Lue keskustelun säännöt.
21-trisomia, mitä odotettavissa keskeyttäjälle?
Kommentit (66)
Tilanteeni on hieman eri kuin sinulla. Vauva todettiin np-ultrassa todella turvonneeksi kauttaaltaan. Jouduimme kuitenkin ottamaan kantaa siihen, voiko oman lapsen tappaa, jos hän on niin sairas, että normaalia elämää ei tule olemaan. Kävi kuitenkin niin, että viikolla 14 vauva kuoli kohtuun. Jouduin lääkkeelliseen tyhjennykseen.
Kun vauva todettiin kuolleeksi, sain jonkun tabletin suun kautta. Kaksi päivää tämän jälkeen menin osastolle, jossa synnytys käynnistettiin tableteilla. Kivut olivat kovat. Kipulääke ei auttanut. Se oli kuin normaalin synnytyksen avautumisvaiheen loppu. Yhtä supistusta tuli tauotta. Normaalissa synnytyksessä supistukset olivat pitkäkestoisempia, mutta niiden välillä oli hengähdystauko. Nyt supistukset tulivat lyhyempinä, mutta tauotta. Jälkivuoto ja jälkisupistukset kestivät useita viikkoja.
Emme ensin halunneet nähdä lastamme, mutta onneksi kuitenkin sairaalapastori suostutteli meidät katsomaan. Pienokainen oli kuin posliininukke viisine sormineen ja kynnenalkuineen. Lapsemme siunattiin ja yhteistuhkattiin toisten enkelivauvojen kanssa. Nyt hän nukkuu muistolehdossa ja se on niin hyvä. On tärkeää, että meillä on paikka, johon voimme viedä kynttilöitä ja kukkia. On paikka, jossa meidän kuopuksemme lepää. Nyt joku varmaan ajattelee, että mitä märyämistä 14-viikkoisessa sikiössä on. Olen sellainen luonnonoikku itse, että olen tuntenut liikkeet kaikissa raskauksissa todella aikaisin. Kinasimme tästä kerran lääkärinkin kanssa. Minä olin sitä mieltä, että en tunne liikkeitä, mutta lääkäri väitti, etttä kyllä tunnen. Lopulta oli pakko antaa periksi. Tälläkin kertaa tunsin lapsen liikkeet muutaman päivän. Lisäksi jouduimme tilanteeseen, että teimme saattohoitoa lapselle. Ennuste oli huono ja kuten edellä mainitsin, jouduimme miettimään myös keskeytyksenmahdollisuutta. Vauva oli todella toivottu ja näinä epätietoisuuden ja pelon viikkoina vauva tuli meitä todella liki. Hän muodostui todellisemmaksi kuin monella lapsi koko sikiöaikana. Tämä on myös sellainen asia, jota ei voi käsittää, jos sitä ei ole itse kokenut.
Henkinen toipuminen on rankkaa. Hae apua. Minä saan parhaan avun sairaalapastorilta. Teidänkin sairaalassa on varmaan sellainen, joten hakeudu kiireesti (jo tänään!) hänen juttusille. Minun pappini ei tuomitse. Hän kuuntelee, keskustelee ja lohduttaa. Lisäksi saan apua psykiatriselta sairaanhoitajalta. Myös sellaisen puoleen kannattaa kääntyä. Oletko käynyt sivustolla verneri.net? Suosittelen. Siellä on mm. neuvontapalsta raskaana oleville. Enkelisivustolta en saanut apua. Ne jutut ahdisti.
Kiviä on helppo heitellä, jos ei itse ole ollut kivitettävänä. On helppo sanoa, että trisomialapsi on otettava vastaan, mutta kun siihen tilanteeseen joutuu itse, ei se päätös niin yksiselitteinen olekkaan. En tiedä mitä olisimme tehneet, jos lapsellamme olisi ollut Down. Jos kysessä olisi ollut 13- tai 18-trisomia, näiden lasten elämä olisi ollut niin tuskaa, että silloin olisimme varmaan päätyneet keskeytykseen. Esim. 13-trisomia-lapset kuolevat yleensä alle 6 kk iässä. 5-vuotias on jo luonnonoikku. Turner-tytölle olisimme antaneet mahdollisuuden ilman muuta.
