Lapsiperheen äänet ja naapurit!Mielipiteitä!
Saimme valitusta naapurilta (lapsettomat) viikko sitten päivällä klo 13 että lapsemme meluavat liikaa ja tömistelevät,meidän pitäisi kuulemma sanoa lapsillemme että olisivat hiljempaa (meillä kolme lasta 2kk,reilu 2v ja 5v)...miten kumma me saadaan lapset hiljaisemmaksi kun kuitenkin lasten elämän tehtävä on leikkiä,laulaa ja tanssia...ja eikö ne äänetkin kuulu niihin??Tuntuu tosi kurjalta lasten puolesta kun koko ajan olen hyssyttelemässä ja kieltämässä,mitään ei saisi tehdä.Meillä on ihan normaalit lapset ja ihan normaalit leikit ja varmaan tekin tiedätte että välillä lapset intoutuvat juoksemaan ja se on ihan normaalia!En pysty pakottamaan lapsia istumaan sohvalle kiltisti ja olemaan hiljaa koko päivää vain sen takia että naapuria ketuttaa!
Kysynkin että miten tässä nyt pitää menetellä?Onko muilla samanlaisia ongelmia ja kuinka paljon meteliä teidän lapsista lähtee varsinkin jos on monta lasta?
Kommentit (50)
Tällä hetkellä meidän rivarissa on vaan lapsettomia, meteliä ei kuulu mistään asunnosta ja tämä hiljaisuus on todella luksusta : )
Tuntuu, että olisi jotenkin helpompi jaotella talot perhetyypin mukaan. Lapsettomat voisivat hissutella omassa talossaan ja nauttia rauhasta. Ja lapsiperheet voisivat elää normaalia lapsiperheen elämää ilman että tarvitsee kuunnella naapureiden valitusta, niillä kun olisi itselläkin tenavia. Mutta eihän tämmöinen menisi läpi kun koettaisiin syrjinnäksi.
eli joku katkeroitunut lapseton raukka. Mitä yleensä mahtaa luurata vauvasivuilla, jos noin sairaasti vihaa lapsia..?
et mitä ihmettä roikut vauvasivuilla jos lapset ja niiden äänet on niin ärsyttäviä??
Mutta kaikessa kummallisuudessaan tämä palsta on kovin addiktoiva. Elikkä lähinnä lueskelen ei-vauva-juttuja.
Enkä minä vihaa vauvoja tai lapsia. Minusta on vain oikeasti niin kovin ihanaa, kun kotiin ei kuulu mitään ääniä naapurista. Onko siinä jotain kummallista?
Terkuin nro 46
et mitä ihmettä roikut vauvasivuilla jos lapset ja niiden äänet on niin ärsyttäviä??
kun vauva 10 kk itki yöllä pitkään. Luulivat että oli jätetty yksin kotiin, vaikka itki korvatulehdusta eikä millään lopettanut vaikka mitä tehtiin. Kyllä oli poliiseilla ja talkkarilla naurussa pitelemistä kun molemma, minä ja mieheni, yöpuvuissa vauvaa hyssyteltiin kun tulivat omilla avaimilla sisään. Hiukan kyllä ihmettelin ettei edes ovikelloa soittanut ensin, eivät kai halunneet yöllisellä ovikellon kilkuttelulla häiritä meidän naapureita. Kävivät kyllä kilkuttamassa naapurin kelloa ja ilmoittivat että kaikki ok :)
Nykyisessä asunnossa on ihanat naapurit, lapsellisia hekin eikä kyllä haittaa kumminkaan päin vaikka lapset normaalisti leikkivät. Ei kannata asua pienten lasten kanssa asuntoyhtiössä jossa paljon esim. vanhuksia jotka ovat päivät kotona ja kuuntelevat korva seinässä, että kuuluisko naapurista jotakin :)
Suosikaa lapsivaltaisia yhtiöitä, sillä samassa elämäntilanteessa olevien on niin paljon helpompi ymmärtää toisiaan!
Muutettiin meiän perheen kanssa maalta Helsinkiin. Asuttiin maalla (niin siis silloin kun itse olin lapsi) omakotitalossa, ja meitä oli tosi monta. Meuhkattiin miten huvitti, ja meillä oli esimerkiksi tapana huutaa joku yläkerrasta alas jos oli asiaa.
No ymmärrettävästi kulttuurishokki oli aikamoinen, kun Helsingissä kerrostalossa ei sitten saanutkaan hyppiä hyppynarulla sisällä, tai huutaa jotakuta kattomaan telkkaria tai syömään. Vanhemmat kuitenkin pitivät jöötä, huomauttivat aina jos melutaso nousi. Ei siinä sinänsä ollut ongelmaa, kun vanhemmat oli selittäneet, että toisissa asunnoissa asui ihmisiä, joista ei voi tietää mitä he tahtovat tehdä. Joku voi olla vaikka yötöissä ja nukkuu päivällä, tai voi olla joku vanhus. Tai vaikka lapsi päiväunilla. Me ymmärrettiin kyllä lapsenakin asia toisten kannalta.
