Muita huonojen syömäreiden vanhempia?

ja on syntymästään lähtien ollut todella kevyt ja huono syömään.

Nyt hänellä on pituutta 104cm ja painoa 15kg.

Kyllä on välillä ollut tuskanhiki päässä, kun on kaveria yrittänyt saada syömään edes jotain. Etenkin vauva-aikana oli todella hankalaa löytää ruoat, jotka upposivat. Parin-kolmen vuoden ikäisenä pojan lempparia olisi ollut vain makkara ja pizza :)

Nyt ollaan löydetty uusia lempiruokia, lohi ja perunamuusi ja silakkapihvit.

Mutta kyllä ne lapset itse hyvin pystyvät säätelemään syömistä. Eli "paastokauden" jälkeen sitten syödään senkin edestä. Kannattaa neuvolassa jutella, mutta väkisinhän ne lapset eivät syö. Ja itse huomasin, että tuputtaminen vain vaikeutti tilannetta.

Molemmat lapset olleet huonoja aloittamaan kiinteitä, joten tuputtelin peruna-porkkanavelliä ym(5kk =>) iltaisin, että tottuisi makuun ja olisi jotain ravitsevaakin. Molemmat lapset olleet pullukoita vauvoja kun imetin, mutta kun aloin antamaan kiinteitä niin laihtuivat. Kuopus nyt 1v9kk ja edelleen syö huonosti (paitsi tietenkin keksiä,pullaa ym). Olen alkanut pitämään tarkemmin kiinni ruoka-ajoista ja lopettanut ylimääräiset välopalat. Kuopuksen kanssa kävimme asian tiimoilta jopa lääkärillä kun huomauttelivat neuvolassa että liian laiha. L´ääkärii sanoi, että kokeile antaa syödä itse sormin (vaikka tulee sotkua) ja laita ruuat erikseen lautaselle, siis perunat eri kohtaan, kana toiselle puolelle, vihannekset erikseen ym. Alkoivat syömään vähän paremmin kun sai itse syödä, mutta kavereiden lapsiin verrattuna syö vieläkin vähän...

Kun jätin rinnan pois alkoi ruoka maistumaan paremmin. !-v ei enää rintamaitoa tarvitse. Kivahan se olisi imettää, mutta jos haittaa muuta syömistä, niin voi miettiä mitä tekee. Mä siirryin juottamaan vellejä, vettä ja maitoa. Musta tuntuu, että oma lapseni tykkäsi vaan tissistä niin paljon, että otti ravinnon mieluumin sieltä kuin muualta.



Toisaalta oli myös tavattoman nirso. Esim. perunaa ei syönyt tippaakaan, muutenkin vain hedelmäsoseita alkuun.



Nyt kaikkiruokainen 3-v.

Meillä vuoden ikäinen tyttö, joka myös on äärimmäisen huono syömään. Maksimissaan menee ruokaa pienen pilttipurkillisen verran päivässä, harvoin sitäkään. Tänään esimerkiksi ei ole huolinut muuta kuin maitoa, sen määrää yritän nyt rajoittaa että söisi muutakin.

Neuvolassa ei kommentoitu mitenkään, vaikka paino on ollut laskussa (ei jyrkässä) jo monta kuukautta.



Tämä on tosi hermoja raastavaa. Itse en oikein jaksa enää lapselle edes tarjota ruokaa koska se ei kuitenkaan mitään syö. Vain sileitä soseita, ei mitään karkeampaa, kaiken sylkee ulos.



Olen miettinyt ihan vakavissani että jos en anna pariin päivään kuin ihan vähän maitoa (normaalisti juo 5-6 dl), niin luulisi tulevan nälkä.



Kamalaa, mutta tuntuu että alan vihata lasta sen takia koska ruokailut on niin stressaavia. :´(

Eli ruuan olisi pitänyt olla aina tosi sileätä, ei mitään karkeata jne.



Päiväkodissa syö kiltisti mitä käsketään, mutta kotona söisi vain tummaa riisiä, tummaa makaroonia ja voileipiä. Turhauttavaa tehdä ruokaa kun ei edes suostuisi maistamaan.

auttaa, kun laitan lautaselle isompia paloja että saa itse napostella sormin.



On äidille ihan järkyttävää, kun lapsi ei suostu syömään. Ja sitten kaikkien muiden lapset ympärillä vetävät sapuskaa napaansa niin että kupu ratkeaa. Ymmärrän hyvin sitä, joka sanoi joskus vihaavansa lastaan tämän syömishomman takia. Ne ruokamäärät, mitä neuvolakin kehottaa, ovat ihan järjettömän suuria näille pieniruokaisille, ja sitten äidit huolestuvat ja pelkäävät lapsen terveyden puolesta ja stressaavat oman äitiytensä pilalle.

en pysy yhtäkään ruokailuhetkeä rauhallisena kun tekisi mieli vaan lyödä lasta tai syöttää pakolla. Tekee oikeasti mieli jättää lapsi ilman ruokaa useaksi päiväksi, josko sitten alkaisi syömään. Aikaisemmin lapsi söi hyvin, yhtäkkiä 9 kk iässä alkoi syömälakko ja sitä on nyt jatkunut melkein 4 kk.



