Te, joilla pahoinvointi on kuulunut raskausoireisiin: MILLAISTA se on ollut??
Miten kuvailisitte pahoinvointia:
Onko se ihan niin kuin mahataudissa?
Onko tarvinnut oksentaa?
Onko maha löysällä/ummetusta?
Missä vaiheessa pahoinvointi alkoi?
Voitteko pahoin taukoamatta vai vain tiettyinä aikoina päivästä?
Auttoiko pahoinvointiin mikään?
Kommentit (29)
Krapula..itselläni se alkaa iltapäivällä ja jatkuu pitkään yöhön..hirvee olo kerrassaan, kun ois vetäny kaikkia viinoja sekaisin kaksin käsin edellusenä iltana😁
Pahoinvointia oli raskauden joka vaiheessa (oksensin kolmesti vielä lapsivesien mentyäkin) . Oksennuspuuskia yllättäen ja paineella. Paino putosi raskauspahoinvoinnin vuoksi alkuun
Krapula ja jatkuva kuvotus 9 kk. Outo maku suussa koko ajan. Aivan kamalaa. Huh ohi on, vauva nyt 6 kk. Minulla 4 lasta, joista kahden kohdalla hirvittävä pahoinvointi. Kahden kohdalla vaan semi.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset 5 kuukautta oksensin noin 20 kertaa päivässä. Vaikka mitään ei ollut vatsassa niin sitten yökin vatsahapotkin. Kauheita kramppeja mahassa sen takia kun yritin oksentaa olematonta. Verisuonet pullistui päästä ja hiussuonet katkeili naamasta kun oli voimakkaimmat oksennuskohtaukset. Ja kaikki oksetti. Ihan kaikki. Minä haistoin jopa 4kk sitten laitetun seinämaalinkin ihan kuin se olisi juuri laitettu. Maailma on kuvottava, pahanhajuinen paikka koko sen ajan. Kaikki ruoka tuli ylös ja mikään ei pysy sisällä. Minulla oli pesuvati vieressä kun syötiin. Siihen oksensin ruokailun aikana, koska vessaan ei ehtinyt, tuli niin voimalla. Sinällään jännä, että minulle oli aivan hysteerinen oksennuskammo ennen raskauksia. Sillä siitäkin päästiin sitten. En ole myöskään ikinä tajunnut sanaa aamupahoinvointi, koska silloin oksennetaan koko hereillä olo aika, ei vain aamuisin.
Sulla oli hyperemeesi.
Jatkuva paha maku suussa, mikä sai lähes kaikki ruoat maistumaan vanhalle kengälle. Sellainen etova olo koko ajan, joka onneksi poistui ajallaan, mutta lievä paha maku jäi suuhun loppuun asti. Ekassa raskaudessa yökin muutaman kerran. Toisessa en kertaakaan, eikä ihan niin paljon etonut.
Molemmissa raskauksissani oli lieviä ruokaan liittyviä ongelmia n. rv 7-13.
Ekassa raskaudessa tuli lähinnä vastenmielisyys ihan vain muutamaa ruoka-ainetta kohtaan ja yksinkertaisesti näitä välttämällä syöminen sujui normaalisti. Näihin ruokiin kuului mm. kylmäsavulohi, joka nyt muuutenkin kuuluu raskauden aikana vältettäviin ruokiin, mutta mulla inho oli sitä luokkaa, että kaupassa piti kiertää lohihyllyt kaukaa, kun ne kalat tuntuivat jo ärhäkän oranssilla värillään hyppivän yököttävästi silmille :D Keljumpaa "pahoinvointia" tässä raskaudessa aiheutti alhainen verenpaine, jonka takia muutaman kerran oli taju mennä, jos nousin kovin nopeasti pystyyn tai jouduin esim. jonottamaan seisaallani pitempään: korvissa alkoi soida ja silmissä sumentua ja oli päästävä makuulle tai ainakin istumaan.
