Voiko jo luvatun kummiuden perua lapsen vammaisuuden takia?

Olen jo alkuraskaudesta lupautunut kummiksi ystäväni lapselle. Nyt on kuitenkin selvinnyt että kyseessä on down-lapsi jonka ystävä päätti pitää ja koko kummius ahdistaa.



Olen aina vierastanut vammaisia ja itse tekisin ehdottomasti abortin jos omalle kohdalle osui. Kun joskus kerhoissa törmää vammaisiin lapsiin en osaa edes käyttäytyä luonetevasti heidän vanhempien kanssa ja toivon etteivät omani leikkisi näiden kanssa. En voisi kuvitellakaan että osaisin leperrellä tuollaiselle lapselle ja pitää sitä suloisena kun tekee niin pahaa. Saati että voisin liikkua kaupungilla down-lapsen kanssa, pelkäisin kokoajan ihmisten luulevan sitä omakseni.



En siis varmasti ole paras kummitäti tälle ystäväni lapselle ja nyt mietin miten saisin asian kauniisti peruttua, ystävä kun on muutenkin niin herkkä. On varmaan läpinäkyvää selitellä jotain työkiireistä ja siitä ettei mulla jäisi aikaa kummilapselle? Rehellisesti en halauaisi syytä myöntää kun pelkään että se loukkaisi ystävää. Kuitenkin tiedän että ystävällä on ympärillä muita ihmisiä jotka olisivat hyviä kummeja ja voisivat tukea häntä.



Itse pidän hänen ratkaisuaan niin itsekkäänä ja törkeänä paitsi lasta niin koko perhettään ja sukuaan kohtaan, etten pysty häntä rehellisesti tukemaan. Diagnoosin varmistuttua toivoin kokoajan että raskaus menisi kesken, mutta nyt ollaan jo niin lopussa että mitä ilmeisimmin lapsi saadaan elossa syntymään.

en minä kyllä vammaista lasta edes kastaisi

ja valmistaudu ystävyyden katkeamiseen.



Jos et pidä vammaisista / voi heidän kanssaan olla, johtaa se siihen, että et enää pahemmin ystävääsi yhteyksiä pidä. Ja luonnollisesti ystäväsi ei sinua oikeana ystävänä pidä, jos häntä karsastat vammaisen lapsen takia.



Jos et tuossa pysty tukemaan häntä, lopeta koko ihmissuhde.



Raakaa mutta valitettavasti totta.

Säkin olet haiseva lihava sellukasa. Paljon pahempi asia kuin vammaisuus...

niin en osaa sanoa mitään sulle niin nätisti että se täällä julkastaisiin..

Mitä oikein haluat saada tällä viestilläsi aikaan? Nämä viestit ja keskustelut on NIIIIIIIN nähty jo, antaisit olla.

Jos olet tosissasi olet ÄÄLIÖ!!!!

häipymällä kokonaan hänen tuttavapiiristään. Kukaan ei todellakaan ansaitse kaltaisiasi seuraansa.

tällaisista ei kyllä jää hyvä mieli. Jotenkin tuntuu, että jos viitsii edes provoilla tällaisella, niin täytyy olla jotenkin kieroutunut.

Lapsesi ovat varmaan erilaisten kiusaajia pahimmasta päästä. Onhan heillä ollut hyvä opettaja.

kasvaa ihmisenä.

tuossa tilanteessa tukemaan. Kyllä ystävyys kestää kovempiakin juttuja ja näkyy juuri silloin kun toinen tukea tarvitsee.



En mäkään vammaista lasta pistäisi, koska se olisi MUN mielestä itsekästä. En haluaisi lasta kärsimään enkä muunperheen joutuvan elämään vamman varjossa. mutta tämä on vain mun ajatteluni, ymmärrän että muut ihmiset voivat ajatella toisin.



Jos joku mun läheinen päättäisi pitää down-lapsen niin tottaki olisin häntä tukemassa ja auttamassa niin paljon kuin vain voisin. Tpoivoisin kaikkeni hänen puolestaan että lapsi syntyisi mahdollismman terveenä ja saisi hyvän elämän. Ylpeänä kuljettaisin tuollaista kummilasta mukana ja mistään käytöksestäni ei kukaan voisi arvata että kyseisessä tilanteessa olisin itse päätynyt keskeytykseen.



Sitäpaitsi vammaiset lapset ovat suloisia, varsinkin nuo pikku-downit! Ulkonäön puolesta en aborttia tekisi vaan juuri niiden terveydellisten seikkojen. Jos mulle luvattaisiin että down-lapseni olisi perusterve ja hyvin kehittyvä niin voisin sellaisen varmaan pitääkin, mutta kun koskaan ei tiedä en halua ottaa riskiä.

Niin ehkä tämän lapsen vammaisuus on tarkoitettu juuri ap:lle kasvunpaikaksi. Oppii sietämään ja hyväksymään erilaisetkin ihmiset. Ahdasmielisen kirjoitus...

Asia on varmasti ystävällesi vielä vaikea, joten jos et häntä pysty tukemaan tässä et ole ystävä ollenkaan. Lapsen pitäminen ei ole itsekästä vaan itsekästä olisi ollut lopettaa se sairauden takia. Erittäin törkeää toivoa ystävän lapsen menevän kesken! Itselläni lapsi kuollut raskauden puolen välin jälkeen mikä on erittäin raskasta kokea ja tätä en toivoisi kenellekään.



Kerro asianlaita ystävällesi ja varaudu ystävyytenne keskeytymiseen!

lapsen mahdollisen kärsimisen/sairauksien/kipujen takia, mutta pöllö ap ei herranjestas kehtaisi liikkua down lapsen kanssa. Vois joku luulla omaksi...

sillä kukaan ei oikeasti voi olla noin tyhmä kuin tarinan ap.

ajattelin kuin no.16. Ap:n tilaisuus päästä eroon ahdasmielisyydestä ja kasvaa vähän ajankanssa.

mutta muuten ihmetyttää miksi jotkut peilaavat toisten valintoja itseensä.



Yksi sukulainen sai muutama vuosi sitten yllätys-down-lapsen. Hänellä oli hyvä kaveri jota oli etukäteen pyytänyt kummiksi. Kun vamma sitten selvisi tämä sukulainen perus jo sovitun kummiuden johtuen tämän kaverin aiemmista kommenteista down-abortteihin liittyen!



Kaveri oli siis aiemmin keskusteltaessa ollut sillä kannalla että down-lapsen pitäminen on itsekästä, downit kärsivät monista sairuaksistaan ja muuta. Nyt sitten tämä tuore äiti tulkitsi tuon niin ettei tämä kaveri pidä hänen lapsestaan ja suurinpiirtein katkaisi välit vaikka kaveri kuinka yritti puolustella että nuo olivat vain hänen omakohtaisia näkemyksiä kuvitteellisesta tilanteesta.

äläkä vastaa ristiäiskutsuun. Eikähän se rivien välistä ymmärrä

voi kummi olla vaikka kirkkoon ei kuulukaan. Epävirallinen kummi voi olla kuka vaan...vaikka hindu.