Lue keskustelun säännöt.
Voi äiti. Lähihoitajakaverini kuulemma neuvoo aina lääkäreitä käydessään heidän vastaanotollaan.
10.02.2009 |
Ja vielä kertoo tämän minulle ihan pokkanaamalla. Hänen mukaansa lääkärit vielä kuuntelevatkin häntä, kun ovat "samalla alalla".
Siis mitä tämän naisen päässä oikein liikkuu?? Ja tarvitseeko edes mainita, että hän on vasta äskettäin valmistunut lähihoitajaksi???
Kommentit (4)
Ainakin silloin, kun vien itseäni tai lastani ihottuman vuoksi lääkäriin. Olen 40 vuotta elänyt ihottumani kanssa ja tiedän siitä 500 kertaa enemmän kuin kukaan yleislääkäri. Ja väitän, että olen atooppisen ihottumaa koskevan tietämyksen suhteen aivan samalla tasolla kuin ihotautilääkäri.
Muut vaivat ovat sitten erikseen, niistä en neuvo. Vaikka olenkin tällainen konitohtori ja tiedän paljon, niin pidän kuitenkin suuni kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eräille heistä pitää ihan itse selvittää mitä tutkimuksia haluaa tehtäväksi ja kertoa mikä on tod.näk. diagnoosi.
Sitten on myös niitä lääkäreitä, keiden käsin uskaltaa henkensä ja terveytensä luottaa. En ole alalla, yhden epäonnistuneen diagnosoinnin jälkeen vain luottamus meni ja katsoin parhaaksi hakea itse tietoa.
Minun teini-ikäinen tyttäreni joutui neuvomaan lääkäriä. Lääkäri ei edes tiennyt mikä on sairaus, jota tyttäreni epäili itsellään olevan. Tytär sitten kertoi lääkärille, joka oli sitä mieltä ettei se nyt sitä ole, mutta suostui kuitenkin ottamaan kokeet. Ja juuri siitä oli kyse, minkä teini-ikäinen jo tiesikin.
Monikin harvinaista sairautta sairastava on oman tautinsa erityisasianjtuntija.