Helmikuisia 2009??

Kiitokset tannille esittelypinon teosta!

Siis, joo, tiedän etten ole ainoa, mut nää sivut!!!!!AAAAAARRRGHH!!!!! Kun kirjautuu sisään, ni se heittää tonne etusivulle ja näyttää ettei olis kirjautuneena. Ja kaikkea muuta!!! Noh, olkoot, ei jaksa...



No sitten vähän ON... Ajattelin jo tänään tikutella ovista ekan kerran, kun ei tietoa siitä. Ja jatkan sitten niin kauan, että bongaan sen tai kunnes menkat alkaa..



Tulikin mieleen, että täällä joskus jossain on puhuttu siitä ettei ovuloi, niin mitä sitten tapahtuu???? Saiko sen ovulaation jotenkin lääkkeillä aikaseks? En tiiä yhtään, vaikkakin toi tuntuu aika mahdottomalta lääkkeiden avulla ovuloida. Korjatkaa jos olen väärässä ja toivottavasti olen. Sitä nyt vaan tulee kaikennäköstä mieleen, kun ei ole mitään oireita oviksesta. Ei limoja, ei lisääntynyttä halua ja lämpöjä on aika turha mittailla vuorotyön takia.. No nyt rupesin ajatteleen kaikkee negatiivista...POIS SE MINUSTA!!! :):):):)



Nou hätä, kohta meen varmaa testaamaan..ja ekaa kertaa ikinä! JÄNNÄÄ! Jotain positiivista..



- tanni - kp10/26-30 yk6

...kyseleen semmosta, että sain haamun ovistikkuun, niin merkkaako se että ovis saattais olla tulollaan, vai onko se ihan täysin negatiivinen.. Niin no huominen varmaan kertoo enempi, jos se viiva on vahvistunu??



- tanni -

Heinuli, minäkin täällä mietin ihan samoja juttuja... En kyllä osaa yhtään auttaa, mutta jos joku kokeneempi kertoisi? Mullakin oli eilen illalla outoa kipua oikealla puolella alavatsassa. Ei ole aiemmin sellaista muistaakseni ollut tai sitten en ole ollut niin "tiedostava". Mulla taas on kyllä limoja aina ollut, mutta kun nytkin niitä tulee kuudetta päivää niin ota siitä nyt sitten selvää. Kai se ovis pitäisi olla sitten viimeisenä limapäivänä? Se on luultavasti sitten tänään, mutta kivut oli eilen. Plaah!



Ja vaikka eilen oli sitä juilimista mahassa niin en saanut sitten miestäkään innostumaan petipuuhiin kun oli niin väsynyt. Toissapäivänä on viimeksi pupuiltu. Jos nyt tänään olisi parempi päivä sitten sen suhteen. Mies on kyllä tänäänkin ollut töissä, että varmaan on edelleen väsynyt. Jospa lauantaisauna rentouttaisi... No innolla sitten vaan seuraavaan kiertoon jos ei nyt tärppää. Vastahan me on nyt alettu yrittämään.



nemorosa kp14/26-32

Uusi helmikuinen täällä, tipahdin tammikuisista.

Olen 30v, mies 35v, kolmatta vauvaa toivotaan perheeseemme. Esikoinen syntynyt 02 ja toinen tyttö 04. Pari vuotta sitten tulin vähän yllättäen raskaaksi, mutta se olikin tuulimuna, siitä asti itse olen kuumeillut kolmatta, mies lämpeni ajatukselle vasta tänä keväänä.

Viime viikolla sain jo hailakan viivan apteekin omaan testiin, mutta vuoto alkoi perjantaina, siitä asti mieli ollut maassa, vaikka vasta ensimmäinen yritys kierto olikin.

Oikein paljon plussia toivon kaikille helmikuisille :)



Bamboe kp 3/29-33 yk 2 (painottuu kp:t lähinnä tuonne 33)

Tammikuisista tipahdin tänne helmikuisiin,mielelläni menisin jo odotuspuolelle, niinkuin tietysti me kaikki.



