Lue keskustelun säännöt.
Vanhemmat, jotka eivät suostu lapsensa siirtämista pienryhmään..
15.02.2009 |
eivät ajattele yhtään lapsen parasta. Olen koulussa avustajana pojalle, jolla on käyttäytymisen ongelmia. Diagnoosina vielä ADHD mutta myös autistisia piirteitä. Poika on tavallisella luokalla, jossa häiritsee koko ajan muita. On todella lahjakas ja etevä esim. matikassa, mutta ei pysty olemaan yhtään paikallaan minuuttiakaan. Vanhemmat eivät halua lastaan pienryhmään. Se on egokysymys.
ADHD lapset pärjäävät hienosti pienryhmissä ja saavat todellakin tarvittavan tuen. Oppimista voidaan tukea aivan eri tavalla. Asia on tietysti sinänsä kaksipiippuinen että jos on monta erityislasta samalla luokalla, he tietysti villitsevät toisiaan. MUTTA yleensäkin pienryhmissä on valtavan taitavat opettajat.
Itselläni on erityislapsi, tosin vasta päiväkoti-iässä. Mutta ei tule mieleenkään että laittaisin hänet ns tavalliseen luokkaan. Hänen itsetuntona kärsisi koko ajan kun huomaisi että hän ei pysy perässä, hän on sosiaalisesti koko ajan erilainen jne.
En voi ymmärtää näitä vanhempia jotka näkevät pienryhmään siirtämisen huonona. Se on lapsen etu ihan varmasti!!
Kommentit (10)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuollaisiin päätöksiin, ja riippuu paljolti miten asiat on heille esitetty. Aina ei ole helppo kohdata lapsessaan ongelmia. Pitäisi ymmärtää myös niitä vanhempiakin ja antaa heille tukea ja asianmukaista tietoa.
En ymmärrä minäkään. Harmittaa ihan valtavasti lasten puolesta. Luokassa ei ole minkäänlaista työrauhaa, eikä kukaan opi mitään. Harmillista.
t. yläkoulun ope
sitä pienryhmää ei voi itse valita, vaikka haluaisikin. asutaan tampereella ja täällä monipuoliset palvelut ja silti poikani saattaa joutua tavalliseen luokkaan. adhd, add epäily on ja lievät kielelliset vaikeudet, myös ymmärtämisessä.
tavallisessa luokassakin saa apua näin meille sanottiin.
eskarissa on koulukypsyystestit ja jos poika niissä pärjää, niin joutuu tavis kouluun.
eipä naurata ei, kun kaikki ei kuitenkaan ole hyvin.
lapsi pitäisi tutkia foniatrisella puolella riittääkö kielivalmiudet normi luokkaan, mutta lähetettä en saa.
onko lapselle tarjottu lääkitystä. monet pärjää sen avulla normi luokassa, jos oppimisvaikeuksia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen ihan onnessani että poikani pääsee pieneen ryhmään. Hänellä on erittäin lievä puheentuoton viivästymä, Suositeltiin normiryhmää mutta saatiin kuin saatiinkin poika erityisryhmään.
Jos vaikka saisi sielä niin paljon tukea että koulussa pärjää jo tavallisella luokalla.
tarvitaan aikaa, vaihtoehtojen kartoittamista, asiantuntijalausuntoja, palavereja ym. ym. Itse tulkitsin tilanteen vain sellaiseksi, että näistä huolimatta vanhemmat eivät ole siirtoon suostuneet.
Omat kokemukset ovat ikävä kyllä tilanteista, joissa siirtoa on pitkitetty jo vuosia.. Tilanne ei ole hyvä kenellekään, vähiten lapselle itselleen..
t. se sama yläkoulun ope
Vierailija - 15.2.2009 13:14 (ID 1410151)
Joskus vanhemmat tarvitsevat aikaa tuollaisiin päätöksiin, ja riippuu paljolti miten asiat on heille esitetty. Aina ei ole helppo kohdata lapsessaan ongelmia. Pitäisi ymmärtää myös niitä vanhempiakin ja antaa heille tukea ja asianmukaista tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ajatella, ettei lapsemme tule pärjäämään tavallisessa luokassa. Meillekin tuo kouluasia heitettiin ensimmäisessä neurologisessa arviointikokouksessa - sitä olen kypsytellyt nyt vuoden verran. Mutta nyt kun olen käytännössä nähnyt, miten suuri vaikutus erityislapsella on tavallisessa luokassa luokkahenkeen ja keskittymiseen, olen niin varma siitä että erityislapsen paikka ei ole tavisluokassa. Ei vaikka olisi avustaja.
Tässä tapauksessa jossa olen tuon erityislapsen avustaja vanhemmat eivät halua nähdä lapsensa erityisyyttä. He ovat ns hyvä perhe, joissa ulkoiset puitteet ovat mitä parhaimmat. Siihen kuvioon nyt ei vain sovi se että lapsi kävisi erityisluokkaa! Ja tosiasia on se, että niinkin nopeaälyinen mitä tämä poika on, ei pääse käytöksensä ja sähellyksensä takia parhaisiin suorituksiin tuossa luokassa. ENsi vuonna hän ei enää pysy kärryillä, siihen ei avustajakaan enää riitä.
ADHD-lapset ovat mitä ihanimpia, jos heistä vain löytää ne vahvuudet - kuten erkkaopekin sanoi, vahvistetaan niitä HYVIÄ puolia. Ei tavisluokassa ope pysty - sillä on kädet täynnä muidenkin lasten kanssa.
Ja onko se oikein lasta kohtaan, ettei saa kavereita? Pienryhmässä lapsi voi saada sitä vertaistukea mitä me aikuiset haemme jos meillä on vaikeaa.
koko peruskouluajan. Yläasteen kävi ns. pienryhmässä. Nyt ammattiin opiskellessa osa aineista on mukautettuja. Pojalla on vaikeaksi luokiteltu lukivaikeus. Kaikki tukitoimet ovat olleet tarpeen ja näillä konsteilla poika selvinnyt kouluajan todella hienosti. Ilman muuta olen aina hyväksynyt kaiken, mitä opettajat ovat suositelleet. Ovat olleet lapseni parhaaksi.
T: Toisen erityislapsen äiti.