Paha mieli, monesti aamukiireessä unohtuu antaa lapselle aamiaista, koulussa

Kyllä koen äitinä vastuukseni sen että aamupala syödään ja pienten koululaisten perään kuuluu katsoa tässä asiassa. Toki lapset voi ohjata siihen että itsenäisesti ottavat vastuun syömisestään aamuisin ja on pakkokin jos menee töihin aiemmin kun lapset herää.



Isommat koululaiset 4 luokasta ylöspäin osaavat jo hoitaa aamiaisensa. Ei tulisi kuuloonkaan että syömättä lähtisivät kouluun.



Totta on se ettei kaikkien kotona ole ruokaa saatavilla ja tuntuu sekin olevan totta että lapsen pitää kiertää kylillä ja sieltä saada ruokaa syödäkseen kun äiti ei viitsi sitä valmistaa.



Vastuuntunnottomia vanhempia on pilvin pimein. Joikaisen lapsen paras paikka ei ole oma koti.

Minusta on kyllä ihan helvetin uskomatonta että unohtaa antaa aamupalan lapselle. Jos et muuta keksi, niin jätä hedelmäkulho tv:n kaukosäätimen viereen, eikohän lapsi ymmärrä siitä ottaa!

että siitä aamupalastakin se lapsi tietää, että sen vanhemmat välittää siitä. Ruuan voi laittaa lapselle etukäteen valmiiksi, jos lähtee ennen lasta töihin. Ei tässä vaan ravinnosta ole kyse, vaan henkisistä ja tunneasioista.

Miksi lapsi ei voi ottaa sitä itse kaapista. Jos lähdette itse vaikka seiskalta töihin ja lapsi menee kymmeneen, herätättekö lapsen kuudelta syömään?

lapselle olisi tärkeä että äiti olisi kiinnostunut hänen asioistaan. ei munkaa läksyjä/kokeita kotona koskaan katottu, aamiaiset laitoin tai olin laittamatta ihan itse. ei ollu kovin tärkeä olo

Tärkeä olo ei vaan synny noista asioista. Minulta äiti pakkokuulusteli kaikki läksyt koko ala-asteen ajan ja tunki aamuisin ruokaa kurkusta alas vaikka en olisi halunnut. Minusta se oli KONTROLLOINTIA, ei välittämistä. Minä laitan vain yhden aterian päivässä ja muuten lapset ottavat ruokaa silloin kun on nälkä. Näin toimin jo silloin kun olin 11 vuotta kotiäitinä. Välillä lapsia laiskottaa ja pyytävät minua laittamaan. Silloin yleensä aina laitan. Ja muutenkin pyrin aina olemaan kiinnostunut heidän asioistaan silloin kun he ITSE ilmaisevat että haluavat kiinnostusta. Meillä vaan ollaan vastavuoroisia. Kun minua laiskottaa, niin lapset laittavat minulle ruokaa, monesti ihan itse ehdottavat ja tarjoavat :)

katsoa että lapset syö ja pukeutuu sään vaatimalla tavalla. Kasvattaa voi niin ettei niitä läksyjä tarvitse vahtia ja kytätä. Vastuunotto omista koulutehtävistä on paikallaan.



Kiinnostusta voi osoittaa kysymällä miten koulupäivä meni yms. Itse en vahdi läksyjä koska hoitavat ne itsenäisesti.



Huolehdin että on ruokaa ja myös vaihtoehtoja aamiaiseen. Lapset kyllä osaa ottaa ruokansa ja usein niin tekevätkin, kyllä teinikin pitää siitä että äiti laittaa joskus aamupalan hänelle valmiiksi. Molemmat tavat siis käytössä tilanteen mukaan.



Olisikohan niin että lapset voisi paremmin henkisesti jos saisivat sen huolenpidon joka heille kuuluu. Perheen tunnelma on parempi jos perheenjäsenet välittävät toisistaan ja tekevät pieniä palveluksia toisilleen. Siinä on hyvä malli ja pääoma tulevaan aikuisuuteen.