Voimia sinulle. Tiedän todella, mitä käyt nyt läpi. Hae apua, älä jää yksin. Ja varaudu siihen, että mikäli päädyt keskeytykseen tai lapsi kuolee kohtuun, henkinen toipuminen kestää kauan. Meille on sanottu, että tämä prosessi ksetää arviolta 2,5 vuotta. Välillä on parempia aikoja, mutta välillä sukelletaan taas pohjamutiin.
Puhu, hae apua, etsi tietoa. Ennen kaikkea, koita jaksaa pysyä elämässä kiinni.
*hali*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko paikalla ketään omakohtaisia kokemuksia omaavaa?
Siihen ei ole mitään syytä.
t: ap, jolla jo yksi sairas lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikä mikään syy päästä hengestään.
Täällä usein on myöhäisillä viikoilla keskeyttäneitä, missä luuraatte, haluaisin tietää mitä odotettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
elämästään nauttivan (jos saisi) vauvan kuolema.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mielipide. Tämä ei ole helppoa muutenkaan, silmät turvoksiin olen jo itkenyt eikä kommenttinne auta. Varsinkaan kun ette ole tai ole edes olleet samassa tilanteessa, Tällä tiedolla olisin keskeyttänyt esikoisenikin...
t:ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos teet keskeytyksen yli 20 viikolla, joudut sen synnyttämään, eli saat supistustipan ja sitten pukerrat "vauvan" kivuttomasti kaarimaljalle tai vessanpönttöön. ei sitä kannata ruveta märhetimään, kerrankos sitä ihmiset abortteja tekee! jenkeissä terveitäkin abortoidaan lähes täysiaikaisina.
kuinka massiiviset vuodot jnejne
tKiitos siitä että joku ystävällinenkin paikalla.
t ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskeytysmenetelmiä on käytännössä kaksi, kirurginen imukaavinta tai raskauden keskeyttävä lääkitys. Imukaavinta on lääkitystä nopeampi ja siksi myös suositumpi. Toimenpide tehdään sairaalassa nukutuksessa. Kirurgisiin toimenpiteisiin sisältyy kuitenkin aina pieni riski.
Lääkkein tehtävä keskeytys on kirurgista luonnollisempi vaihtoehto. Se saa kohdun supistelemaan ja sikiö abortoituu emättimen kautta ulos. Lääkkein tehty keskeytys säästää kohtua, eikä potilas tarvitse nukutusta. Toisaalta raskaudenkeskeytys voi kestää jopa useita vuorokausia ja sujuu harvoin kivuitta. Jälkivuoto voi myös olla runsasta ja kestää muutaman viikon. Lääkekeskeytystä käytetään yli 12 viikkoa kestäneessä raskaudessa.
Päätös on jo tehty ja ap kaipailee oikeita faktoja asioista. Turhaan syyllistätte enempää, sillä tuskin kukaan keskeytykseen kevein mielin menee.
Tsemppiä ap!
Päätös on jo tehty ja ap kaipailee oikeita faktoja asioista. Turhaan syyllistätte enempää, sillä tuskin kukaan keskeytykseen kevein mielin menee.
Tsemppiä ap!
Oikeudet saa usein jo päivässä.
Tai sitten olí muuten vaan huono ohje sivustolla.
mulla on kaksi vaikeavammaista, eivät kävele, istu, syö itse, ovat täysin autettavia kaikessa toiminnassa. silti nämä lapset ovat onnelisia ja terveitä. ja minä en ikinä vaihtaisi heitä terveisiin, sillä heikin ovat persoonia, omia yksilöitään, jollain lailla ajattelivia. ihania. rakkaita. lisäksi on myös kaks alle kouluikäistä eikä elämä ole edes rankkaa. kyllä sää pärjäät, se sun vauva haluaa elää, usko. jokainen elämä on elämisen arvoinen.