Voi ei, mitä mä teen...
Tapasin tänään mun nuoruuden ihastuksen, ei olla nähty toisiamme varmaan 6 vuoteen. Kaikki vanhat tunteet pulpahti pintaan ja nyt en voi ajatella mitään muuta ku häntä ja et mitä jos olisin sillon joskus valinnut toisin... Nyt meillä on molemmilla jo perheet, enkä tosiaan tiedä miksi edes mietin tämmöstä... :( Olin vaan häneen sillon nuorena niiiiiin tykästynyt ja nyt tuntuu että ne tunteet ei ookkaan kadonnu mihinkään, apua... Tekee pahaa edes ajatella tämmöstä mut en voi tälle mitään... Mitä mä teen...
Kommentit (3)
Toivon todella että menee ohi... Ei tunnu kivalta ajatella tämmöstä eikä oo ikinä ennen mitään tämmöstä tapahtunu...
ap
tavallaan :) ite ainaki oon aatellut niin. vaikka oonkin nyt jo useamman vuoden ollut naimisissa ja lapsia on, niin silti kun joskus noita entisiä ihastuksia/heiloja tapaa niin tulee mietittyä, että mitä jos oliskin asiat menny toisin.
korkeintaan pari päivää tarvinnu miettiä, ja useimmiten oon tullu siihen lopputulokseen että jos asiat olis menny toisin, ne todellakin olisi toisin - mulla ei olisi näitä ihania lapsia enkä välttämättä olisi tuota rakasta kauhukakaraani (= miestäni) välttämättä edes tavannut. enkä mä vaihtaisi kovinkaan montaa päivää oikeasti pois tästä mitä on ollut tämä perhe-elämä, nekin jotka voisin vaihtaa niin tiedän että jos ne vaihtaisi, vaihtuisi varmaan monen muunkin päivän kulku.
katso perhettäsi ja ole onnellinen. Kyllä se menee pian ohi :)