Lääkärin ammatti sisältää kaikki terveydenhuollon ammatit.

Suomen terveydenhuolto on kankeampi ja vanhoillisempi systeemi kuin armeija tai kirkko. Se kaipaa todellista ravistelua, että siellä viitsii kukaan työskennellä ja vaikka viitsisikin, toiminta on tehotonta. Ainoastaan kunnioituslaulut ja polvistumisrituaalit puuttuvat, joita muu terveydenhuollon henkilökunta voisi lääkäreille osoittaa.

Siksi ap tekee ne! Lääkäri vain ottaa asiasta kunnian ja palkan, koska Suomen terveydenhuollossa lääkäri ottaa kaikesta (muidenkin) työstä kunnian ja palkan.

Tietenkään en taudinmäärityksiä ja diagnostiikkaa voi tehdä, sehän on lääkärin tehtävä. Mutta toiminta-/työkyvyn suhteen asiantuntemukseni on täysin riittävä koulutukseni ja ammatillisen pätevyyden kautta.

että todellakin tuntuu, ettei hoitotyötä tekevien (ehkä lähinnä nuoren polven) ammattietiikka ei nykyisin tunnu estävän heitä ylittämästä sallittuja rajoja.



Tässä viimeksi eilen erään kätilön juttusilla oltuani olin erittäin pöyristynyt, kun rupesi kyseenalaistamaan lääkärin yhdessä kanssani tekemää hoitosuunnitelmaa ja tarjoamaan omia ratkaisujaan. Kätilö oli nuori likka, jolle tosiaan jonkun tulisi teroittaa missä hänen valtuuksiensa raja menee.



Lääkärihän ilmeisesti ei ole esim. kätilön esimies, joten ei tarvitse ihan kirjaimellisesti seuraavaan puuttua; ajatus, että itse lähtisin asiakkaan pakeille ehdottelemaan muutoksia esimieheni kanssa juuri tekemiinsä sopimuksiin, tuntuisi lähinnä täysin absurdilta.



terv. 56

tai ainakin teillä toimitaan erittäin vanhanaikaisesti? oletko koskaan kuullut sanaa moniammatillisuus? outoa jos nykypäivänä hoidetaan lääkärijohtoisesti työpaikassa, jossa muut ammattiryhmät ovat myös töissä. jos näin on, olen erittäin onnellinen omasta työyhteisöstäni.

Lääkäri on se, jolla viimekädessä vastuu juridisesti kaikesta potilaan hoidosta ja sen takia myös ikävä velvollisuus johtaa työryhmiä ja todistaa kaikesta maan ja taivaan välillä "kunnian ja omatunnon mukaan" ja "ottaa omaan piikkiinsä" toisten tekemän esityön (samalla siirtyy myös vastuu esim. puutteelisesti tehdystä tutkimuksesta). Lääkäri vastaa, ikävä kyllä viime kädessä vaikka raastuvassa myös hoitajien ammattitaidosta vaikka hänellä ei olisi mitään sanomista siihen, millaisia työntekijöitä valitaan tai miten huonot käytännöt hoitajapuolella olisikaan. Tätä joskus tuntuu olevan hoitajien (etenkään nuorempien) mahdoton tajuta.



Ja niitä ruhtinaallisia muutaman euron todistus- ja lausuntopalkkioita ei kannata kadehtia. Terveyskeskus laskuttaa potilaalta esim. 25e, siitä lääkärin osuus taitaa olla jopa 8e miinus verot. Ja esim. joku laaja eläkelausunto saattaa vaatia tuntien työn. Ei siis kovin häppöinen korvaus... vastaavan laajuisesta paperityöstä esim. juristi laskuttaisi sellaisen 500e... Sairaalalääkärit taas eivät saa lausuntopalkkioita lainkaan.

Järkihän sen jo sanoo. Ei lääkärit pystyisi millään oppimaan kaikkea koulutuksensa aikana. Itse olen toimintaterapeuttina pitänyt moniammatillista tiimityöskentelyä erittäin arvokkaana (varsinkin potilaan kannalta) ja kaikki siinä tiimissä ovat tasa-arvoisia ammattitaitonsa suhteen. Kaikkia kuullaan ja tehdään yhteinen päätös. Lääkäri on se joka loppujen lopuksi sinetöi asian ja joutuu ottamaan ns "lopullisen vastuun". Koskaan ei kuitenkaan ole käynyt niin, että lääkäri olisi jyrännyt toisen ammatin taitajan mielipiteen omallaan. Näin asioiden kuuluisikin toimia! :)



- Erittäin tyytyväinen toimintaterapeutti

joka on kantanut virheistään muutakin vastuuta kun vakuutuksen omavastuun.



