Muutto Hesassa, että lapsen saa parempaan alakouluun?
Asumme aika rupusessa lähiössä ja paikallinen ala-aste on aika levottomassa maineessa. Onkohan kuinka tavatonta, että alkaisimme katsella asuntoa jostakin muualta saadaksemme lapsen mukavaan, tavalliseen kouluun, jolla rauhallinen maine. Häiriköitä totta kai sattuu joka porukkaan, mutta voihan sitä aina yrittää tarjota lapselleen parasta (ja yrittää kasvattaa se niin, ettei siitä tule häirikköä)
Kommentit (66)
Esim. erikoisluokkien (kielet ym.) kauttahan voi ainakin hakeutua muualle kouluun, jos ei muuten onnistu. Häiriköitä voi todella sattua luokalle silloinkin.
Asumme aika rupusessa lähiössä ja paikallinen ala-aste on aika levottomassa maineessa. Onkohan kuinka tavatonta, että alkaisimme katsella asuntoa jostakin muualta saadaksemme lapsen mukavaan, tavalliseen kouluun, jolla rauhallinen maine. Häiriköitä totta kai sattuu joka porukkaan, mutta voihan sitä aina yrittää tarjota lapselleen parasta (ja yrittää kasvattaa se niin, ettei siitä tule häirikköä)
ja ostettiin jo alun perin asunto rauhalliselta alueelta. Eiköhän tämä ole aika tavallista. Häiriöitä ja ongelmia on kaikkialla, mutta kyllähän fakta on että ne keskittyy ja että ongelmien hoito on helpompaa alueella, jolla suurimmalla osalla vanhemmista ei ole omia suuria ongelmia.
Oman alueen ulkopuoliseen kouluun voi tietenkin hakea, mutta pääsystä ei voi olla varma. Lisäksi etenkin ala-asteella on paljon etua siitä, että käy lähikoulua: kaverit asuu lähellä, koulumatka on turvallinen, nuorempien sisarusten päiväkoti on lähellä (jos lapsi saatetaan kouluun) jne.
Myös rauhallisella erittäin hyvälläkin alueella (esimerkiksi Marjaniemi) voi olla erittäin huono alakoulu. Eikä se koulualue myöskään aina vastuu sitä kaupunginosajakoa. Vartiokylästä voi joutua Vesalaan tai Mellunmäkeen kouluun, jos oman alueen koulu on jo täynnä.
Pääseminen sitten riippuu koulun täyttöasteesta. Oman koulupiirin oppilaat on etusijalla ja pääsevät joka tapauksessa, muualta tulevat jos tilaa on. Muualata tulevia voidaan ottaa myös ns ylipaikoille eli luokkakokoa suurentamalla, koulupiirin ulkopuolisten perusteella ei saa perustaa uutta luokkaa (vaikka luokasta tulisi ylisuuri).
Ja koulumatkoja ei makseta vaan ne on kustannettava itse.
Tietenkin voi hakea, mutta ei niihin hyviin kouluihin kuitenkaan pääse. Ylijäämäpaikkoja jää vain huonoihin kouluihin.
että jos muutat sieltä lähiöstä johonkin "hienolle" alueelle (siis mihin teillä ei ees olis varaa) niin lapsi on todella "erilainen" verrattuna muihin? Eli siis jos ei ole ponia ja purjevenettä ja merkkivaatteita. Lapset on vielä erittäin ilkeitä sellaisten asioiden suhteen.
Tosin, en nyt uskokaan et olet mihinkään Eiraan muuuttamassa mut tuli mieleen;)
Mutta onko lapsen kiva tulla "rupualueelta" parempaan kouluun?
Esim. erikoisluokkien (kielet ym.) kauttahan voi ainakin hakeutua muualle kouluun, jos ei muuten onnistu. Häiriköitä voi todella sattua luokalle silloinkin.
ns. paremmalla alueella ilman tuota kaikkea. Ei meilläkään ole ponia, eikä purjevenettä, vaatteet on tähän asti ollut paljolti kierrätettyjä. Monet rikkaat on itse asiassa hyvin vaatimattomia elintavoiltaan. Noita poneja ja purjeveneitä löytyy itse asiassa enemmän Espoon uusvauraiden alueilta kuin näiltä Helsingin vanhastaan paremmilta alueilta.