Kiitos Tanni esittelypinosta!!



Voipi olla,että tämän kuun yritän olla vähän hiljakseen, vähän masentaa tää ainainen tippuminen seuraaviin pinoihin, valivali.



Tsemppiä kaikille helmikuisille ja PAAALJOONNN plussia.



t.HOPE-a kp 3/26-29 yk 8

taidan täytellä joka palstan tällä. mietiskelin vaan sitä kun nyt on vasta eka kk ilman pillereitä niin eikö sitä ovista tule ennen tyhjennysvuotoa??



mulla on muutenkin on hirveitä ongelmia koko penteleen oviksen kaa, en oo koskaan sitä saanu tikutettua mutta yhden lapsen saaneena on sen pakko edes joskus tulla. nyt oon tosiaan päättäny että tikutan vaikka koko pirun kk aina kerrallaan mut ois edes jokseenkin kiva tietää tuleeko sitä millon vai ei, onpahan sitten helpompi mennä lääkäriinkiin itkemään. samaten minkäänlaisia ovisnippailuja tms en oo koskaan tainnu tuntea...



en tiedä millasta lääkeapua on mahd saada, kai jonkunlaisia (ah niin ihania) horkkuja kuitenkin.. mies varmaan ilahtuisi! mutta jos luonto tällä kertaa järjestäisi asian edes PIKKASEN nopeemmin.

vaikken ole edes varma kuulunku tähän pinoon. Edellisten menkkojen perusteella kuuluisin vielä tammikuisiin, mutta kun nyt kp 24 eikä ovista näy eikä kuulu, niin tammikuisista ainakin olen jo tipahtanut. Taitaa jäädä ovis kokonaan välistä, joten saatanpa tippua suoraan maaliskuisiin, huoh... Toisaalta maaliskuu olisi aivan ihanteellinen aika saada vauva, oltaisiin jo keväässä, kovaa vauhtia menossa kesää kohti.



Ja pientä esittelyä. Meille on vuodenvaihteesta kuumeiltu pikku kakkosta, nyt on menossa yk5. Lopetin imetyksen juuri ennen yrityksen aloittamista, joten hormonitoiminta ilmeisesti alkuun oli vasta kunnolla käynnistymässä. Viime kierrossa sain samana päivänä plussan testiin kun alkoi menkat. Joten eipä ehditty tulosta juhlia, ja hyvä niin. Nyt vain ihmettelen voiko se viime kierron kemiallinen raskaus vaikuttaa tähän kiertoon niin, ettei ovulaatiota tapahdu?



Mä olen jaksanut pysyä yllättävän positiisena tämän yritysajan, mutta nyt on iskenyt hieman masennusta. Olen oikein kiusannut itseäni ja lukenut noita odotuspuolen pinoja. Voi kun ne jutut pahoinvoinneista kuulostaa niin ihanilta, mä haluan kanssa yökkiä! (joku muu vois pitää ihan pipipäänä, mutta te varmaan ymmärrätte ;) ) Tuntuu nyt niin uskomattomalta, että esikoisen raskausaikana kehtasin valittaa ja itkeä pahoinvoivaa oloa. Tässä teille nyt lupaankin, että kun saan taan toivottavasti vielä joskus olla pahoinvoiva, en siitä valita! Lisäksi siivoilin eilen kaappeja, ja sieltä löytyi mammavaatteita. Haikeana niitä katselin ja pakkailin pois.



