskasta vanhemmille ja lapselle. Vanhemmat joutuvat järjestämään kuljetukset. Lapsi on outolintu lähiöstä, muut luokkakaverit asuvat muualla - ja kaverisuhteiden luominen on vaikeaa.
- jos muuttaisimme, joutuisimme ottamaan hurjan ison asuntolainan vaikeassa taloustilanteessa. Kaikki ylimääräinen raha uppoaisi asuntolainaan. Hyvästi matkailu, hyvästi harrastukset! Onko sekään lapselle hyvä asia?
- lapsen koulunkäyntiä ja kaveripiirin muodostusta voi tukea monin tavoin, olennaistahan on se, missä porukoissa lapsi liikkuu. Varsinkin teini-iässä lapsi on altis muuttamaan arvojaan ja mielipiteitään hyvinkin rajusti vain tullakseen hyväksytyksi ihailemassaan sosiaalisessa ryhmässä! Hyvät harrastukset esimerkiksi voivat olla lapsen menestykselle paljon tärkeämpiä kuin ns. hyvämainen asunto-alue ja koulu.
- Koulun aloitusvaiheessa tuttuus on iso plussa. Päiväkodista siirtyy samalle luokalle tuttuja lapsia ja kouluun käydään tutustumassa eskarista monia kertoja.
- Koulua voi myös vaihtaa myöhemmin. Moneen painotus-kouluun haetaan vasta kolmannella tai yläkouluun siirryttäessä.
Näistä syistä luovuimme aikeista muuttaa tai panna lapsi eri alueelle kouluun. Ja Pihkapuiston koulu on osoittautunut näin jälkikäteen arvioiden ihan kohtuulliseksi valinnaksi.
valtaosa muistakin oppilaista tulee muualta. Meidän lapset käy kieliluokkaa, eikä siinä koulun vieressä asu kuin yksi ainoa oppilas 20:stä.
Ja kuljetukset pystyy yleensä organisoimaan niin, että lähisuunnalta tulevat vanhemmat yhdistävät voimansa ja kuskaavat vuorotellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
täytyy nyt sen verran puolustaa Mariksen mainetta.
1-2 lk ovat pienessä parakkikoulussa, parakit ovat pari vuotta vanhoja. 20 äidinkieltä on kyllä liioiteltua. Tunnen varmaan n. 15 lapsiperhettä, joista vain yksi kuskaa lapsiaan. Kaikki muut ovat lähistöllä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa.
Pk:n jatkoluokat ovat Porolahdessa, jonne on lyhyt ja turvallinen bussimatka.
Olemme itse kokeneet, että lapsille on kehittävää tutustua muihin lapsiin eri sosiaaliluokista.
Nyt on tämä parakkikoulu. Meidän lapset kuuluisivat Roihuvuoren ala-asteelle, joka on purku-uhan alla huonokuntoisuudensa takia.
Puotilaan ei enää pääse, Puotinharjuun pääsee vain, jos lapsensa saa painotetulle luokalle.
Viipalekoulun luokilla on keskimäärin 20 äidinkieltä, mutta tätä ei huomioida resursseissa mitenkään.
Meidän naapureista ei kukaan enää laita lapsiaan tähän lähikouluun ja kaikki kynnelle kykenevät kuskaa lapsensa myös muualle päivähoitoon. Täällä on hälyttävän suuri vaihtuvuus päiväkotien henkilökunnassa ja ryhmät järjettömiä. Meille tarjottiin esikoiselle päivähoitopaikkaa niin, että 2,5-vuotias lapsi olisi ollut ryhmänsä 27. lapsi ja kaikki hoitajat olivat tilapäisiä, myös päiväkodin johtaja.
Valtaosa ja valtaosa. Varmaan lähialue on kumminkin suhteessa eniten edustettuna - ja joka tapauksessa lapset eivät siis ole samalta alueelta ja siten kuljetuksien järjestäminen voi olla todella vaikeaa. Näin on esim. lapseni tarhakaverilla, joka meni tuonne Töölöön ja jonka yh-äiti oli helisemässä asian kanssa. Samalla suunnalla ei välttämättä asu ketään luokkakaveria (muuthan menevät kouluun usein eri aikaan).
Onnittelut, jos jollain tuo kimppakyyditys toimii.
