Paha mieli, monesti aamukiireessä unohtuu antaa lapselle aamiaista, koulussa

En lukenut koko ketjua, mutta siis miten hemmetissä voi unohtaa antaa lapselleen aamupalaa??? Kyllä mäkin opettajana tekisin lastensuojeluilmoituksen, jos tota tapahtuisi usein tai säännöllisesti.

Meilla on 4v ja 8v koululaiset joilla on 6,5h pitkat koulupaivat. Joka ikinen aamu saavat aamupalan poytaan tarjoiltuna. Jotain on aamulla syotava vaikkei maistuiskaan, saavata valita muutamista vaihtoehdoista.



-puuroa

-muroja

-paahtoleipaa

-maitoa

-tuoremehua

-hedelmia



Normaalisti tykkaavat syoda muroja ja paahtiksen.



Sita ihmettelen kaikkein eniten tassa ap:n tapauksessa etta miksei lapsi itse OSAA sanoa etta haluaa syoda jotain, eiko hankaan muista? Minun lapset kylla valittaisivat jos eivat saisi aamupalaa!!

ja ellei sattuisi olemaan, olet ap äitiyteen kykenemätön.

Äitiä taas syytetään.Eikö isällä ole velvollisuutta ruokkia lapsia?Tosin kyllä koululaisten pitää osata itse voidella leipä ja kaataa maitoa lasiin.Teette karhunpalveluksen lapselle,jos liikaa passaatte.

ap itse ei maininnut isää lainkaan, joten on ihan ok olettaa että hän on yh. liian passaamisen ja aamupalan laittamisen välillä on vissi ero. liiasta passaamisesta tässä ei ole missään vaiheessa ollut kyse, vaan siitä, että ap:lla on "paha mieli" kun on "unohtanut" laittaa lapselleen aamupalaa ja opettaja on sitä kommentoinut.

Tekee illalla leivän lapselle valmiiksi tai etsii hänelle jogurtin tai jonkun jääkaappiin esille. Tosi monet lapset lähtevät yksin kouluun, musta tässä oli hyvää se että ap haluaa petrata.

Minkä ikäinen tyttö?



Kyllä mun ekaluokkalainen osaa itse ottaa leipää kaapista ja tehdä itselleen kaakaota.



Ja leivänhän voi aina tehdä jääkaappiin valmiiksi, ja varat jugurtin ja jonkun hedelmän odottamaan aamua

ja teki puolestamme kaiken, vielä kun siskoni kanssa olimme lukioiässä. Siis aamupala valmiina, appelsiinit kuorittuna, petasi sängyt, ihan kaiken.



En sanoisi että liiasta passaamisesta mitään haittaakaan on. Äiti sairastui pahasti 50 v. ja omatoimisia kyllä ollaan. Lähinnä katson asian olevan päin vastoin, mitä enemmän passataan, sitä itsenäisemmäksi haluaa ja kasvaa. Ei tietenkään kaikki, mutta me emme kyllä kärsineet ylettömästä passauksesta.



Jotenkin ymmärtäisin, jos ap ei ehtisi tehdä aamupalaa, mutta miten sen voi unohtaa?? Lukiko jossain minkä ikäisestä lapsesta kyse?

Muakaan ei koskaan huomioitu noissa asioissa mitenkään. Tunsin todella vahvasti, että musta ei välitetä. JÄlkeenpäin olen asiasta äidilleni sanonut, ja hän taas oli sitä mieltä, että kyseeessä on luottamusken osoitus... No eipä se silti sitä turhuuden tunnetta poista.

Omien lasteni asioista olen kiinnostunut, ja vaikka en aina olisikaan oikeasti, niin silti osoitan lapsille, että olen. En halua, että heistä tuntuu, että äiti ei välitä.

lapselle olisi tärkeä että äiti olisi kiinnostunut hänen asioistaan. ei munkaa läksyjä/kokeita kotona koskaan katottu, aamiaiset laitoin tai olin laittamatta ihan itse. ei ollu kovin tärkeä olo

Kyllähän lapsi osaa itsekin ottaa ruokaa, mutta vanhemmille kuuluu ruokailuista huolehtiminen. Ruokailuista huolehtiminen on hoitamista.

Suomessa on jostain syystä vallalla käsitys, että lapsi pärjää omatoimisesti heti, kun menee kouluun. Voihan hän pärjätä, mutta vastuu ja huolehtiminen on vanhemman velvollisuus.