Kovasti toivon teille kaikille ja itsellenikin kärsivällisyyttä odottaa sitä omaa vuoroa siirtyä odotuspuolle! Kaikille meille se koittaa, toivottavasti jo tässä kierrossa!!



anna061 kp 24/28-35 yk5

Huoah.. Niinpäniin.. Ovistikut näyttää negaa eikä ovis oireitakaan ole ollut. Tää kuukaus mentiin sitten ilman ovista. Näköjään menee vähän niinku joka toinen kuukausi et nyt vaan odotellaan menkkoja ja siirrytään suosiolla maaliskuisiin... Toivottavasti muilla tulee tärppejä, oviksen ja r-testin kanssa :)



-kolmekamua kp 17/28 yk4

olen tuonne kolmannen kuumeilijoihin kirjoitellut ja kännykällä lukenut pinoa, mutta kännykällä pinoon kirjoittaminen on hieman hankalaa...



Tästä kierrosta vasta alkaa yrittäminen ja en ole kovin toiveikas että heti tärppää, mutta on ainahan on mahdollisuus. Huomenna menen kierrukan poistattamaan ja kyllä jännittää. Onneksi on aamusta menoa että en nyt ihan koko aamua jännitä operaatiota ja toivottavasti se käy nopeast ja kivuttomasti.

Olen jo vuoden verran suunnitellut poistattamista mutta nyt sitten lopullinen päätös vasta tuli ´ja menen sen nyt sitten poistattamaan.

Kaksi tyttöä löytyy 03/04 ja 10/02. kummatkin raskaudet alkaneet heti kun on alettu yrittämään joten toisaalta on toiveet korkealla että raskaus alkaisi heti, kyllä tipahdan korkealta ja kovaa jos menkat alkaa ajoissa, mutta elämä on.



tippa linssissä luin muiden kirjoituksia jotka ovat pitkään yrittäneet saada lasta. Plussa tuulia teille kaikille!



Itsekkään en ole kovin tarkkaan omaa ovista tarkkaillut ja enkä kyllä osaa sanoa näin lonkalta koska ovuloisin. Pupuilua vaan kehiin ja sitten vaan jalat ristiin. Ehkä jos vielä syksyllä olen yrittämässä raskautta niin vamaan rupean ovistakin etsiskelemään.



mimosakukka kp 5/28-30

Hei!

Minäkin ilmottaudun haaveilemaan helmivauvasta. Aloitimme Miehen kanssa yrittämisen helmikuussa. Nyt odotellaan ovista, vähän sen suuntaisia tuntoja on jo, mutta vielä ei h-hetki ole koittanut. LA menee laskurin mukaan helmikuun puoleen väliin, mikä olisi lähellä omaa syntymäpäivää, eli mun synttärilahjaa tässä yritetään kovasti hankkia :)



t. marjapensas, kp 12/24-28, yk4

Pitkästä aikaa. En ole oikein jaksanut pinoutua, kun nämä sivut tökkii niin paljon.



Kiirettä on pitänyt aika paljon viime aikoina. Niinkin paljon, ettei aavistustakaan kp:stä. Tai siitä, onko ovis jo mennyt. Greippimehukin vanhenee kaapissa, kun olen ihan kokonaan unohtanut sitä juoda. Menispä loppukiertokin näin huolettomasti!





Joie kp (ööö....tarkistaa kalenterista) 12/23-27

Enpä oo itse koskaan oikeestaan tuota ovista kytänny, mulla ollu aina aika epätasanen kierto. Nyt rupee jo itseäkin mietityttään, kun vasta yhet menkat ollu kierukan poiston jälkeen, kun sen kanssa mulla ei ollut ainakaan vuoteen kunnolla menkkoja..

Toiveet on tietty korkealla että pian plussais, mutta odottavan aika on hirveen pitkä, tätäkin kiertoa ainakin 3 vkoa jäljellä.. :( Ja välillä kiristää jo kahdenkin kanssa taas niin kovin ettei energia ees meinaa riittää kolmosen tekoon.. Mutta tarvii kai vaan yrittää tsempata ja koittaa illal piristyä kun saa likat petiin, kun on sitä kolmatta haaveltu jo viime vuoden syksyltä, vaikka vasta saatiinkin kierukka pois ja yritys käyntiin.

Paljon tsemppiä ja onnea kaikille haaveileville!