Itse en kyllä helposti ärsyynny kerrostalon äänistä, en lapsista tai remonteista, koirista tai soittimista. Mutta ehkä tämä on nyt kärpänen härkäsenä, sano naapureille että teette parhaanne mutta lapset ovat lapsia. Ja sitten teette juuri niin.
niin on siedettävä kaikenlaisia ihmisiä:koliikkivauvoja, erityislapsia, vammaisia, vanhuksia, vapautuneita vankeja, alkoholiongelmaisia, narkomaaneja. Näillä kaikilla on oikeus tuottaa elämiseen kuuluvia ääniä klo 7-22 ja sen jälkeenkään ei voi puuttua välttämättömistä toimista johtuviin ääniin. Jos häiritsee, niin raksaäijien korvatulpat tai kuulosuojaimet vaan päähän tai sitten mars rakennustavaraliikkeseen ostamaan äänieristyslevyä seinään OMALLA KUSTANNUKSELLA jos kerran LAILLISET (asianajajatomisto Suomion sivuilta kopioitu teksti oli hyvin valaiseva aikaisemmin tässä ketjussa) äänet kohtuuttomasti häiritsevät. Itse tosin antaisin neuvon marssia psykiatrille ja pyytää rauhoittavia lääkkeitä neuroottisuuteen, jotta naapurisopu säilyy.
"Kerrostaloasumiselle on luonteenomaista, että asumisen ja elämisen äänet kuuluvat jossain määrin naapuriin. Normaaleihin asumisääniin luetaan tavanomaiset lasten äänet itkuineen, leikkimisineen ja juoksentelemisineen, TV:n ja radion äänet, harrastuksiin liittyvät äänet kuten pianon soitto, veden laskeminen, WC:n äänet, pyykinpesukoneen äänet yms.
Tavallisuudesta poikkeavaa on, jos perheen juhlat kestävät myöhään tai esimerkiksi remontti naulaamisineen ja poraamisineen kestää pitkään. Tällaisesta häiriöstä on syytä ilmoittaa hyvissä ajoin naapurille.
Pelkästään alakerran asukkaan subjektiivinen mielipide asiassa ei ole riittävä selvitys häiriöstä. Mikäli muut naapurinne eivät ole valittaneet asiasta eivät Teiltä kantautuneet äänet ole objektiivisesti arvioiden häiritseviä eikä Teidän tarvitse muuttaa tapojanne.
Vertailun vuoksi mainittakoon, että häiritseviksi on katsottu äänekkäät, toistuvat riitelyt, koiran jatkuva haukunta, aamusta yömyöhään jatkunut nikkarointi kuin myös jatkuva pianon soitto.
Kerrostalossa, kuin muussakin yhteisöasumisessa, on siedettävä kohtuullisessa määrin naapurista tulevia ääniä, jos ne liittyvät normaaliin elämiseen.
Tällaisen naapurin on syytä harkita toisen tyyppistä asumista."
Entäs sitten lapsen toistuva kirkuna, huuto ja television äänen täysillä pitäminen jota minun naapurissani harrastetaan? Minusta nimenomaan tuo jokailtainen ja viikonloppuinen toistuvuus tekee minun naapurini lapsista varsinaisia häiriköitä, koskaan en saa olla rauhassa omassa kodissani, en illalla, en viikonloppuisin, vaan minun pitää vaan sietää näitä "normaaleja", toistuvia kovia ääniä koska asun kerrostalossa (?).
Olen asunut kerrostalossa koko ikäni (kohta 40 vuotta), nyt ensimmäistä ja viimeistä kertaa lapsiperheen seinän takana. Ei enää ikinä tällaista minulle, kiitos. Muuttö uuteen kotiin häämöttää, onneksi.
meilläkin vain yksi, mutta kova ääninenmuksu, ja asuimme silloin rivitalossa, jossa todiaan poika leikki hakkalelulla ja naapuri hakkasi seinään, että olkaa hiljaa..
Mielestäni lasten leikkiminen ja normaali elämä ei kuulu valitusten piiriin, aikana klo. 7 - 22 yleensä naapurit joko ovat itse lasten vihaajia tai heillä jo aikuisia lapsia että v etävät herneenpalon nenuunsa, Älä välitä ja anna lasten leikkiä.
voithan aina sanoa, että hankkikaa elämä!
Ota yhteys isännöitsijään ja pyydä häntä ilmoittamaan ko. pariskunnalle, että lapsiperheen äänet ovat normaaleja asumisen ääniä. Että eri asia ovat hiljaisuuden jälkeiset äänet, mutta että teiltä niitä ei kuulu. Joskus ihmisillä hämärtyy omat oikeudet ja ne alkavat vaatia sitä sun tätä. Te kyllä olette oikeassa ja saatte elää normaalielämää edelleen. Naapuri muuttakoon ok-taloon tai hankkikoon korvatulpat. Parasta olisi siis minun mielestäni hoitaa asia ihan virallista tietä isännöitsijän kautta, että ymmärtäisivät asian oikean laidan.
