**** TOUKOTOIVEET VK 6****

Hämmentävää, mutta mulla meni myös viime aamuyö valvoessa, hyvinkin saman kuloisten tuntemusten kanssa. Pääosin "menkkatunne" oli selässä, ja melko pian kyllä loppukin. Ihmettelin samaa, että voisi luulla supistukseksi, mutta kun mahan puolella ei ollut mitään kovettumista tai tuntemusta. Mitä lie, toivotaan että pysyy kuitenkin jatkossa poissa meitin vauvoja kiusaamasta!?



Callaway, aivan mahdottoman ihanasti kirjoitettu synnytyksestä, eihän tuollaista kokemusta voi kun odottaa innolla, aion nimittäin synnyttää myös tuollaisen seesteisen rauhallisuuden ja maaagisuuden ilmapiirissä :O))))!!!



T.Hyttynen ja Hunni 24+6

Tänään on jo paljon parempi olo, joten jospa nyt ehtisin hetken kirjoittamaan. Poikakin taisi juuri nukahtaa, joten häiriötekijätkin ovat poissa. :)



Callaway totisesti kauniisti kirjoitti synnytyksestä, toivotaan että kaikki menee kuten toivotkin. :)



Hyttyselle oikein paljon onnea tulevien yllätyshäiden johdosta! <3 Ymmärtääkseni supistukset voivat tuntua myös vain selässä (googlettamalla löytyykin asiasta keskustelua), toivottavasti jäi nyt ainoaksi (ja harmittomaksi) kerraksi, että pääsette tosiaan lähtemään iiiihanalle häämatkalle.



Christina, laskin että meidän esikoisella oli 13 bodyä koossa 50-56 ja jokaista on kyllä käytetty (varsinkin kietaisumallisia!). Meidän poika oli tosi kova pulauttelemaan, joten paitojakin kului päivässä n. 5 kpl, eli lähes joka päivä tarvitsi tuolla vaatemäärälläkin pesukonetta pyörittää..Toisaalta on niitäkin vauvoja, jotka eivät pulauttele ja vaatteita kuluu huomattavasti vähemmän. :)



Rice olikin jo ehtinyt käymään sokerirasituksessa, olitpa nopea ja hienosti pääsit testistä läpi! :) Mulla se on edessä vasta viikon päästä, sillä sitä ennen en saanut aamuksi lapsenvahtia järjestettyä. :(



Synnytysajatukset jäivät eilen ihan kesken, mutta siis itse en uskalla ajatella että kaikki menisi tälläkään kerralla hyvin, kun viimeksi petyin niin suuresti. Luulen pääseväni tällä kerralla henkisesti paljon helpommalla, jos en turhia toiveita elättele.. Luonteeltani en todellakaan ole peruspessimisti, mutta jäi esikoisen syntymästä ilmeisesti liian suuret pelot ja pettymykset mieltä vaivaamaan. :( Ihan itkettää, kun mietin kuinka ihanaa olisi saada pieni käärö heti syliin, tai edes nähdä vauva heti.. Esikoisen näin ekaa kertaa vasta n. 2 h synnytyksen jälkeen, siellä se pieni raukka köllötteli keskoskaapissa ja sain silittää pojan jalkaa. <3



Äääh, nyt heräsi poika, kun pesukone lähti taas lingotessa pomppimaan pitkin kylpyhuonetta.. Taidanpa siis kaapata poikasen viereeni sängylle, jos siihen nukahtaisi vielä uudelleen.



Miimi, 27+4

Heippa vaan taas kaikille!



Tää täällä on ollut niin väsyksissä, ja hiukan myös vatsataudin kourissa, ettei oo jaksanut edes lukea kaikkia viestejä, joita olikin aikas paljon.



Onnittelut Hyttyselle suuresta päätöksestä! On täällä käynyt sama tempaus mielessä, mutta mies nyt kuitenkin haluaa ensin kihlautua ja kattellaan enempi sitten kun vauva on syntynyt ja kun se on jo sen verran kasvanut, jotta saa laitettua hoitoon niin pääsee vaikka vähän kuhertelemaan ihan kaksistaan. Esikko se luulee, että jos me mennään "häihin", niin me silloin jätetään hänet ja pikkusisko ja kissat ja hamsteri ihan yksin. Niin. Ei tommoset pikkuihmiset ihan kaikkea aina ymmärrä.



