On se kumma kun ennen matkaa

tätyy tässä yötä myöten siivoilla.

Illalla lähdetään koneeseen vajaan viikon matkalle ja tuntuu kuin kaikki paikat pitää olla ihan tip top.



En yleensäkään järjestele huushollia viimeisen päälle, mutta aina kun tulee jonnekin menoa, on huusholli saatava kuntoon. En voi lähteä ellei ole tavarat paikallaan. Nyt sitä sitten kuluu aikaa kun en ole muita patistanut ja itse en kiirettä pitänyt, ajatellen ehtiihän sitä vaikka viimeisenä yönä.



Vanha sananlaskukin on, että mitään ei tulisi ilman viimetinkaa.



Mökille lähtiessä sama juttu, siivoan ja laitan järjestykseen täällä kotona. En malta lomalla olla yhteen menoon viikkoa kauempaa mökillä, tullaan pyykit pesemään jne. 2 1/2 tuntia ajomatka. Sitten ilmojen mukaan takaisin.



Mökiltä lähtiessä kauhea siivousrumba ja taas kotoa lähtiessä takaisin mökille sama...Saahan sitten taas ottaa rennommin niillä väleillä kun ei ole minnekään menoa. Talo on 160m2 ja kesäisin 1/2 hehtaarin pihatyöt. Haluan itse ajaa nurmikot, se on minun juttuni, että tulee mieleiseni. Sanoinkin miehelleni kun puntaroitiin omakotitaloon muuttoa, että voidaan muuttaaa, -kyllä minä pihatyöt teen, paitsi en raskaimpia lumitöitä.



Kotitöistäni en ole koskaaan valittanut perheelle, mutta eipä kukaan sitten valita jos jotain onkin tekemättä, haluan tehdä omaan tahtiini. Huvittaa joskus kuinka tykkään oikein kun joku ilmoittaa tulostaan kylään, saan oikein hyvön syyn siivota ja kaunistella kotia.



Muutoin löydän aina parempaa tekemistä, kuin huushollin järkkäämistä.



Haluan lukea, askarrella, neuloa (neulon jopa tuntemattomille, joita kirpparilla tapaan ja etsivät lapselle jotain, mitä ei ole myynnissä) katsoa dokumentteja, pelata miehen kanssa pokeria, touhuta lasten kanssa jne. Kai ne kotityöt odottaa, ei mihinkään karkaa.



Äitini oli sellainen, että aina jonnekin päivää pidemmälle lähtiessään, laittoi kotinsa kuntoon, vaikka siellä ei varmasti näyttänyt olevan tarvetta. Kulki riepu kädessä muutenkin ja ei ollut kuin lastenlapset kyläilemässä, viidestä lapsestaan riitti lähesjoka viikolle mummon kavereita. Hän sanoikin että jos hän sattuisi kuolemaan, niin meille lapsilleen ei ainakaan likaisia alushousuja ym. pyykkiä jää.



Kai sitä kunnioittaa äidin "perintöä" kun pesin äsken viimeisen koneellisen pyykkiä.



Kiva tulla kotiin matkalta, kun ei ensimmäisenä odota pyykkivuori tms. Ja jos odottaisikin, ei se maailmaa kaada, onhan tilanteita minullakin ollut suurperheen äitinä ettei kerta kaikkiaan pysty kaikkeen...