Nyt ois jo niin mahtavia äitiysvaatteitakin ja tavallinenki muoti masulle sopivaa.. Oma kroppa kyl näyttää muutenkin helposti siltä että oottelisin :)

Kuulumisiin!

Oviksesta ollut paljon puhetta, otanpa osaa. Muistan tikutelleeni yhdessä kierrossa ovista esikoista yrittäessämme. JOko en moisia härpäkkeitä vaan osannut käyttää tai niissä oli jotain vikaa, sillä en saanut plussaa tikkuun, mutta silti tulin ko. kierrosta raskaaksi... Todennäköisesti vika oli käyttäjässä! Mutta sanomani kuuluu, elkäähän vielä luovuttako, vaikka ette ovsiat tikuilla bonganeetkaan! :)



Oma masu oli toissa iltana, kp 15, todella kipeä ja pinkeä. Pidin nuorempaa muksua sylissäni ja jos hipaiskaan alavatsaan piti henkeä pidätellä. Toivottavasti se nyt oli jonkinmoista oulaatiokipuilua... Olin ajatellut, että tätä kolmatta voidaan alkaa - ainakin aluksi- yrittää ihan rennolla meiningillä, ilman suuria ajoituksia, ilman stressiä ja ennenkaikkea ilman hulluuden rajoilla pyörivää itsetarkkailua. Mutta taisi toisin käydä, olen huomaavinani nyt illalla kovasti rintojen kipuilua ja muuta mukavaa... Yritän itselleni kovasti tähdentää, että ei se ole vielä näillä päivillä edes mahdollista, tuntea mitään raskausoireita. Mutta ei vaan mee jakeluun. ;) Kaiken kukkuraksi tuntuu, että roikun täällä vauvapalstalla koko ajan!



Minulle tämä kolmannen yrityksen alkaminen tuntuu merkitsevän samaa kuin että olen raskaana. En oikein vielä pysty ajatuksiani tasoittamaan. Tosin luotan siihen, että kuukautisten alkaminen tiputtaa maan pinnalle ja tasoittaa sitten tosiaan niitä ajatuksia.



Nyt kurvaan jääkaapille iltapalan laittoon (itselle, muksut onneksi ovat nukkuneet jo tunnin!) ja siitä sohvalle Täydellisten naisten pariin.



Matami

kp17/28-29, yk1

Täti saapui tänään, joten siirryn helmikuisiin. Ei pitänyt madam-mamman ennsutus paikkansa, että meille syntyisi vielä poika 1.2.´09... Paitsi jos ei sitten tässä kiererossa tärppää ja synny 1kk aikaisemmin, heh. No, ei kai noihin ole uskominen.



Tässä vähän esittelyä: Olen 34v. ja mies on 39v. ja ollaan uusperhe. Meillä on yhteensä 5 lasta: kolme miehen ja kaksi yhteistä (07/05 ja 09/06). Ja vielä yhtä tekisi mieli. 9 kiertoa on tässä jo yritetty. Minulla oli tämän vuoden alussa endoepäily, mutta ei vielä aloiteta tutkimuksia. Sain "armon aikaa" yrittämiseen vielä vuoden loppun asti, jolloin tulee 1v. täyteen vauvayritystä. Sitten aloitetaaan tutkimukset jos ei tärppää. Toivottavasti ei tarvitisi niihin mennä. Esikoista tehtiin 2 vuottaja ennen sitä oli 2 km:a, joten ei ole kovin helppoa ollut. Toinen lapsi sai alkunsa heti.



Pitäisikö tehdä viikkopino? Niin ei tästä tulisi niin kamalan pitkää. Mitä sanotte?



Kp 1/26-30, yk 10

Mahaa juilii ihan älyttömästi ja väsyttää ja janottaa ja on huono olo ja kaikenlaisia raskausoireita. Ihan TOSI ärsyttävää, sovittiin hoitajan kanssa että käyn vielä huomisaamuna testauttamassa raskaustestinkin KAIKEN varalta. Menkat kyllä oli mutta ne tuli normisti kun pillerit lopetti. Toisaalta olen kyllä ihan uskomattoman huono syömään niitä nappeja, saattaa unohtua 3kin päivää, hups...