Lääkäri joutuu kantamaan todellista vastuuta vain äärimmäisen törkeistä ja tahallisista teoista ja niitä nyt onneksi on aika harvoin.

Oman kokemukseni mukaan lääkärit ovat ihan ammattitaitoista porukkaa, mutteivat mitää yleisneroja. Onhan heillä laajempi ymmärrys opintojensa ja työnsä kautta erikoisalaansa, mutta fiksun lääkärin selvin tunnusmerkki on se, että hän ymmärtää potilaan aika usein tietävän enemmän sairaudestaan ja sen hoidosta kuin lääkäri.

että lääkäri ei olisi aina se, jonka täytyy kantaa esim. näissä lausuntoasioissa se viimeinen vastuu. "Tavallinen kansa" näkee terveydenhuollosta yleensä vain ja ainoastaan hoitajat ja lääkärit. Terveydenhuollossa on kuitenkin myös monia muita korkeasti koulutettuja ammattiryhmiä, esim. sosiaalityöntekijät, psykologit, puheterapeutit.



Moniammatillinen tiimi pitäisi olla sellainen, jossa jokainen työntekijä kanta oman VASTUUNSA. Lääkäri tekee vain ja ainoastaan yhden osa-alueen esim. lausunnoista. Perinne kuitenkin on se, että lääkäri vastaa kaikesta. Nimenomaan PERINNE. Ja "kaiken takana on lääkäri." Tai esim. nämä palaverit. Onko täysin pakollista, että vain ja ainoastaan lääkäri voi aloittaa palaverin? Siellä palavereissa, kun lojuu monia korkeasti koulutettuja henkilöitä, joille maksetaan verorahoista palkkaa.

Se juontuu jo kaukaa menneisyydestä, jolloin esim. hoitajat seisoivat suorassa rivissä, kun lääkäri astui potilashuoneeseen. Ja kukapa sitä omaa oksaansa sahaisi. Lääkäriliitto vastustaa aina henkeen ja vereen vastuu kysymysten uudistamista, samaanaikaan se vastustaa lääkäreiden opiskelupaikkojen lisäämistä, että saadaan pidettyä lääkäripulaa yllä. Kun on pula, voi käyttäytyä mitenvaan. Eräskin lääkäri vain soitti aamulla töihin ja ilmoitti ettei tänään jaksa tulla töihin. Ei edes vaivautunut keksimään mitään tekosyitä. sanoi soittavansa, kunhan jaksaa taas tulla töihin.

Siirtävät palkkatulonsa pääomatuloiksi ja kikkailevat itselleen veroprosentiksi jopa 0.

kaikki ruveta lukemaan tämän kevään pääsykokeisiin ja opiskella myös lääkäreiksi, niin päästään veroista ja tullaan tärkeiksi ja rikkaiksi.

Katsos kun osinkotulot edellyttävät osakkuutta ja lähes kaikki privaatissa tai keikkalaisena työtä tekevät ovat yksityisiä ammatinharjoittajia eivätkä osakkaita. Eli ihan normaali verotus raskaimman mukaan.

Psykiatri eli psykiatrian erikoislääkäri on kouluttautunut tutkimaan, arvioimaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä. Psykiatrian erikoislääkäriksi valmistuminen kestää yhteensä 12-13 vuotta. Aluksi on suoritettava hyväksytysti lääketieteen lisensiaatin kuusi vuotta kestävä lääkärin perustutkinto. Erikoistumisaikana lääkäri työskentelee psykiatrisissa sairaaloissa ja psykiatrisessa avohoidossa sekä osallistuu psykiatrian alan koulutustilaisuuksiin ja hallinnon koulutukseen. Ennen kuin lääkäri saa psykiatrian erikoislääkärin oikeudet hänen on läpäistävä erikoislääkäritentti. Erikoislääkärioikeudet voi saada psykiatrian, nuorisopsykiatrian, lastenpsykiatrian tai oikeuspsykiatrian erikoisaloilla.

