Siis oli pakko tehdä aloitus - (Nina vastaan Tontti)

Lue tekstisi niin ymmärrät miten katkeralta se kuullostaa! Olen todella pahoillani, jos Nina Mikkosen sanomisilla on noin paha vaikutus Sinuun? Miksi hän vaikuttaa Sinuun noin vahvasti?



Itse arvostan erillaisuutta! Uskon, että kotihoidossa ja päivähoidossa voi tulla yhtä tasapainoisia lapsia. Uskon, että jos vanhemmat rakastavat lapsiaan ja yrittävät ajatella perheensä parasta kokonaisuutena - luvassa on erittäin tasapainoisia ja hyvinkasvatettuja lapsia!



Mutta siis asiaan - Miksi Mikkosen sanomiset kolahtavat noin rankasti Sinuun?



T. Ap



Nyt on vaan lähettävä hoitamaan näitä omia velvollisuuksia! Hyvää päivänjatkoa Kaikille



Arvostakaamme erillaisuutta :) äidit ja pidetään Kultanaperoistamme huolta! :D

Puoli Suomea vaahtoaa jostain Mikkosista, joilla selvästikään ei ole mitään kosketusta ns todelliseen elämään. Se nainen on huutanut äänensäkin kadoksiin, vai onkohan sillä joku sairaus kurkussa tms. En pystynyt katsomaan sitä uusinta haastattelua kokonaan, oli niin käsittämätöntä. Ne ihmiset puhuu asioista jotka ei liity mitenkään päivähoitoon. Esimerkikse se minkkeihin viittaaminen on ihan ufoa, ihan niinkuin ne lapset asuisivat päiväkodissa pienissä häkeissä.



Samoin ne Tontit mielipiteet oli myös kärjistettyjä ja varmaan tahallaan ärsytti Mikkosta kun tiesi mikä vauhko hän on. Toivottavasti hän ei enää tule mihinkään keskusteluohjelmaan tähän liittyen, että ei enää omalta osaltaan lietso tätä hulluutta.



Keskusteltaisiin vaikka päivähoidon laadusta, mutta tämä huono äiti / hyvä äiti vertailu ei ole ihan tätä päivää.

KAIKKI lapset päivähoitoon heti pienenä tai muuten menee elämä pilalle. Minusta tuollainen on ahdistavaa ja loukkaavaa puhetta. Olisin minäkin suuttunut jos joku tuollaisia minulle tulisi henk koht sanomaan.



Minua hoiti pienenä mummi ja ihan hyvin hoitikin, kerhoisskin kävin ja koulussa pärjäsin ihan hyvin. Ei mitään valittamista lapsuudestani. En usko, että päiväkotilapsena olisi tämän paremmat eväät saanut. Ai niin, ehkä olisin kyllä paremmin oppinut lyömään muita lapiolla päähän, nyt olen liian hyväkäytöksinen kovin huonoon käytökseen ja väkivaltaan.

että voisin olla paljonkin Nina Mikkosen kanssa samaa mieltä. Mutta hänen tyylinsä puhua. Hänellä ei ole minkäänlaista kykyä keskustella kun puhuu niin törkeästi toisen päälle eikä anna ollenkaan puheenvuoroa. Eikä millään tavalla kunnioita toista ihmistä eikä toisen mielipiteitä. Huutaa päälle, että "en anna puheenvuoroa kun puhut niin hölmöjä. Sitten saat puhua kun puhut sydämellä." Hänen tapansa oli niin tavattoman TÖRKEÄÄ! Vaikka kotihoidon puolestapuhuja olenkin.. Tontti osasi sentään keskustella.

Nybergin haastattelussa paistoi selvästi läpi Mikkosen ulkoaluku -harjoitukset aiheissa, joista olettaisi kykenevän puhua ilman muistilistoja. Kuitenkin olen jossakin määrin samaa mieltä, vaikken koe Mikkosen edustavan omaa kotiäidin ääntäni. Lapselle koti ja vanhempien läheisyys paras kasvualusta.