Miten kauan lasta voi pitää kokonaan ilman ruokaa jos antaa kuitenkin vettä tai maitoa vähän?



t. nro 5

lasta syöttää joku muu?

Sekin voi olla, että teillä on tullut ruokailusta voimankoetus, eli lapsi testaa onko hän voimakkaampi kuin äiti.

Osaako lapsi syödä itse yhtään? Syökö leipää ollenkaan?



Itse rajoittaisin maidon antamista muuten kuin ruoan kanssa ja antaisin janoon vettä. Lapsi voi maidolla täyttää mahan niin, ettei kiinteä suoka enää maistu.



Muistan kyllä, että meillä oli yhden vuoden paikkeilla sama tilanne, olin itse todella ahdistunut aina kun ruokailu läheni, koska tiesin että se taistelu on taas edessä.

Eli mulla on siis tuo 5v poika, joka on edelleen huonohko syömään..



Kokeile myös pidentää ruoka-aikoja, eli tarjoatko ruokaa liian tiheään?

Tsemppiä, muistan pirun hyvin millaista tuo oli, mutta ei se onneksi ikuisesti kestä, kun naperot alkavat syömään itse!!! :)

Meillä lapsi ei syö vaikka kuka syöttäisi.

Maitoa olen antanut vain ruuan jälkeen, en välipalana tms. Nyt vähennän maitomäärää puoleen, katsotaan syökö sitten.



Onko kellään kokemusta siitä että lapselle ei tarjoaisi muutamaan päivään ollenkaan ruokaa? Ajattelin että voiko se auttaa, jospa sitten söisi paremmin kun ei ole vähään aikaan tuputettu ruokaa. Vai vieköhän se loputkin syömähalut kun tottuu siihen ettei tarvitse syödä?



t.se toinen jolla huono syömäri

Sitä ennen syötiin ja paljon, mutta paino oli aina alakantissa. Vuoden ikäisenä molemmat tytöt lakkasivat syömästä ja sitä on jatkunut tähän päivään asti. Tällä hetkellä tytöt ovat 3 ja 4 vuotta. Meillä pidetään kiinni ruoka-ajoista ja ylimääräisiä välipaloja ei tarjoilla. Itse olen sitä mieltä, että lapset syövät sen mitä tarvitsevat. Välillä meillä syödään yksi perunanpala ja sillä mennään kaksi päivää, sitten voi olla yksi päivä että syödään aivan hirveästi lempiruokaa, joka ei sitten seuraavana päivänä enää kelpaakaan. Herkut kyllä uppoaisivat, mutta niitä ei syödä ruoan kustannuksella. Vanhemman tytön paino on ollut nousussa, mutta nuoremman paino ei juurikaan ole noussut. Mutta stressata en jaksa.

uskaltaisi kokonaan olla ruokaa antamatta, en suosittele.

Yksi vinkki on, että pyydät neuvolasta lähetteen ruoka-terapeutille, sieltä voisi saada hyviä käytännön neuvoja. Omia syömättömyys-kokeiluja ei kannata lähteä tekemään

Epäilen, että meillä auttoi myös se, että seurasin mistä ruoasta lapsi tykkää ja mistä ei ja tarjosin lähinnä niitä mistä tykkäsi ja niitä mistä ei, maistatin vaan lusikallisen silloin tällöin.



Aluksi söi tosiaan vain hedelmäsoseita! Sitten vähitellen alkoin ruokasoseita syömään, mutta äärimmäisen tarkka oli niiden sisällöstä. Ensi kelpasi vain makaroni kasvis yhdistelmät, sitten vähän kerrassaan sai olla lihaa ja lopulta jopa riisiä. Perunaa oppi syömään vasta 2-vuotiaana. Sitä ei siis saanut olla edes pientä murua ruoassa, haistoi varmaan tai jotain, kun niin tiukkaan löi suun kiinni jos yritti vahingossa tarjota.



Ihan itsellään alkoi vähän kerrassaan syömään enemmän ja enemmän ja nyt tosiaan syö kaikkea mitä eteen laitetaan. Simpukat, mustekala, eksoottiset hedelmät ja vihannekset menee siinä missä mummon muussi ja paistetutmuikut.

Ja oli siis lopettanut syömisen kokonaan! Ravintoterapeutti käski vain antaa vitamiinitabletteja ja neuvolantäti (onneksi oli sijainen..) hoki vaan että "Vanhemman tehtävä on tarjota ruokaa ja lapsen tehtävä on syödä sitä." Tutki kerran jopa mukanamme olleen eväskassin kun luuli varmaan oikeasti etten anna lapselle ruokaa. Paino saatiin vihdoin nousemaan kun tissimaito vaihdettiin punaiseen maitoon. Ja kun lapsi meni päiväkotiin, hän yllättäen söikin. Erittäin nirso tyttö on vieläkin (2,5v),mutta syö nyt edes jotain... Ja paino on pysynyt normaalina.