Mattoja, pitkiä verhoja, viherkasveja ym. pehmikkettä sinne tänne. Itsellekin on mukavampaa. Nykyinen minimalistinen sisustus on tosi kaikuisa.
Ajateltiin joo mennä isännöitsijälle puhumaan,itsellä on tosi paha mieli tapahtuneesta ja silloin kun valitus tuli niin itkin sen takia melkein koko päivän ja nyt olen päivittäin vaan mielessäni tätä jauhanut,aaargh!
t.ap
Meillä on mattoja joka huoneessa ja verhoja...jopa niitä kukkia.Kämppämme ei ole avara vaan tällä hetkellä täyteen ahdettu kun alkaa tämä kolmio olemaan liian pieni meille!!Huoah!
meilläkin vain yksi, mutta kova ääninenmuksu, ja asuimme silloin rivitalossa, jossa todiaan poika leikki hakkalelulla ja naapuri hakkasi seinään, että olkaa hiljaa..
Mielestäni lasten leikkiminen ja normaali elämä ei kuulu valitusten piiriin, aikana klo. 7 - 22 yleensä naapurit joko ovat itse lasten vihaajia tai heillä jo aikuisia lapsia että v etävät herneenpalon nenuunsa, Älä välitä ja anna lasten leikkiä.
voithan aina sanoa, että hankkikaa elämä!
Joko lapsesi hiljenevät tai muutatte pois!
Höpöhöpö tommosille kommenteille! Tottakai lapsen pitää antaa olla lapsi ja leikkiminen kuuluu siihen! Jatkakaa samaan malliin vaan, kerros- ja rivitaloon kuulu ne elämisen äänet. jotka ei sitä voi ymmärtää, niin muuttakoot pois.
Eri asia, jos sitä möykkäämistä on illalla siihen aikaan kun ihmiset nukkuu.
Meidän alakerrassa asuu lapseton pariskunta ja mä pelkään sitä päivää, kun ne tulee valittamaan metelistä. Onneks vaikuttavat mukavilta eikä vielä ainakaan oo tullu meidän suuntaan vihaisia katseita. Mutta silti sitä yrittää jossain leikeissä vähän rajottaa menoa, ettei ihan hirvee mekkala kuulu naapuriin.
Mun isi oli aikoinaan sanonu naapurille, joka oli valittanu lasten äänistä, että "muuta vanhainkotiin jos et kestä lasten ääniä!". Oli lopettanu.
Niin, meidän pitäis muuttaa teidän naapuriin. Meidän naapurit valittaa, ettei lapset voi nukkua päikkäreitä mieheni musaharrastuksen takia :( Viitsivätkin valittaa, kun vaan joskus lauantaisin soittelee...
Lapset on poikia ja vilkkaita, sekä äännekkäitä. Jatkuvasti saa olla muistuttamassa, että voisivat puhua hiljempaa ja juokseminen sisällä kielletty ja jne.
Välillä kun tulee kinaakin ja vaikka kuinka menisi heti väliin, niin meteliä kerkeää tulemaan.
Eka valittivat naapurit isännöitsiätoimistoon ja kun se ei enää auttanut, niin alkoivat tekemään ilmoituksia lastensuojeluun.
En edes tiedä mistä minua syytetään, mutta tutkimassa käy perhetyöntekijä poikiani ja minua pari kertaa viikossa.
Perhetyöntekijä yksi päivä puolivahinkossa kertoi, että naapurit oli ilmoituksia tehneet.
No ei kai näin käy jos ei ole yksinhuoltaja.
Silti suosittelen kaikkia kerros-tai rivtalossa asuvia lapsiperheitä opettamaan lapset olemaan paikallaan hiljaisina sisällä ollessaan.
mutta MIKSI lapsi saisi juosta pää kolmantena jalkana, tai pomputella palloa sisällä?!
Ulkona lapsi saa juosta ja meluta sydämensä kyllyydestä, ja jos näin tapahtuu, harvoin sitä illalla muksu enää illalla sisällä jaksaa paljoa riekkua.
Ja ihan vinkkinä; kannattaa valita asuntonsa niin, ettei meteli kuulu. Ääireristyksissä on ISOJA eroja, esim. tässä talossa missä asumme ei todellakaan kuulu mikään lusikan tippuminen naapuriin, vaan tosiaan se rumpujen soittaminen tai remontointi ymv. kovat äänet kuuluisi/kuuluvat. Ja HOUOM; edes naapureiden remontoinnit eivät ole paljoa kuuluneet meille, kuuluu kyllä että remppa käynnissä, mutta ei niin häiritsevästi ettei vaikkapa tv:tä kuulisi normaali volyymilla jne.