Ja mielelläni sen teen, niin vähän aikaa se on pieni kuitenkin. Jos joku haluaa kutsua sitä passaamiseksi, niin siitä vaan, teen sen rakkaudella lastani kohtaan joka on tosiaan vasta 7-vuotias.

Toisaalta mä en ymmärrä ap:een lastakaan, eikö se osaa puhua? uskalla pyytää? vai mikä ihme on?

Joskus harvoin poika ottaa itse kaapista jotain jos en mä heti jaksa nousta. Mutta olen jo pienestä painottanut lapsille että aamulla PITÄÄ syödä. Ainakin nyt pitäisi jotain JUODA ettei ala heikottaa!



Mun mielestä on kamalaa lukea vanhemmista jotka eivät edes pidä jonkinlaisista ruokailuajoista kiinni. Muistatteko sen tutkimuksen jonka mukaan ne lapset pärjäsivät elämässä paremmin, joiden perheessä syötiin ateriat yhdessä? Eiköhän yhteisten aterioiden nauttiminen muutenkin kerro jotain perheen sisäisestä tilanteesta, perhesuhteista. Tykätään olla yhdessä, välitetään ja halutaan keskustella asioista.



En oo ikinä ymmärtänyt sitä että perheenjäsenet syövät mitä milloinkin jääkaapista löytävät.

Anoppilassa syödään kellontarkasti, mutta perhe-elämä on ihan peestä, eikä lapsia ole siellä kuunneltu tai kunnioitettu koskaan. Anoppi ei vissiin ehdi kuunnella, kun koko ajan pitää kokata.



Ateriat ovat superahdistavia ja ruoka on ainoa sallittu puheenaihe.

ihan älytöntä nostaa se maito tai jogurtti pöydälle kolmeksi tunniksi, kun sen voi ottaa itsekin jääkaapista. Enkä nyt näe niin hirveänä haittana vaikka ei tulisi aamupala syötyä. Lapset menee usein kouluun niin, että ekaksi on ruokailu. Enemmän olen huolissani välipaloista. Kun tulevat koulusta, ruokailusta on kuitenkin kulunut jo 4-6 tuntia.

välinpitämättömyydestä lasta kohtaan.



Ei voi muuten olla mahdollista, että unohtaa antaa lapselle ruokaa!

Koska sun anoppilassa on sitten ahdistava olo ruokapöydässä niin sekö tarkoittaa että kaikissa perheissä jossa syödään säännöllisesti, myös on näin? Oletpa yksinkertainen!!!



***



Ihmeen yksinkertaista porukkaa myös osa on, jotka eivät ymmärrä aamiaisen tärkeyttä lainkaan. Ei ihme että diabetes ja ylipaino lisääntyvät jos "kaikki syövät milloin mitäkin". Siis nimenomaan verensokerin tasapainon takia on tärkeää että syödään säännöllisesti ja eritoten AAMUISIN runsaasti. Sekin on suurelta osin tottumuskysymys. Jos on tottunut syömään ison iltapalan niin tuskin on nälkä aamulla, vai mitä?



Jos on huolestunut välipalan syömisestä iltapäivisin niin miksei sitten huolehdi siitä, että niillä koululaisilla on järkeviä välipaloja siellä kaapissa mitä syödä kun tulevat koulusta? Eikö se ole vanhemman tehtävä?



Uskomatonta miten jotkut laistavat vanhemman vastuustaan "koska lapsi on jo koululainen"??! Luulisi että niin kauan kun lapsi asuu kotona niin on vanhemman vastuulla katsoa että lapsi syö järkevästi. Muuten onkin paras että lapsi asuu muualla.

Tänä aamuna esim. mulla oli kovasti hommaa vauvan kanssa ja oli pikkasen kiire. Ekaluokkalaisen oli pakko ottaa ruoka itse kaapista. En tiedä oisko ottanut, jos en olisi käskenyt syömään, mutta siinä sen jutun pointti onkin. Vanhemman on huolehdittava että lapsi syö. Meidän poika siis vispipuuron ja maidon kaapista ja söi kun käskin syödä, muuten se olisi voinut ehkä häneltä jäädä, tai sitten ei, mutta minä huolehdin siitä että se ruokaa saa ja ottaa.

Näin minäkin olisin toiminut. Ei sillä väliä ottaako se lapsi sen itse kaapista vai ei kunhan vanhempi tietää että lapsi syö jotain.

sehän on äidin tehtävä antaa lapselle aamupalaa......nyt kyllä ryhdistäydy nainen.....

olen siis pysynyt jo 35v elossa ilman päivän tärkeintä ateriaa.