Olin maanantaina sokerirasituskokeessa ja tänään kävin neuvolalääkärillä. Terkka ensin antoi tuomion sokerikokeesta. Mulla oli se paastoarvo 5,7 kun siis 5,3 saisi max olla. Muut arvot ihan ok, ei mitään hätää. No tuon paastoarvon takia nyt sitten laittoi lähetteen äitiyspolille, jossa pääsen juttusille diabeteslääkärin ja ravitsemusterapeutin kanssa. Jees, tosi hienoa. Vauvan painoakin aletaan myöhemmin sitten tarkkailla, ettei pääse liian isoksi. Ajattelin itekseni, että olis nyt ollut edes yli 6 tuo arvo, niin kannattaisi jo mennäkin. Ihan tässä alkaa tuntea itsensä sairaaksi, kun jatkuvasti täytyy juosta jossain lääkärissä tms. Mä kun muistelin raskauden olevan ihanaa aikaa. Vaikkakin nytkään ei ole syytä huolestua. Puh pah, sanon minä. Miksi ne sitten saa sen tuntumaan siltä, että "olen ylipainoinen ja sairas"... Argh.



Aikalailla neuvolasta kaikki ok. Painokin taas vaihteeksi laskenut, mikä onkin nyt sitten erittäin hyvä terkan mielestä... Marraskuussa lääkäri mulle sanoi, että on äärimmäisen tärkeää sikiön hyvinvoinnin kannalta, että minun painoni nousee. Tiedä tässä mitä nyt sitten kuunnella ja mitä uskoa. Lääkärin mukaan "paikat" on tiukasti kiinni, eli ei taida olla pelkoa ennenaikaisestasynnytyksestä tälläkään kertaa. Kuten aiemminkin on todettu.



Töissä porukka tykkää hiukan kyttyrää, kun joudun jatkuvasti olemaan pois jos jonkin lääkärin tai vastaavan takia. On alkanut tympiä se töihin meno ihan kokonaan. Aina joutuu katseiden alle ja jotenkin ihan ulkopuoliseksi kaikesta. Ja tietty saa "huudot" kun on omat työt jäljessä. Tekis mieli vaan jäädä kotiin. mutta kun ei voi. Ja sairaslomaakaan en saa, kun olen terve (vaikka jotkut saakin tuntemaan ihan muuta).



Jotain iloistakin sentään: Saatiin tänään äitiyspakkaus! Siis niin paljon parempi sisällöltään, kuin neljä vuotta sitten. Vaikka että kyllä sekin kelpasi. Eikä yhtään harmitä, vaikka otin tuon pakkauksen nytkin. Onpahan tavaraa nyt sitten :-)



Olen muuten huomannut töissä, että asiakkaat ovat alkaneet huomata raskauden. Olen muutaman huomaavaisen kommentin saanut hiukan tutummilta asiakkailta, miehiä kaikki. Naiset vaan katselee silmät killissä, eikä kukaan ole sanonut mitään.



Jaahas, kai se on taas alettava tekemään ruokaa perheelle. Mieskin kohta tulee töistä. Pääsen esittelemään pakkauksen sisältöä :-)

Viikonloppua odotellessa, ettei tarttis mennä töihin...



Möllimasu rv 24+

Niinhän se on, että tapahtuma on kertakaikkisen mahtava ja sanoinkuvaamaton. Valitettavasti mulla on vaan edellisestä kerrasta jäänyt jotain pahemman kerran hampaankoloon ja olenkin aiheen tiimoilta jo kerran käynyt synnytyssairaalassa kätilön juttusilla. Harmi, että CALLAWAYN mentaalisynnytysvalmennus (vaimikäsenytoli) kurssit alkavat vasta ensi syksynä, täällä olisi ollut asiakas jo tälle keväälle:) Äitiysjoogaan olen tälläkin kertaa menossa, täytyy nyt vielä tarkemmin harjoitella niitä hengityksiä ja rentoutuksia, jos niistä olisi nyt enemmän apua kuin viimeksi...