tehostaa erilaisin tavoin. Yksi esimerkki on tämä HUS:in yritys muuttaa ylilääkäreiden paikat ihmisille, joilla on koulutus hallintoon/markkinointiin. Tarkoitus olisi, että lääkärit keskittyisivät omaan alaansa eli lääketieteeseen ja sairaalan taloutta pyörittäisi joku, joka on saanut koulutuksen tällaiseen. Nämä uudistuksethan yleensä kaatuvat lääkäreiden vastustukseen.



Muitakin yrityksiä on ollut, joihin on haettu mallia ulkomailta. Esimerkiksi joidenkin lääkkeiden reseptienkirjoitusoikeuden laajentaminen asiaan koulutetuille sairaanhoitajille. No, yllättäen lääkärit vastustivat tätä.



Näin lääkärien aikaa käytetään kaikenlaisten flunssapotilaiden korvien tarkistukseen. Kuitenkaan näitä tehtäviä ei saa siirtää kellekään muulle. Kuten joku edellä sanoi: "Kukapa sitä omaa oksaansa sahaisi."

vaan oikeudenmukaisuusasia. Ei erikoistumisopintoihin niin ihmeellisiä tarvita, riittää kun tekee töitä (palkallista tietenkin)+ lopputentti päälle. Meilläkin on erikoistuvia lääkäreitä, kukin erikoistuu milloin mihinkin (mm. työterveyshuoltoon). Silti tekevät töitä erikoistumisaikana mm. psykiatriassa.

omien töidensä lisäksi mm. reseptien kirjoittamisen palkan pysyessä samalla tasolla (n. 2200€/kk). Muistatteko lääkärilakon takavuosina? Palkkaa tuli työtaistelun seurauksena roimasti lisää. Tuttavapariskunnan (joista molemmat lääkäreitä) palkat nousivat kerralla 5000 mk eli yht. 10 000 mk. Apulaisylilääkärin palkka nykyään hipoo 5000€/kk.

Suomen terveydenhuolto on kriisissä monista syistä. Suurin syy tähän on toki vanhusväestön kasvu, jolloin kulut kasvavat kokoajan valtavasti. Kuitenkin terveydenhuollossa ollaan myös hyvin kankeita ja vanhoillisia mihinkään muutoksiin. Lääkärit itse pakenevat etunenässä julkiselta sektorilta, mutta sieltä pakenee myös monet muut ammattiryhmät, esimerkiksi sairaanhoitajat.



Tällainen valtavan hierarkkinen järjestelmä ei oikein sovi nykyaikaan. Joku tuossa aiemmin kirjoitti, että etenkin nuorten hoitajien on hyvin vaikea pysyä "omassa kastissaan". Niin varmaan onkin. Ei nuoria suomalaisia naisia ole enää kasvatettu samanlaisiksi niiailijoiksi kuin aikaisemmat sukupolvet. Monet sairaanhoitajat yms. kaipaisivat haasteita ja mahdollisuuksia vaikuttaa sekä kehittää työtänsä. Tähän ei yleensä terveydenhuollossa ole sijaa, kun aina pulpahtaa jokin tekemällä tehty ja perinteisiin nojaava käytäntö, johon ei voida tehdä mitään muutoksia.

Itse olen sellaisessa paikassa töissä että jopa hoitajana ehdotan hoitolinjauksia ja eilenkin taas yksi tällainen ehdotukseni meni läpi.

ja sairaanhoitajan koulutus 3.5 - 4 v. Eikö tällä logiikalla (koulutuksen pituuden suuri ero) palkkaeron tulisi olla vielä suurempi kuin nykyään? Esim. erikoislääkäri 10 000 €/kk ja apulaisylilääkäri 13 000 €/kk, kun taas sairaanhoitajan (ja muiden amk-koulutusten palkka tulisi pysyä samassa eli n. 2200€. Eikö tämä olisi oikeudenmukaista. Saataisiin varmasti lääkäreitä kunnalliselle puolelle jonoksi asti. Niin, ja kandit voisivat tienata 5000€/kk. Eikö tämä olisi oikeudenmukaista?