Hei! Mitä mieltä olette rehellisesti niistä suomalaisista perheistä jotka jää pysyvästi asumaan ulkomaille?
Kommentit (11)
kamalaa jos vanhojen Suomen ystävieni olo tuntuu kiusaantuneelta tavatessamme. Minä kun odotan Suomen lomia ja kavereiden tapaamista ihan tosilla...
Mutsi ja broidin perhe asuu Jenkeissä.
Yks sisko perheineen asuu Ranskassa, toisen siskon perhe Italiassa, kolmannen siskon perhe asuu Englannissa ja neljännen siskon perhe asuu Saksassa. Tuskin niistä kukaan Suomeen palaa, tykkäävät asua kansainvälisemmin ja heistä Suomi on tylsä ja pieni maa. Vaihtavat vaan muita maita, mutta eivät halua Suomeen :( Mä ja 2 siskon perheet asutaan vaan Suomessa. Epäreilua ja inhottavaa siinämielessä, ettei voi vaan sanoa, että jaa no käväisempä huomenna broidin luona kahvittelemassa, mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa missä asuu. Ei Suomi ole ainut maa jossa on mukava asua.
Aiemmin olemme sukkuloineet tosi paljon ulkomailla sukuloimassa, mutta ilmastonmuutoksen takia olemme huomattavasti vähentäneet matkustelua mikä tekee kyllä ikävää, koska olemme aina olleet hyvin läheinen perhe, mutta onneksi on sähköpostit ja puhelut olemassa :)
Tosi paljon asuu frendejäkin ulkomailla ketkä ovat suomesta muuttaneet muualle.. ja ikävä kun ei voida nähdä niin usein..
lähisukua ulkomailla ja se on surullista, kun nähdään vain kesällä, kun tulevat tänne lomalle. =(
en kyllä tiedä, kuinka usein nähtäisiin, jos asuisivat Suomessa........ ehkä yhtä harvoin...
Todennäköisesti ihan yhtä " kaukana" olisivat, jos muuttaisivat pohjoiseen tms. (Asun E-Suomessa). Ihan yks hailee, jos eivät ole läheisiäni. Jos ovat läheisiä, niin todennäköisesti yhteyksiä pidettäisiin netin kautta.
ap on hassu. taitaa availla vastaavia aiheita vähän väliä. aiheita, joilla ei ole niin merkitsytä (sopii av:lle). oletteko ap ulkomaille läjdössä ja sinua arveluttaa vai...?
ja näillä näkymin myös jäämme tänne. Enköhän ole sama ihminen kuin ennenkin, joidenkin kanssa yhteydenpito on jäänyt mutta niinhän se usein menee vaikka asuisi Suomessakin. Enpä usko että ystävät tuntevat oloaan kiusalliseksi seurassani, tuttavista en tiedä eikä sillä niin suurta merkitystä ole. Eihän se elämä ulkomailla automaattisesti mitenkään " hienompaa" ole, erillaista kylläkin.
Aiemmin olemme sukkuloineet tosi paljon ulkomailla sukuloimassa,
Jäävät jotenkin vieraiksi uudessa maassa mutta paluu Suomeenkaan ei enää onnistu, koska tämäkin muuttuu vieraammaksi. Lapset ovat vähemmän kahden maailman välissä, mutta " puolituisia" nekin.
Monen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen Suomi tuntuu vieraalta, mutta uudessa kotimaassakin on juureton. Lapset ovat syntyneet ulkomailla, eivät oikein ole minkään maalaisia =(
Mutta kertokaa miksi tunnette itsenne vaivautuneiksi, pari aikaisempaa vastaajaa? Onko siinä eroa, asuuko entinen ystävä eri puolella Suomea tai ulkomailla?
ystäviä, asuneet maailman kaikissa kolkissa ja tehneet maailmalle lopullisen kotinsa. Ihana rikkaus - viestit kulkee viikottain, nähdään parhaimmillaan kerran pari vuodessa joko täällä Suomessa tai heidän luonaan.
Kadehdin heitä, he ovat onnistuneet löytämään työn jota voivat tehdä muualla - menestyksekkäästi. Omalla kohdalla tuo on edessä vasta kun voin luopua päivätyöstäni, miehen työ onneksi seuraa mukana.
Pysyvä on tietysti suhteellinen käsite, ehkä eläkepäivinä palaamme Suomeen.
Lapset ovat syntyneet täällä, eivätkä he ole mitenkään puolikkaita! He elävät tämän maan kulttuurissa aivan täysillä, eikä heitä paikallisista erota silmämääräisesti mitenkään. Ainoastaan paremmalla tuntemuksella paljastuu että heidän sukujuurensa ovat Suomessa.
Heillä varmasti on riittävän hyvät syyt jää ulkomaille, ilman että sitä minulle täytyy tulla perustelemaan.