Neuvolassa kävin minäkin ja kaikki kunnossa. Hemppa mulla oli jopa noussut edelliskäynnistä, joten ilman rautaa pärjään edelleen. Muutenkin raskaus etenee niin mallikelpoisesti että ihan ihmetyttää. Kelan paperit sain tänään mukaani ja ihan hoo moilasena niitä pyörittelin äsken käsissäni: siis mä en enää yhtään muista pitääkö ne kaikki viedä esimiehelle/palkanlaskentaan vai lähetetäänkö niistä osa Kelaan vai mitä..? Siis miten voi vielä kolmannella kerralla olla näin pihalla?!?;) Itse asiassa edellisillä kerroilla olen ollut paremmin kärryillä monessa asiassa, tämä raskaus vaan on kulkenut ikään kuin siinä sivussa ja kaikenlaista tärkeääkin on päässyt unohtumaan edelliskerroilta. No, pääasia että mulla ja vauvalla on kaikki hyvin:)



Hassua, kun täällä keskustellaan vauvan kotiintulovaatteista ajatellen toukokuun alkua. Mulla kun LA on vasta kuun lopussa, niin ajattelen aina, että vauva syntyy siinä kesäkuun alkupäivinä jolloin on jo ainakin vähän kesä:) Minäkin olen intoutunut vaatteita jonkun verran ostelemaan, kun pääsee ostamaan ns uutta väriä, mutta niin pitkälle en (yllättäen;) ole osannut ajatella, että mitä vauva pistää päälleen kun tulee kotiin sairaalasta. Katsoo sitten sään mukaan, veikkaan että jotain aika keväistä tai jopa kesäistä kuitenkin.



Jaahas, pikkukakkonen kaipaa äidin apua alushousulaatikollaan. Meillä on kovat vaipattomuustreenit meneillään ja pikkuhousuja kuluu...



rvaT 24+1

Eilen oli ultra yksityisellä...(Kiitos Hannalle seurasta:)) Niinhän siinä kävi, että se yksi napasuoni puuttuu eli toinen napavaltimoista... Lääkärin pitäisi tänään vielä soitella, kun on konsultoinut sellaisia ihmisiä, jotka enemmän tietävät tästä asiasta...Että vaatiiko lisätutkimuksia tässä vaiheessa ja miten seurataan jatkossa jne... Vauva kuitenkin tällä erää voi hyvin...Painoa oli 1,227 kiloa eli tosi hyvin. Oli vähän edellä viikkoja. Lasketuksi ajaksi kone antoi ton painon perusteella 24.4. kun se siis on 2.5. Miettimistähän tämä on aiheuttanut, kun tähän kai saattaa liittyä jotain rakennevikoja jne...mutta voi olla, että kaikki on hyvin...vauva vaan saattaisi syntyessään olla vähän pienempi kuin keskiverto ja mahdollisesti pitäisi käynnistää synnytys, jos kasvu lopahtais...mutta näistä enemmän tietoa, kun lääkäri soittaa...



Pyysin lääkäriä tarkistamaan myös kohdunsuuntilanteen, vaikka neuvolalääkäri sen viime la tarkistikin ja korttiin kirjoitti kiinteä, mutta lähetteessä, mikä meni äitipolille lukio pehmeähkö...Tilannehan oli sit se, että kohdunsuu oli pehmeä ja vauvan pää aika alhaalla...tähän kun lisätään herttamainen kohtu, esikoisen synnytyksen käynnistyminen 9 päivää ennen laskettua aikaa ja ennen sitä ei ollut kuin ei kipeitä supistuksia + lyhyt eka synnytys...-> sairaslomaa 10.3. asti... Eli käytännössä olen pois töistä äitiyslomaan asti... Sanoi, että hän laitata nyt tuon kuukauden verran, että sitten jos vauva syntyy aiemmin kuin äitiysloma alkaisi niin sit se äippäloma alkaa siitä....eli jos pysyy mahassa tuonne asti, niin sit haen saikkua vielä sen pari viikkoa...



Että tällaista täällä... Heiman tämä mietityttää, kun ei oikein tietoa ole, että onko vauva terve vai ei...jotenkin kyllä luotan, että se on terve enkä sen kummemmasti ala asiasta panikoida. Otetaan vastaan se, mitä saadaan. Itse nyt vaan aattelin, että jos tämä lapsi saadaan terveenä maailmaan, niin meidän lapsiluku saa jäädä kahteen (olisi kyllä saattanut muutenkin jäädä).