Jos vanhempi on jo lähtenyt töihin lasten lähtiessä kouluun voidaan aamiaisasioista keskustella edellisenä iltana tyyliin olen ostanut x-jogurttia ja siellä on kalkkunaleikettä ja juustoa jota voitte syödä yms.



Muutama sana ei liene liikaa ja kehotus syömään.



Meillä on lapsille itsestäänselvää ollut aina että aamupala syödään.

Äitini keitti minulle kaurapuuron aamulla koko ala-aste iän. Vaikka meni joka aamu kahdeksaksi töihin.



Itse teen mikrossa puuron ekaluokkalaiselle aamulla, mutta viidesluokkalainen ottaa itse herättyään mysliä tai muroa ja maitoa. Ei kyllä söisi aamupalaa jos saisi itse päättää.

kaapista edes jugurttia tai hedelmää? Eihän kouluikäiselle tarvitse enää laittaa aamupalaa. Leivän koululainen osaa voidella itsekin. Puuron keitto vain vaatii vanhemman apua.

kaapista edes jugurttia tai hedelmää? Eihän kouluikäiselle tarvitse enää laittaa aamupalaa. Leivän koululainen osaa voidella itsekin. Puuron keitto vain vaatii vanhemman apua.

yleensä nukkumaan kun lähdemme töihin.



Varmaan joskus jää syömättäkin, mutta seuraavana aamuna varmasti taas muistavat.



Telkkua ei meillä aamuisin saa katsoa.



Viikonloppuisin usein saavat sitten aamiaisen tarjoiltuna pöytään, samoin aina muut ateriat.

perään.

Mutta äiti voi toki osoittaa lapselle välittämistä myös sillä että huolehtii siitä että hän syö aamupalaa ja olemalla kiinnostunut lapsen läksyistä. Meilläkin lapsi erittäin lahjakas ja kantaa kymppejä kokeista, ja silti nauttii kovasti siitä että olen kiinnostunut hänen läksyistään joissa ei koskaan ole virheitä. Minun aamupaloistani ja läksyistäni ei kukaan koskaan ollut kiinnostunut ja suhteet vanhempiin on mitä on.

Osaavat kyllä itsekin ottaa leipää ja muroja kaapista. Jos eivät viitsi tai nukkuvat liian pitkään niin saavat sitten olla ilman. Ja alle kouluikäiset vien hoitoon aamupalalle.

Inhoan tuollaisia "hyvän äidin" velvollisuuksia. Mikä oikeus opettajilla on määritellä mitä vanhempien "kuuluu" tehdä? En ole ikinä esim. tarkistanut lasten läksyjä, vaikka opettajat olisivat sitä edellyttäneet. Silti kaikki lapseni pärjäävät erinomaisesti koulussa.

Lapsi kun täyttää tuon maagisen 7 vuotta ja siirtyy kouluun niin hänen on samalla osattava pärjätä täysin ilman aikuista.

Lapsen pitää mm.

- osata ja uskaltaa olla tuntikausia yksin kotona

- tehdä itse ruokaa

- huolehtia itse läksyistään ja muista velvollisuuksistaan

- kulkea pitkät koulumatkat yksin



Ylipäätään kaikki pitäisi osata tehdä itse ja ilman aikuisen tukea.

Ihan sairasta. Ala-asteikäinen on vielä niin pieni, että tarvitsee aikuisen apua ja tukea monissa asioissa. Jos ette jaksa huolehtia lapsen asioista niin älkää pliis tehkö niitä lapsia!



