Nyt mä tajusin miks te kannatatte sitä vanhempainvapaa uudistusta.

* jakaisi kustannukset paremmin työnantajille

* isä saisi mahdollisuuden olla kotona lapsen kanssa

* ainoa tapa, jolla tasa-arvo toteutuu, Wallin on fiksu mies!

Eli mistä ihmeestä saat käsityksen, että jos isä ei pidä vapaata niin äiti saa vain 6 kk?

mistä niin päättelit. Isä saa mahdollisuuden kunnon vanhempainlomaan, se oli mun pointti.

Kun te kuvittelette että voitte olla itse pois töistä 12kk vanhempainrahalla ja mies ei olisi ollenkaan. Tuon ehdotuksen ideana on että mies jää hoitamaan lastaan kotiin, ja näin tasoitetaan työnantajien kuluja. Eli niin se vaan menee että jos mies ei pidä vapaataan niin se yksi 6kk jää sitten myös pitämättä.

koska se on selkeästi parempi kuin nykyinen. Me jaettiin jo nyt molemmilla kerroilla lomat, tällä mallilla vain vapaat olisivat paljon pidemmät kuin mitä meillä oli.

niin kauan kuin nainen on se, joka on raskaana, synnyttää ja imettää.

* ainoa tapa, jolla tasa-arvo toteutuu, Wallin on fiksu mies!

lopun 17,5 vuotta lapsuutta voi vallan hyvin jakaa.

vaikka äiti kävisikin töissä. Huom!

Esim. minä olen opettaja. Olisi todella typerää mennä esim. marras-huhtikuuksi hoitovapaalle etenkin oppilaiden kannalta ja sijaisuusasioiden. Mistä sijaisen noin saisikaan? Käytännössä molemmat vuoden todistuket tekisi ope, joka ei oppilaita juuri edes tunne. Hoitovapaalla aion olla 3 vuotta kuitenkin, eli takaisin kotiin palaisin. Imetän lapsiani, joten kesken imetyksenkin puolivuotiasta olisi vaikea jättää isälle heti täysimetyksen loputtua imetetään vielä reilusti.

Nyt mieheni pitää kaikki sallitut vapaat, mitä on tarjolla, isäkuukautta myöten. Tällainen oma valinta on paras malli, pakko on aina pakko, ei hyvä. Tässä voi sumplia itse sopivimman ajankohdan kaikkien kannalta.

Sepä tekee sitten kutaa kansanterveydelle pitkällä tähtäimellä.

vaikka äiti kävisikin töissä. Huom!

miten vapaan käyttää.



Mites jos vauvalla vain esim. äiti?Vapaata vain 6 kk?

Tosiasiat ovatkin sitten toista.

sen seuraavan pätkän, jolloin sinä palaisitkin töihin vuodeksi.



Ja turha hurskastella, että kouluissa ei olisi lyhyitä sijaisuuksia ja sijaisia jo nykyäänkin.

Sepä tekee sitten kutaa kansanterveydelle pitkällä tähtäimellä.

vaikka äiti kävisikin töissä. Huom!

No voisiko sitten ajatella että äiti tekisi 6 + 6kk ja isä sitten sen vikan 6kk pätkän.

Musta toi malli on hyvä jos sen isäpätkän saa laittaa mihin väliin vaan, ja tarvittaessa siis pitää hoitovapaata välissä eli äiti 6+6+(hoitovapaa) +isä 6 (+hoitovapaa)

Eli niin että äiti pitää ensin kaikki omansa ja sen jälkeen isä. Näin toki isä ei pääse kokemaan vauva-aikana täyttä hoitovastuuta, mutta luulisi monessakin työssä olevan hankalaa jos äiti palaa 6kk takaisin ja sitten taas jää kotiin..

wallinin ideaa?



Äiti saa joka tapauksessa pitää 12 kk, piti isä mitä tahansa, MUTTA jos perhe haluaa 18 kk vanhempainrahaa, TÄYTYY isän pitää siitä 6 kk, ekana, tokana tai vikana. Normaalisti tietenkin se menee niin, että äiti pitää 12 kk ja isä sitten viimeiset. Siinä on siis äidin kuukaudet ja vapaasti sovittavat kuukaudet ja sitten on isän kuukaudet. jos isä ei niitä pidä, sitten vanhempainraha loppuu 12 kk jälkeen.