Nyt ärsyttää huomenna mennä siihen testiin kun tavallaan jänskättää mutten kuitenkaan jaksa uskoa siihen mahdollisuuteen. Ovista olen yrittänyt kuitenkin tikutella mut you wish...



Mutta olishan se aika hassua että juuri kun on jättänyt ehkäisyn tarkoituksella pois niin onkin ehtinyt edellisessä kierrossa vahinko käymään. Hih, pääsisinkin tammikuisiin. Noh, tää on vaan tätä toiveajattelua, ja tod.näk. aika turhaa...

Jokos tammikuulta tippuneita on valmiina uuteen pinoon? Kai minäkin taas teen paluuta pinoilemaan, ei se pinoilutaukokaan auttanut =/

Uusille tuttavuuksille hieman esittelyä: Juuri täytin 38v, ja kolmatta (neljättä) lasta meillä kuumeillaan. Esikoinen on tyttö 7v (ensi syksynä aloittaa koulun) ja toinen lapsemme poika 4v. Kolmas lapsi meille piti tulla marraskuussa -06, mutta raskaus keskeytettiin 06/06 pahan vammaisuuden vuoksi (miehellä kromosomivika joka sitten periytyi epätasapainoisena kolmannelle). Elokuusta -06 on yritetty uutta pikkukolmosta, mutta tuloksetta =( Aiemmat lapset saaneet alkunsa parissa kuukaudessa, en osannut edes pelätä että uutta pikkukolmosta ei tulisikaan =(( Nyt lähti yk 21 käyntiin.

Muutamallakin lääkärillä ollaan ravattu, mutta ei mitään apuja saatu. Syyskuussa -07 kävin terveyskeskuksen omalääkärillä, joka laittoi lähetteen lapsettomuuspolille. Sinne saatiin aika maaliskuun -08 alussa. Ainoa apu oli, että minun käskettiin laihduttaa, ja miehen lopettaa tupakointi (simppatestin tulos tosi huono, ilmeisesti tupakasta johtuvaa... Voi mielestäni johtua myös tuosta kromosomiviasta, mutta siitä lääkäri ei maininnut sanallakaan...). Mitään vikaa minusta ei löydetty (muutakuin lihavuus, ja sitä olen ollut aina. Samoissa kiloissa olen nyt kuin kolmannen saadessa alkunsa..), kaikki kunnossa. Käskettiin soitella syksyllä uudestaan jos mitään ei tapahdu. Käsketäänköhän syksyllä taas odotella uusi puoli vuotta??? Oon tosi rikki, kun mitään apuja ei saatu, vaikka sitä niin toivoin. Lääkkeistä kysyin kahdeltakin eri lääkäriltä, mutta en kuulemma tarvitse (kun kierto heittelee 28-36, niin eikö sitä vois tasoittaa ja ovista vahvistaa... Ihmettelen vaan...).

No, nyt sit taas vaan yritetään ja yritetään, vaikka ei todellakaan enää jaksettais. Seksi on totaalista pakkoseksiä kalenteri toisessa ja ovistikku toisessa kädessä. Laihtua yritän ja mies olla ilman tupakkaa. Pientä ihmettä tässä siis odotellaan. Yksityisen puolen hoitoihin meillä ei ole varaa, kun toista vuotta tässä työttömänä pyörin... Pelottaa sekin, että jos vaikka onnistuttais vihdoin raskautumaan, niin sitten lapsi olisikin taas pahasti vammainen, nyt kun ikänikin tuo vielä oman riskinsä tuon miehen kromosomivian lisäksi =(

Mutta kun ei tää vauvakuume vaan laannu, pahenee vaan...