Ja ap: jos lapsesi on ala-asteikäinen niin itse oppilashuoltoryhmän jäsenenä tekisin lastensuojeluilmoituksen!

joku aika sitten täällä kiisteltiin siitä, että tarvitseeko lapsi herättää kouluun. Aika moni oli sitä mieltä, että ekaluokkalaisenkin pitää osata itse herätä, hoitaa aamuhommat ja lähteä yksin kouluun, kun äiti EI JAKSA herätä niin aikaisin!!!

Ajattele miten lapsen on vaikea keskittyä mihinkään kun nälkä kurnii mahassa ja verensokeri voi laskea pitkän yön jälkeen tosi alas. Tarjoan joka ikinen aamu lapsille aamupalan, kaikki saavat valmiina nenän eteen. AAMUPALASTA AAMU ALKAA !!!!!!

äiti keitti joka aamu puuron, kaura, ruis- tai 4viljan... Ja aina söin aamulla puuron lähtiissä.



Tämä varmasti senkin takia kun useampi oli lähdössä aamulla ja kaikille puuro maistui niin oli äidille yksinkertaisin. ERi aikoihin kyllä pöydässä oltiin ja itse sieltä kattilasta se puuro otettiin.



Puuro tulee tosi nopeesti, 5-10minsaa. JA lapselle ihan täyttävää maitolasin kera.



Olin ihmeissäni ala-asteella kun jotkut tytöt aamuavauksen seisomisesta pyörtyivät ja syyksi selvisi etteivät olleet syöneet/juoneet mitään.:(



Omat koululaiset osaavat ottaa itse aamupalaa, aina ei oikeen aamiainen maistu mutta tyhjällä mahalla ei lähdetä. Jos ei mitää muuta niin ainakin se maitolasi pitää tyhjentää.





Ja jos teillä on aamuisin vaikea saada lapsi syömää niin kokeilkaapa antaa heti herättyä lapselle tuoremehua, esim appelisiini (appelsiini kasvattaa ruokahalua). JA pukemisen ja muun valmistautumisen jälkeen voikin sitten kokeilla jotain syömistä.



Aamiainen on tärkein ateria niin kannattaa satsata siihen! Lapsikin oppii terveellisen tavan.

Jos kovin kiire on niin tv:tä ei pitäs avata ollenkaan. Ja muutenkin nousta aikasemmin ja aikasemmin nukkumaan!



Minustakin ihan perusasioista nämä, ei mitää hössöttämistä tai kontrollointia!

perään.

seuraavana aamuna. Eikö teillä keskustella?

viestien järjestys pomppii taas

Ei kukaan voi olla niin tyhmä ja huolimaton että ei anna lapselleen ruokaa. Jos on totta, niin toivon että teistä tehdään ilmoitus lastikseen. Jos ei nyt pysty pitämään pienestä lapsesta huolta, niin miten sitten kun lapsi kasvaa murrosikäiseksi? Silloin lapsi on varmaan jo ihan heitteillä ja yksinään.

Minulle laittoivat vanhemmat aamiaisen koko kouluajan. Tai no, kattoivat lautaset ja nosti leivät jne pöytään, itse siitä sitten valitsin mitä syön. Jos menin myöhemmin koulunn esim. yläasteella/lukiossa, oli aamiaisastiat kuitenkin minulle pöydässä. Ei se sen kummempaa vaadi, ja oli kiva merkki siitä että isä ja äiti oli ajatelleet minua aamulla vaikka nukuinkin vielä silloin kun lähtivät töihin :) Läksyjä kuulusteltiin tyyliin "onko tehty" ja tarkemmin jos pyysin (esim. kyselivät kokeisiin). Jos yritin luistaa, katsoivat että tein läksyt (ala-asteella). Eikä sekään minusta ollut mitään neuroottista vahtimista, vaan ihan *normaalia*.

opettaja on sitten sanonut lapselle tästä että se on äidin tehtävä, tekevätköhän kohta ls ilmoituksen =(

nyt laitan kyllä puhelimeen herätyksen että muistan antaa tuolle likalle aamuisin edes jotain =(