Toisessa raskaudessa ongelmana oli paitsi se yleinen vastenmielisyys, joka tällä kertaa kohdistui erityisesti leipään kaikissa muodoissaan, myös iltaan ajoittuva kuvotuksen tunne, ja silloin oli vaikea saada syötyä yhtään mitään. Koska yleensä syön iltapalaksi juurikin leipää, tuolloin olikin keksiminen, millä sen korvaa. Ruoka-aine/tuote, joka vielä päivällä kaupassa oli tuntunut hyvältä ajatukselta iltapalaksi, illalla hyvin todennäköisesti aiheuttikin vain yök, ei! -tuntemuksen. Leipä oli muutenkin hankala, koska sitähän nyt on tarjolla joka paikassa... ja tietysti esikoinen juuri samaan aikaan keksi uudeksi herkukseen pakastimesta mikrossa sulatettavat ruispalat... kun kotiin tullessani jo rappukäytävässä nenuun luikerteli se makeahko paahdetun ruisleivän lemu, niin voi örks :P Kertaakaan en kuitenkaan oksentanut kummassakaan raskaudessa, vaan siihen kuvotuksen asteelle se jäi.
Ekassa raskaudessa voin pahoin viikot 6-16, erityisesti aamuisin mutta myös, jos en syönyt jotain säännöllisesti. Oksensin yleensä aamuisin mutta joskus myös yllättäen esim. kesken syömisen. Tyypillisintä oli se, että heräsin kuvottavaan oloon. Sain syötyä vähän ja olo parani. Sitten kun olin lähdössä työvaatteet päällä töihin, kaikki tulikin ylös ja oli pakko vaihtaa vaatteet, kun tuntui, että nekin haisevat. Oli aina varattava ylimääräinen 15 minuuttia tähän operaatioon. Aamuisin oli yleensä se kuvottava olo ja muuten se oksentaminen tuli vähän yllättäen niin, että hyvä kun vessaan ehti. Ei ollut mahatautia, kun ei ollut vatsa kipeä eikä kuumemainen olo vaan oireina siis kuvotus tai joskus ei jopa sitä. Oksensin myös satunnaisesti koko raskauden aikana mutta kuvotusta ei ollut enää rv 16 jälkeen.
Toisessa raskaudessa oli kuvotusta käytännössä vähän koko ajan, mutta oksentamista tapahtui harvoin, ehkä kerran viikossa. Oireet alkoivat myöhemmin rv 8 ja päättyivät taas rv 16. Jouduin lepäämään paljon kun oli niin huono oli.
Molemmissa tapauksissa tuli poika.
Kaksi lasta synnyttäneenä ja molempien odotusaika oli miltei viimeiseen raskauskuukauteen saakka yhtä oksettavaa olotilaa, mutta alkuraskausviikoilta asti aamuyökkiminen oli karseaa, sillä en syönnyt aamupalaa ennen kuin olin tyhjän vatsalaukun yökkinyt ja eihän sieltä muuta tullut kuin nestettä vihertävän sappinesteen kera. Töihin vaan piti jaksaa lähteä oksentamisen jälkeen ja etova olo oli koko ajan. Tottakai söin sellaista sapuskaa ja välipaloja, jotka totesin pysyvän sisällä, mutta esim. kahvia en sietänyt nauttia lainkaan koko raskausaikoinani.
Ja pakko mainita, että yksi syy oli etova olo siihen, etten halunnut enää lisää lapsia, vaikka lapset mukavia ovatkin. Toinen syy oli kyllä se, että olin saada molempien raskauksien aikana raskausmyrkytyksen loppuraskauden kalkkiviivoilla.
Ensimmäiset 5 kuukautta oksensin noin 20 kertaa päivässä. Vaikka mitään ei ollut vatsassa niin sitten yökin vatsahapotkin. Kauheita kramppeja mahassa sen takia kun yritin oksentaa olematonta. Verisuonet pullistui päästä ja hiussuonet katkeili naamasta kun oli voimakkaimmat oksennuskohtaukset. Ja kaikki oksetti. Ihan kaikki. Minä haistoin jopa 4kk sitten laitetun seinämaalinkin ihan kuin se olisi juuri laitettu. Maailma on kuvottava, pahanhajuinen paikka koko sen ajan. Kaikki ruoka tuli ylös ja mikään ei pysy sisällä. Minulla oli pesuvati vieressä kun syötiin. Siihen oksensin ruokailun aikana, koska vessaan ei ehtinyt, tuli niin voimalla. Sinällään jännä, että minulle oli aivan hysteerinen oksennuskammo ennen raskauksia. Sillä siitäkin päästiin sitten. En ole myöskään ikinä tajunnut sanaa aamupahoinvointi, koska silloin oksennetaan koko hereillä olo aika, ei vain aamuisin.