Hakemus on lähtenyt myös sijaisperheeksi, katsotaan nyt kumpi tulee ennemmin, sijoitettu lapsi vai oma vauva. Vai saadaanko kumpaakaan =/



Terveisin Nippara kp4/28-36 yk21

Moikka Nipparalle. Kuulostaa melko surulliselta tuo tarinasi.. Ja stressaavalta. Toivottavasti teillä tärppäisi pian ja saisitte vielä yhden kerran kokea uuden elämän ihmeen. Mä tipahdin tuolta joulukuisista tammikuulle ja sieltä tänne. Perjantaina alkoi uusi kierto ja suututti melkoisesti. Meillä tosin yritystä takana vasta tosi vähän aikaa. Mutta 2 edellistä on tärpännyt heti ja nyt kun ei ole vielä onnistunut niin oon jo ihan varma ettei enää edes tule :). Mulla todettiin 7 vuotta sitten tosi paha endometrioosi mitä leikattiin vuoden sisällä 2 kertaa. Silloin lääkäri sanoi että jos haluan saada lapsia niin ei kannata kauaa odottaa. Silloin alettiin tuumasta toimeen ja nyt kotona 6 ja 3 vuotiaat terroristit. Kolmatta vielä kuumeillaan. Oon syönyt raskauksien välillä e-pillereitä lähinnä hoidoksi endometrioosiin koska pillereillä pitäisi pysyä kurissa(?). Että katsotaan nyt sitten.. Melko nuoriahan tässä vielä ollaan että yrittämisvuosia vielä riittää.. Kun vaan jaksais olla kärsivällinen eikä heti heittäis pyyhettä kehään.



Harmillista kun ilmat kylmeni.. Oli niin ihanaa loppuviikosta kun oli kesäkelit.



kolmekamua kp 4/26-28 yk3

Löysin joitakin yhteisiä piirteitä kirjoituksistanne niin ajattelin minäkin liittyä joukoon mukaan. Jotakin itsestäni: olen 33-vuotias ja kaksi " prinsessaa" löytyy kotoa: 3 ja 6 vuotiaat. Minulle on myös tehty tyttöjen välissä raskauden keskeytys rv 20 sikiön vaikean sydänvian ja kromosomipoikkeavuuden takia. Eli tyttöjen lisäksi meillä on pieni enkelipoika...



Kolmannesta haaveillaan kovasti ja pikkuisen ehdittiin jo riemastua pari viikkoa sitten kun testi näytti positiivista mutta kesken meni valitettavasti.

Eli lähtöpisteessä ollaan, yritystä ei ole vielä takana hirmuisesti, pillerit jätin pois tammikuussa ja tähän asti ollaan menty tulee jos on tullakseen tyylillä mutta tuo keskenmeno suivaannutti sen verta pahasti, että kaipa tässä täytyy alkaa tosissaan yrittämään:)



Nyt pähkäilen uskallanko heti keskenmenon jälkeen alkaa uutta raskautta yrittämään vai pitääkö odottaa kuukautisia, sinäänsä mieli tekisi jo heti antaa mennä kun todennäköisyys että tärppäisi on kuiteskin aika minimaalinen ja keskenmeno tapahtui niin varhaisessa vaiheessa, että eiköhän sieltä kaikki ole itsestään pois tullut.





Tamiina

Jospa minäkin kirjoittaisin, vaikka mahdollinen LA olisikin ihan helmikuun lopussa. :)



Tähän asti olen kuumeillut tonskissa, eli kakkosen yritys on alkamassa kesäkuun alussa. Tyttö sai alkunsa ekasta kierrosta ja syntyi 12/06.



Vähän kyllä jännittää aloittaa yritys kesäkuun alussa kun lähden kurssille maanantaina joka voi kestää joko 1kk tai 6kk. Sen jälkeen pitäisi päästä sitten töihin. Olis ihanaa saada olla edes 6kk töissä ennen toista että saisi paremmat rahat. No, jos en ehdi niin sitten en. :)



Bejpi