10, Helsingissä voi vallan hyvin elää onnellisena ns. paremmalla alueella ilman tuota kaikkea. Ei meilläkään ole ponia, eikä purjevenettä, vaatteet on tähän asti ollut paljolti kierrätettyjä. Monet rikkaat on itse asiassa hyvin vaatimattomia elintavoiltaan.
Lapset vertailevat hyvinkin raadollisesti sitä mitä mulla on ja mitä sulla on.
Nimimerkillä: kokemusta on.
että jos muutat sieltä lähiöstä johonkin "hienolle" alueelle (siis mihin teillä ei ees olis varaa) niin lapsi on todella "erilainen" verrattuna muihin? Eli siis jos ei ole ponia ja purjevenettä ja merkkivaatteita. Lapset on vielä erittäin ilkeitä sellaisten asioiden suhteen.
Tosin, en nyt uskokaan et olet mihinkään Eiraan muuuttamassa mut tuli mieleen;)
Koska meillä oli juuri tämä tilanne kun olin lapsi. Vanhemmat muutattivat meidät alueelle joka oli "sikahyvä". Kaikki rahat meni asumiseen ja peruselämään. Kaikilla naapurin lapsilla oli käytössä paljon enemmän rahaa yms. kuin minulla: oli sitä hevosta, useita kaukomatkoja vuosittain (ja hei, elettiin 80-lukua jolloin Karibian matkat yms. ei olleet yleisiä), omat puhelinlinjat, lahjoja tuhottomasti. Oli kiva sitten kertoilla kesäsuunnitelmista naapurin lapsille kun me oltiin menossa mummolaan Jämsään ja naapurit olivat menossa kuka Kaliforniaan kuukaudeksi kuka Espanjaan kesäasunnolle koko kesäksi. Ja isoimmat ongelmat oli naapurin teinitytöllä siinä kun "isi ei maksa mun hevosen kuljetusta Kaliforniaan...siis voittekste kuvitella kuinka tyhmä se on".
Meidän perhe oli tosi outolintu tuossa porukassa ja kyllä, lapset ja nuoret osaavat olla hyvin hyvin julmia sellaisille jotka vähänkin eroavat heistä.
Ei täällä kellään lapsella ole ponia, ja aika harvalla on purjevene, vaikka tää onkin ranta-alue.
Ja lasten synttäreillä on hyvin maltilliset lahjat ja vanhempien kesken on erittäin helppo sopia esimerkiksi lahjojen suuruusluokka jne.
Mistä alueesta sinä nyt puhut?
Oppilasaines "hyvää"? Opettajat mukavai? Opettajat erittäin päteviä? Koulurakennus uusi tai pedagogisesti tarkoituksenmukainen oppimisympäristönä?
-Ope-
tietenkin pitää olla pätevät opettajat, vähän häiriköitä ja niille jotka on tarpeeksi tukitoimia, pieni luokkakoko ja homeeton koulurakennus.
Mutta kyllähän todennäköisyys on, että alueella, jolla asuu keski- ja hyvätuloisia koulutettuja ihmisiä, on sekä rauhallisempaa että vähemmän häiriöitä koulussa kuin alueella, jolla asuu enemmän työttömiä ja kouluttamattomia. Tämän sanominen on poliittisesti epäkorrektia, mutta minä olen sen verran itsekäs, että toimin tässä asian faktan enkä ideologian mukaan.
En tiedä, mikä Marjaniemessä mättää, mutta Helsingin koulumaailmaa usean vuoden seuranneena, uskallan väittää, että ne rauhallisemmat koulut vähitellen erottuvat usein myös opettaja-aineksen ja sitä kautta laadun mukaan. Työ siellä on miellyttävämpää, joten opettajat pysyvät työssään ja uusia valitessa on enemmän valinnanvaraa. Toisaalta ne loistavimmat ja paneutuvimmat opettajat saattavat hyvinkin löytyä hankalilta alueilta, timantit muodostuvat paineessa, ja ns. hyvien koulujen opettajat ovat niitä tylsempiä tapauksia. Itse laitan kuitenkin mieluummin lapseni kouluun jossa on 10 tylsää mutta tasaisen hyvää opettajaa kuin kouluun jossa on pari loistavaa ja monta vähemmän hyvää opettajaa.