Palailen, kunhan lääkäri soittelee, jos jotain selviäis...





AngaT 27+6

Vai semmoista varmistui ultrassa AngaT:llä. Mun oli ihan pakko kaivaa synnytysopin opukset naftaliinista ja tutkailla tätä napanuoran kasisuonisuutta: opuksen mukaan napasuonista saattaa puuttua toinen valtimo, mikä eikä käsittääkseni ole edes kovin harvinaista (2 valtimoa + 1 laskimo normisti), lähinnä tarkoittaa vauvan tiuhempaa kasvun seurantaa, kuten jo itsekin olit kuullut. Eikä se myöskään enteile sen suuremmalla todennäköisyydellä mitään sairauksia tai epämuodostumia kuin kolmisuonisen napanuoran omaavalla vauvallakaan.

Kyllä kaikki hyvin menee, usko pois!! jos vauva syntyy keskiarvoa pikkuisempana, niin mitäpä tuosta, ottaa sitten täällä ulkomaailmassa kasvussa kiinni ikätoverinsa :O)!



Mölli, voihan noita pikkuisia muruja ja niiden ajatusmaailmaa, ettäkö äiti katoaisi "häihin menon" myötä!! mahtaa olla pelottava ajatus pienelle ihmiselle!! No, hän lienee rauhottui pelkäämästä ajatusta kun kerroit asian todellisen laidan :O))!?



Kivaa viikonloppua kaikille!! Meillä olisi taas sunnuntaina ristiäiset tiedossa, kaveripariskunnan poikaa juhlitaan :O))!

Onko muuten ihan uusi trendi pitää kastejuhla hotellissa/ravintolassa??? Viime ristiäiset kun oli kasteineen kaikkineen eräässä hotellissa ja nämä tulevatkin, eräässä ravintolassa!? Olen aikaisemmin ollut lähinnä kirkko/kotiristiäisissä!



T. Hyttynen ja Hunni 25+1

minä siis valittelin viiko sitten väsymystä ja unen puutetta ja kaikkea mahollista mikä stressaa mieltä..

viime maanantaina kävin neuvola lääkärillä, jonka jutellessa tuumasi loppuun etten kuulosta masentuneelta vaan on jotain hormonaalista väsymystä ja unen puutetta. käski ottaa rennosti ja tehdä asioita mistä tykkää ja nauttia elämästä ja unohtaa työ asiat (mitkä stressaa paljon mulla) ja kirjoitti suoraan kolme viikkoa lepo lomaa. itse olin ihan et häh, mut se sano et ei mun tarvii ja kannata itteäni väsyttää kokonaan. kun kuitenkin muuten voin niin hyvin. tässä kohta viikko mennyt enkä ole nukkunut siltikään

. sain unen saantiin helpottavaa lääkettäkin illalla otettavaksi mutta eipä ole nukuttanut silti. kolmen tuntia unta ja sit siinä se on.

mut pari viikkkoa vielä saa oleskella. sanoi kyllä et kun parin viikon aikana jos ei helpota niin käydä uudestaan ja kirjoittaa lisää. tää on mun oma lääkäri joka tietää etten huvin vuoksi ole saikulla ja olen työnarkomaani paremminkin sanottuna. mut ei ollut kiva töihin kertoa kolmen viikon saikusta, ei tullut ainakaan helpompi olo.



synnytystä olen kansas miettinyt. no sehänn on niis pätkä unissakin mukana.

ajattelin et jos kävis ihan synnärillä vaan mutkan ja jos pääsis sit kotiin samana päivänä, olen aina ollut kaksi yötä siel osastolla, mut kyl nyt haluisin jo kotiin, tietenkin olettaen että vauva voi hyvin ja minä. en niin viihdy osastoilla, ja jos on ruuhkaa nin oisin tieltä pois. ja se et viimeksi kolmannen kans sama kun ei ois jääny edes, ei niitä hoitajia näkyny kahtomassa miten voidaan, joten koin turhaksi oloni siellä. onko joillakin kokemusta poliklinisestä synnytyksestä (oliko se edes tuon nimitys). aion kysyä kyl mahollisuutta koska keski-suomen k-s tämä on mahollinen.



mutts tälläistä tällä kertaa.



korasa rv 25+1