Tontin kanssa sen sijaan en voisi olla enempää eri mieltä. Pakollinen päivähoito? Ja perusteluina; jotta saadaa yhteiskunnalle tuottavampia ja menestyvämpiä osia koneistoon. Entä lämpö, inhimillisyys ja lapsen ääni? Kumman lapsi itse valitsisi; kumpi siis lapselle parempi vaihtoehto?

ja luulin selventäneeni miksi. Koska kyse ei ole huonoista/hyvistä äideistä, riippuen käykö töissä vai ei. Enhän minäkään töissä kävisi, jos ei rahan takia tarvitsisi. Sehän tässä mättää, ettei tunnuta käsittävän, että kaikilla ei ole jatkuvaa rahoitusta päällä, mikäli jää kotiin lapsiansa hoitamaan.



Joskin itse kaipaan myös aikuista seuraa ja pidän työstäni. Joten en siis jäisi edes kotiäidiksi, mutta kun se ei edelleenkään tee työssäkäyvistä äideistä huonoja äitejä. Siinä on se asian ydin!

Anteeksi, olen ihan pihalla.. en ole nähnyt kyseistä ohjelmaa.

Se Tonttihan oli tosi ehdoton ja typeräpuheinen!

Ei minkäänlaisia käytöstapoja, ei minkäänlaista ymmärrystä muiden tilanteita kohtaan, ei siis yksinkertaisesti minkäänlaista tilannetajua. On vain minä, minä ja minä.



Yhtä oman kruunun kiillottamista tuollainen vohkaaminen. Hänellä on tasan yksi mielipide eikä hän ota ollenkaan vastaan minkäänlaista kritiikkiä tai ylipäänsä kuuntele muiden ,mielipiteitä, ilmeisesti tämä rouva vastaanottaa vain tietoa, joka tukee hänen väitteitänsä. Kaikki muut tutkimukset ovat potaskaa ja huuhaata, mutta jos ne tukevat hänen väitteitään, niin silloin ne ovat totisinta totta.



Vaikka hän puhuisikin hyvän asian puolesta niin hän saa ihmiset vaan katsomaan kotiäitejä pahalla silmällä. Kyllä on siinä perheessä vakka valinnut kantensa...

Olen itse kotonahoidettu. Ihan ok olen kai ihmisenä, mutta uskon, että kotonaoleminen ekat 7 vuotta 4 kuukautta on tehnyt musta aremman ja epävarmemman ihmisen kuin oikeasti olisin ollut jos olisin päässyt äidin helmoista aikaisemmin.



Eikä siinä mitään jos äiti olisi itse ollut sosiaalisempi ja vienyt minua johonkin mutta eihän me ikinä missään käyty! Joidenkin sukulaisten luona ehkä, tai sitten lähikaupassa. Kavereiden kanssa leikin erittäin harvoin. Äidillä ei ollut ajokorttia. Lisäksi hän näki hyveenä sen, että " ei juostu liikaa kylillä".



Olin myös aivan liikaa YHDEN ihmisen vaikutuksen alla. Olisi varmasti tehnyt hyvää olla muidenkin aikuisten kanssa välillä ja saada toisenlaisia näkemyksiä asioihin. Lisäksi kyllähän lapsen pitää saada leikkiä USEIN samanikäisten kanssa. Leikki on lapselle tosi tärkeää! Siis leikkiminen muiden kanssa.



Eka kouluvuosi meni ihan plörinäksi koska arastelin aivan kamalasti. Vasta toka vuosi meni paremmin.



Mutta araksi ja varovaiseksi tulin ja olen sellainen vieläkin. En kai ole koskaan oikein oppinut tulemaan toimeen samanikäisten kanssa, uskon että se on opittava jo pienenä ja mitä pienempänä sen parempi!



No pärjäänhän mä elämässä, mutta aika avuton olen välillä ja vetäydyn vieläkin mielelläni vain kotioloihin, teen mm. töitä kotonakin. Huomaan että jos olen liikaa kotona, tulen vielä aremmaksi.



Päiväkotiin mutkin olisi pitänyt viedä, ehkä 5-vuotiaana tms.



***



Tunnen nyt erään 8-vuotiaan pojan joka myös hoidettu aina kotona. Eskariin ei meinannut millään suostua lähtemään eikä tänäkään päivänä mene minnekään (paitsi kouluun) ilman äitiään! Ei sekään ole hyväksi että oppii liikaa ripustautumaan yhteen vanhempaan.