Minulle on meidän lasten koululta ihan suoraan sanottu, että he saavat sentään keskittyä perusopetustyöhön toisin kuin monessa muussa Helsingin koulussa nykyään. Ja että kuraattorien ja psykologin resurssit riittää ns. tavallisten lastenkin asioiden hoitoon eikä vain niiden kriisitapausten, mikä taas puolestaan vähentää isoja ongelmia.
Koulualueet selviää kyllä selvittämällä eivätkä muutu vuosittain, ei niitä tarvitse arvailla asuntoa etsiessään.
Myös rauhallisella erittäin hyvälläkin alueella (esimerkiksi Marjaniemi) voi olla erittäin huono alakoulu. Eikä se koulualue myöskään aina vastuu sitä kaupunginosajakoa. Vartiokylästä voi joutua Vesalaan tai Mellunmäkeen kouluun, jos oman alueen koulu on jo täynnä.
[i16], onko siellä muka edes koulua??
].
[/quote]
Mutta tokihan sitä nyt naapureiden lasten kanssa leikittiin (jos leikittiin...eli jos se heille sopi koska olimme heistä niin köyhiksiä...) ja kuunneltiin naljailua mökkeilystä kotimaassa. Ja kyllä ainakin tuolla Munkan koulussa klikkiytyminen oli aika vahvaa: oli Munkan rannan rikkaat lapset, muut Munkan lapset, Kuusisaaren lapset, Lehtisaaren lapset, me muutamat Kaskisaaren lapset jne jne ja se missä asui määritti aika paljon missä ryhmässä pitäisi olla mukana.
Ei meidän vanhemmat muuttaneet koulun perässä - kunhan halusivat asumaan hemmetin hyvälle alueelle miettimättä ollenkaan
Eikö lapsella ole oikeus päästä oman alueensa lähikouluun. Sen olen kyllä kuullut, että Vartiokylän ala- ja ylä-asteille ei nykyään oteta alueen ulkopuolisia.
Johtuu ilmeisesti sipoolaisista, joille osoitettu lähikoulu Vartiokylän ylä-asteelta.
Se on ihan tavallista.
Ja täältä Marjaniemestä voi joutua ihan mihkä sattuu, myös sisarukset niin, että yksi on Puotilassa, toinen Roiharissa jne.
Myös rauhallisella erittäin hyvälläkin alueella (esimerkiksi Marjaniemi) voi olla erittäin huono alakoulu. Eikä se koulualue myöskään aina vastuu sitä kaupunginosajakoa. Vartiokylästä voi joutua Vesalaan tai Mellunmäkeen kouluun, jos oman alueen koulu on jo täynnä.
Ala-asteen kävin Puotilassa ja ylä-asteen Puotinharjussa. Molemmat koulut oli ainakin silloin ihan hyviä kouluja, nykypäivän tilannetta en tiedä. Me marjaniemeläiset saatiin valita koulu, ainakin yläaseelle mennessä. Vaihtoehdot oli Porolahden koulu Roihuvuoressa (ei kiitos), Vartiokylän yläaste tai Puotinharjun.
Viipale koulu joka on Ison Antin leikkipuiston vieressä, ei ollut toiminnassa vielä silloin kun mä kävin ala-astetta.
Mun koulukavereina oli Itäkeskuksen ja Puotilan lapsia, eri yhteiskuntaluokista, mutta mä olen sitä mieletä että se oli vaan rikastuttavaa. Ei mua itseäni ole ikinä haitannut se että mä kävin samaa koulu Itiksen vuokra-asunnoissta asuvien lasten kanssa. No, mä tosiaan kävin peruskoulun -80 luvulla.
Nykyään ei koulua saa valita, vaan tulee vain ilmoitus ja tuo perheen lasten hajasijoitus on tosi yleistä. Plus että tämä "oma" parakkikoulumme on aivan ala-arvoinen: Luokassa on noin 20 eri äidinkieltä, mutta sitä ei huomioida opetuksessa mitenkään.
Puotilan kouluun ei täältä enää ole päässyt, koska se on tuplasti täynnä jo valmiiksi, koska Puotilaan on rakennettu lisää (kaupungin) asuntoja.
Meillä on kaksi lasta kahden vuoden ikäerolla ja päädyttiin kuskaamaan lapset keskustaan kouluun. Yksikään naapurimme ei ole enää laittanut lapsiaan tänne alueen omiin kouluihin. Yksi laittoi puoleksi vuodeksi, mutta siirsi sitten lapsensa muualle.
Tosin esikoinen on vasta kolme ja muutettiin jo :)