pikkujuttu anopin kanssa, onko parasta vaan antaa asian olla?
kuten sanottu, kysymys on tosi pienestä jutusta. ajattelin vaan kysyä että miten te "hoitaisitte" asian vai olisitteko vaan hoitamatta.
meillä syödään erilaista ruokaa kuin anoppilassa. anoppilassa kyläillessämme (välimatkaaon paljon ja siksi viivymme aina vähintään pitkän viikonlopun) meidän perheen jäsenillä menee vatsa kovalle. minun tai miehen vatsojen kovuuteen anoppi ei tietetnkään puutu, mutta lasten tilanteen hän pistää merkille. toki huolestuu asiasta ja ottaa puheeksi, kyselee annetaanko lapsille tarpeeksi kuituja ja vettä jne. ja antaa vinkkejä miten vatsat saataisiin toimimaan paremmin.
minä sanon asiaan että joo, ihan tosi, juu kyllä juominen on tärkeää jne. jotenkin en saa sanottua että kotona hommat luistaa, että "ongelman" aiheuttaa nimenomaan anopin ruuat, ei meidän. en sano mitään sen takia, että mun mielestä siinä olisi vähän sellainen sävy että "joo kiitti vaan täysihoidosta vaikka oikeesti sun ruuat on ihan huonoja".
taas korostan että tämä ei ole suurin murhe mun elämässä, tuli vaan mieleen että miten kommentoin jos asiasta tulee puhe ensi viikonloppuna kun matkuistamme anoppilaan, missä esikoisemme jo lomailee ja luultavasti kärsii vatsavaivoista?
Kommentit (43)
olen sitä mieltä että tällaiset harmittomat asiat kannattaa kertoa rehellisesti suoraan, ja kun olet ystävällinen ja kohtelias niin ei kuikaan voi pahoittaa mieltään. Sanot vain ettei teillä kotona yleensä ole tällaista ongelmaa. Se voi riittää, jos anoppi asiaa enemmän kyselee, niin sanot vain, että lapset eivät syö kotona niin paljon lihaa ja enemmän kasviksia. Voithan huolehtia siitä, ettei lasten lautasille laitettaisi niin paljoa lihaa mummolassa ollessanne ja vaikka lisukkeeksi porkkanaraastetta tms tai annat lapsille muutaman luumun välipalaksi tai jälkkäriksi. Jos anoppi on mukava ja teillä hyvät välit, hän kyllä ymmärtää ja enemmänkin arvostaa rehellisyyttäsi. Kamalaa olisi jos tulisi tietoon totuus tilanteesta ja se ettet ole kertonut asiasta. Ja turha huoli helpottaisi anopilta myös kun ei tarvitse murehtia lastenne vatsantoimintaa jatkuvasti.
ruokavalioon, ettei vatsa kestä ns. normiruokaa, jota tosiaan joutuvat syömään kouluiässä päivittäin. Olen pikkuhiljaa alkanut tympääntyä lähipiirin kasvissyöjien nirsoiluun, nurinoihin ja kohtuuttomiin vaatimuksiin. Ruoka on aina ja joka paikassa puheenaiheena ja nimenomaan niin, että siinä on jotain vikaa. Olen jopa miettinyt, että aiheuttaako kasvisruokavalio yleistä negatiivisuutta ja tiukkapipoisuutta niiden tässäkin ketjussa ilmenneiden jatkuvien suolistovaivojen lisäksi.
vai puritko ärtymystäsi omia tuttujasi kohtaan? minun mielestäni meidän ruoka on ihan normiruokaa, ei mitään nirsoilua. vierailulla muiden luona syömme tasan sitä mitä tarjotaan emmekä valita. tässä ketjussa olen miettinyt tapoja hoitaa erilaisten ruokien aiheuttamia vaivoja ilman että tarvitsee valittaa, nurista tai vaatia kohtuuttomia.
kun lapsemme menevät päiväkotiin he syövät siellä kasvisruokaa. kouluun mennessään toivon että jatkavat kasvis-linjalla, mutta kouluikäisellä on jo sen verran sananvaltaa asioihin että siinä vaiheessa kysytään mitä haluavat syödä.
vastapainona sinun kohtaamillesi nirsoille kasvissyöjille voin kertoa törmänneeni itse nirsoihin lihansyöjiin, jotka eivät voi kuvitella maistavansa esim. tofua tai linssejä, ilmeisesti koska ne ovat liian kasvispitoisia "ja mä en ole mikään kasvissyöjä!".
ap
ruokavalioon, ettei vatsa kestä ns. normiruokaa, jota tosiaan joutuvat syömään kouluiässä päivittäin. Olen pikkuhiljaa alkanut tympääntyä lähipiirin kasvissyöjien nirsoiluun, nurinoihin ja kohtuuttomiin vaatimuksiin. Ruoka on aina ja joka paikassa puheenaiheena ja nimenomaan niin, että siinä on jotain vikaa. Olen jopa miettinyt, että aiheuttaako kasvisruokavalio yleistä negatiivisuutta ja tiukkapipoisuutta niiden tässäkin ketjussa ilmenneiden jatkuvien suolistovaivojen lisäksi.