Yläluokilla tilanne on jo tietenkin eri, lapset voivat kulkea itsekin, nythän oli kyse ekaluokkalaisista.
-35-
valtaosa muistakin oppilaista tulee muualta. Meidän lapset käy kieliluokkaa, eikä siinä koulun vieressä asu kuin yksi ainoa oppilas 20:stä.
Ja kuljetukset pystyy yleensä organisoimaan niin, että lähisuunnalta tulevat vanhemmat yhdistävät voimansa ja kuskaavat vuorotellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on purjeveneet tai liikaa rahaa muutenkaan. Ainakaan sitä ei mainosteta. Iso osa asukkaista on velkaisia lapsiperheitä. Kuitenkin asukkaista iso osa asuu omistamissaan pientaloissa, joka vaikuttaa paljon koulun oppilasrakenteeseen. Kouluista en ole kuullut kuin hyvää. Minusta on parempi asua omalla koulualueella, koska kaverit pääosin tulevat sieltä koulusta.
Yksi lapsi asuu koulun vieressä, yksi asuu naapurikaupunginosa, viisi asuu Pohjois-Helsingissä (koulu siis keskustassa), kolme Itä-Helsingissä, yksi Kauniaisissa, yksi kulkee Hämeestä asti ja loput tulee Espoosta.
Koulu alkaa aina samaan aikaan, kaikilla luokilla. Eli kuskin ei tarvitse olla saman luokan vanhempi.
Mitä olen muita erikoiskoulujen vanhempia haastatellut (ja olen haastatellut todella montaa), tämä on yleismalli.
Asuvilla ystävillä... Sen sijaan asuntovelkaa ja päiväkoteihin pitkät jonot!
että jos sitä on isolla osalla asuinalueen asukkaista, siellä on paljon omistusasuntoja. Ja se on hyvä juttu, jos haluaa lapsensa hyvään kouluun!
opettajat Helsingin kouluissa ovat valtaosin päteviä ja hyviä. Myös lähiökouluun Vuosaaren ala-asteelle haki 70 pätevää opettajaa yhtä avointa paikkaa, mikä on aika paljon.
miksi moinen hermostus?
Minä siteeraan vain ja ainoastaan tätä lapseni ex-kaverin äitiä, jolle kuljetukset olivat todellinen ongelma.
Samalla luokalla ei ollut ketään muuta täältä päinkään.
Ja joka tapauksessa: kaverisuhteiden luominen on vaikeaa, jos kaikki muut luokkakaverit ovat muualta (suht sama, ovatko sieltä koulun läheltä, Espoosta tai vaikkapa Utsjoelta). Mita suurempi hajonta, sitä vaikeampaa, itse asiassa.
-35-
Yksi lapsi asuu koulun vieressä, yksi asuu naapurikaupunginosa, viisi asuu Pohjois-Helsingissä (koulu siis keskustassa), kolme Itä-Helsingissä, yksi Kauniaisissa, yksi kulkee Hämeestä asti ja loput tulee Espoosta.
Koulu alkaa aina samaan aikaan, kaikilla luokilla. Eli kuskin ei tarvitse olla saman luokan vanhempi.
Mitä olen muita erikoiskoulujen vanhempia haastatellut (ja olen haastatellut todella montaa), tämä on yleismalli.
Nyt on tämä parakkikoulu. Meidän lapset kuuluisivat Roihuvuoren ala-asteelle, joka on purku-uhan alla huonokuntoisuudensa takia.
Puotilaan ei enää pääse, Puotinharjuun pääsee vain, jos lapsensa saa painotetulle luokalle.
Viipalekoulun luokilla on keskimäärin 20 äidinkieltä, mutta tätä ei huomioida resursseissa mitenkään.
Meidän naapureista ei kukaan enää laita lapsiaan tähän lähikouluun ja kaikki kynnelle kykenevät kuskaa lapsensa myös muualle päivähoitoon. Täällä on hälyttävän suuri vaihtuvuus päiväkotien henkilökunnassa ja ryhmät järjettömiä. Meille tarjottiin esikoiselle päivähoitopaikkaa niin, että 2,5-vuotias lapsi olisi ollut ryhmänsä 27. lapsi ja kaikki hoitajat olivat tilapäisiä, myös päiväkodin johtaja.