Minä en ymmärrä isovanhempia jotka muuttavat

Sitten minä muutan Hietsun rantaan niihin terassitaloihin, joista näkyy merimelojien majalle...



Ja minkäs teet - kun me myymme tämän meidän 300 000 e arvoisen paritalon puolikkaan, niin emme saa Kesäkadulta kuin varmaan kaksion...

eikö se ole ymmärretävää, että vanhemmat ihmiset haluavat päästä eroon isosta talosta ja siitä työmäärästä ja ylläpidosta ja nauttia elämästään helpommin.

minä haluaisin sitä omille lapsilleni. Ihana olisi ajatus, että kun lapset muuttavat pois, täällä kuitenkin kulkisi porukkaa, ja pitkän pöydän ympärillä olisi usein monta syöjää. Ja huoneissa nukkujia.



Sitä en oikeasti ymmärrä, miksi ihmiset haluavat eristäytyä toisistaan ydinperheiksi, jotka hädintuskin tuntevat toisiaan.



ap

kun vanhemmat oikeutetusti haluavat välillä satsata itseensä.

sitä huolta minulla ei ole. Eikä muutenkaan tarvitse perintöä odotella, meillä on asiat ihan kunnossa.



Kunhan vain ihmettelen, miksi niin monet niin tekevät. Ja miksi joku edes ajattelee, että tilan tarve vähenee, kun lapset muuttavat pois. Meillä on jo sen verran isoja lapsia, että mietin itseäni jo isovanhemman asemaan jossain vaiheessa, ja itse ajattelen, että tilaa tarvitaan sitten vielä enemmän, jos meille tulee joulunviettoon neljä lastamme perheineen.



Minun vanhempieni luokse on aina kaikki mahtuneet, ja tulee mahtumaan, siitä ei ole huolta.



ap

ymmärrän ap:n pointin läheisyydestä. Mutta en silti usko, että se läheisyys tulee vain ison talon kautta... Siihen tarvitaan muutakin. Ja jos sitä isoa taloa ei ole, niin jos on läheisyyttä, niin ei se siitä häviä.



Minä jotenkin pidän itsestäänselvänä, ettei minun lapseni halua tulla meille usein. Kyllä mekin mahtuisimme molempien isovanhempien luokse, mutta he tulevatkin yleensä meille - koska meillä en ne lelut ja kahden ihmisen logistiikka on helpompaa kuin isomman perheen.

Meillä vanhemmat kyllä muutti pois merenrantahuvilasta ainoastaan sen vuoksi et äidillä on paha nivelrikko, eikä enää pystynyt menemään kunnolla alakertaan rappusia pitkin. Saatikka siivoamaan isoa kotia tai pihaa. Kyllä uskon et monella vanhemmalla ihmisellä tuo terveys on syynä muuttoon!

Ymmärrät sen sitten kun tulet itse vanhaksi tai sairastut.

Hyvin ollaan ina mahduttu mun mummolaan (äidinäiti) vaikka tilaa ollut ennen noin 70 neliötä (mummo asui yksin, kun kyläiltiin lapsena meitä oli asunnossa 5) ja nyt 50 (nyt kun kyläillään on siellä 4 hlö).

enkä oleta kenenkään sitä hankkivan. Mutta molempiin mummoloihin on sellainen haluttu, ja kyllä toivon, että mekin osaamme isovanhempina sitten osoittaa, miten tervetulleita lapsenlapset ovat.



ap

meitä ihmisiä on niin moneksi... ap, ethän sitten tule maanvaivaksi, että olet joka viikko soittelemassa lapsillesi ja kysymässä, milloin taas tulette käymään.



Olet ilmiselvästi riskiryhmää, että sinusta tulee takertuva tai jopa syyllistävä isovanhempi... jostainhan niitäkin sikiää.

on varaa ylläpitää isoa taloa vain vierailujen varalta. Jotenkin kaukana realistisesta elämästä toi ap.

heistä.

Entä jos isovanhemmat ostavat kaksion vaikka Barcelonasta? Ei ole heidän velvollisuutensa majoittaa isoa sakkia.

En halua takertua lapsiini, mutta pahempaa kuin takertuminen minusta olisi olla etäinen lapsensa kotoa heittävä vanhempi. Joka haavelisi jo nyt siitä, miten sitten pääsemme helpolla kun lapset ovat poissa ja muutamme keskustakaksioon. Meillä saa käydä tai olla käymättä, mutta ainakin siihen pitää olla mukava mahdollisuus.



Pahimpia syyllistäjiä kun kuitenkin voivat olla ne kaupunkiasunnoissa asuvat, jotka ihmettelevät, miksi heillä ei olla enempää. Näitäkin on.



ap

Minä en tekisi niin, enkä edelleenkään ymmärrä miksi joku isovanhempi haluaisi muuttaa pieneen asuntoon tuhansien kilometrien päähän lapsenlapsistaan. Toki jokainen voi tehdä mitä haluaa, mutta minä en vain voi sitä ymmärtää.

voivat majoittua hotelliin perheensä kanssa, mikäli isovanhemmilla ei ole riittävästi tilaa. Yleensä sen verran rahaa löytyy. Ei se pieni asunto sitä tarkoita ettei voisi ikinä nähdä tai isovanhemmat haluaisivat olla etäisiä tms. Aika omituinen ongelma tämäkin.

Meidän lasten isovanhemmat muuttavat kerrostaloon toiseen kaupunkiin nykyisestä paritalostaan. Hankkivat kyllä vierashuoneellisen asunnon, jotta kylään mahtuu. En ihmettele heidän valintaansa ollenkaan. Heillä on oikeus päättää miten asuvat ja elävät. Kyllä he ovat meillekin aina mahtuneet, jopa kerrostalokolmioon, kylään. Meillä on vuodesohva.



Vanhemmat eivät ole vain lapsiaan ja lapsenlapsiaan varten olemassa. He voivat elää omanlaistaan elämää ja on monia tapoja tavata jälkikasvuaan. Voihan sitä tavata vaikka jossain kahvilassa tai puistoretkellä. Ja yöksi oikeasti mahtuu vaikka olkkarin lattialle patjoille.

Vierailija:

Vanhemmat eivät ole vain lapsiaan ja lapsenlapsiaan varten olemassa. He voivat elää omanlaistaan elämää ja on monia tapoja tavata jälkikasvuaan. Voihan sitä tavata vaikka jossain kahvilassa tai puistoretkellä. Ja yöksi oikeasti mahtuu vaikka olkkarin lattialle patjoille.

ulkomaille/toiselle paikkakunnalle kauas vanhemmistaan. Eikö aikuisten lasten tulisi ottaa vanhempansa mukaan aina muuttaessa?

kahvilaan, ajatus on minulle sikäli vähän vieras. Ja on lastemme isovanhemmillekin, siitä huolimatta että he elävät ihan omaa elämäänsä, touhuavat, matkustelevat ja muuta. Mutta ei ole ollut tarvetta myöskään karistaa lapsia kannoilta, eikä toivottavasti ole sitten minullakaan.



Ja olemme asuneet ulkomaillakin, ja isovanhemmat ovat kyläilemään meille sopineet, samoin kuin ystävämmekin.



Ehkä tässä on kyse laajemmastakin vieraanvaraisuudesta. Minusta on kiva, että meillä käy perheitä viikonloppuvieraina, vierashuone pitää olla aina, vaikka oma perhekin on iso. Pöytään mahtuu 12 syöjää, ja se on kiva, niin että ruokavieraita voi aina kutsua. En voisi kuvitella eläväni elämää, joka olisi sovitettu vain oman perhekoon mukaan.



ap