[i



Ja turha hurskastella, että kouluissa ei olisi lyhyitä sijaisuuksia ja sijaisia jo nykyäänkin.

[/quote]

Itselläni on motivoitunut pätevä sijainen tällä hetkellä. Liekö olisi, jos pätkä olisi kovinkin lyhyt... Ja tuo oppilaiden oikeus ehjään opetukseen on mielestäni pedagogina suuri juttu. Vanhemmatkin saattaisivat älähtää... Ajattelepa tuota todistusasiaakin: vaikea niitä on tehdä, jollei tunne oppilaita. Monta kertaa vuodessa opettajan vaihtuminen ei tee hyvää kellekään. En hurskastele, ajattelen kaikkien parasta.

Voisin ola kotona vaikka vuoden sitten, kun lapsi on päälle vuoden, ei olisi tuo imetysasia niin akuutti. Lapsillani on oikeus äidinmaitoon.

Mitä jos perheessä ei ole isää, kuinka paljon sitä lomaa sitten on?



Toisessa ketjussa mainittiin, että äiti voi pitää 12 kk putkeen, mutta sitten isän on pidettävä se 6 kk. Entäs jos isä lähtee menemään ennen omaa 6 kuukauttaan (siis äidin toisen 6 kk jakson aikana)?



Isät halutaan hoitamaan lapsia, mutta entäs jos äidillä ei ole työpaikkaa vaan jää työttömäksi siksi 6 kuukauden ajaksi. Kumpikohan sitä lasta enemmän hoitaa, kun molemmat ovat kotona...

Mun mielestä tää on ihan loistava ehdotus. Nythän äiti saisi sen vuoden vanhempainvapaata mikä on paljon enemmän kuin nyt. Jos sitten perhe katsoo, että äidin ei ole syytä mennä töihin, niin sitten vaan hoitovapaalle.



Monellehan saattaa sopia hyvin sekin, että äiti olisi ensin äitiysloman ja ekan 6 kk hoitovapaata. Sitten vuodeksi töihin, jonka aikana isä on vuoden kotona. SItten lapsi on jo liki kaksivuotias ja voi miettiä, että jääkö äiti vuorostaan kotihoidontuelle vai mitä tehdään.

Mutta kun hän nyt kovaan ääneen puhuu Islannin mallista. Tässä lainaus Hesarista: "Suomessa kokeiltaisiin niin sanottua Islannin mallia. Siinä vapaa muodostuu kolmesta yhtä pitkästä jaksosta. Isälle ja äidille kuuluu molemmille kolmen kuukauden vapaa. Viimeisestä kolmen kuukauden pätkästä vanhemmat voivat sopia keskenään."



Tulkitsen tämän niin että vapaat pidetään vuoroissa.

ja tuskin kukaan tuolla tiheydellä imettää vuoden vanhaa kuin edellinen kuvaa. Itse imetin yli 2 vuotta esikoistani ja kävin siinä jo töissäkin kun lapsi oli isän kanssa kotona. Imetin hartaasti ja pitkään aamulla, pumppasin kerran päivällä ja iltapäivällä kun tulin kotiin noin klo 15.30 imetin taas. Sitten vielä nukkumaan mennessä ja joskus yölläkin (harvoin). Edellisen päivän pumppumaito jäi aina lapselle hätävaraksi. Mutta 1-vuotias pärjää jo ilman äidin tissiä hyvin sen 7-8 tuntia.



Ja tosiaan vaikka ne lomat on islannissa jyvitetty, on järjestys vapaa. Ainoa sääntö on, ettei äiti voi pitää isän lomia, eli vaihtoehdot n perheelle joko kaksi jaksoa äidille ja yksi isälle, kaksi isälle ja yksi äidille tai sitten vain kaksi jommalle kummalle, isälle tai äidille. Kolmatta ei saa jos pitäjä ei vaihdu. Ja nimenomaan tätä Wallin suomeenkin ajaa, ei ketään imettävää äitiä olla ajamassa puolen vuoden jälkeen töihin.