*****TOUKOTUHISIJAT VKO 19*****
...pienen miehen kanssa :)
Eli maanantaina 5.5. meille syntyi suunnnitellulla sektiolla pieni, IHANAAKINIHANAMPI tuuheatukkainen POIKA, 3500g ja 48,5cm.
Leikkaus sujui hyvin (ja oli silti ihan niin kammottavaa ku muistinki), ja toipuminen lähti sujumaan mallikkaasti - olin jaloillani jo samana iltapäivänä. Toissailtana tuli pientä takapakkia, kun haavan todettiin tulehtuneen :( Mut tulehdus oli niin aluillaan, että pääsin sovitusti eilen kotiin, mukanani tietty vahva ab-kuuri.
Täällä sitä nyt ihmetellään elämää pienen miehen vanhempina, ja ollaan kyllä niiiiiiin rakastuttu tuohon äijykäiseen, että aih ja voih :x Tytöt on ihan innoissaan pikkuveikasta, eli hoitoavusta (???) ei oo pulaa ;)
Maito nousi kunnolla keskiviikkona ja tuntuu kyllä tällä hetkellä olevan ihan ylituotannolla - parempi tietty niin.
Nyt on mentävä, ONNEA KAIKILLE KÄÄRÖNSÄ LUNASTANEILLE!!! Ja tsemppiä vielä tosikoitosta odottaville!!!
KK ja Elmeri, 5vrk
Kommentit (49)
Nopeasti tulin tässä koneella käymään,kun tuo minun pieni tissitakiaiseni suostui nukahtamaan omaan koppaanasa.Eli tyttö syntyi 7.5. klo.1.39 yöllä rv 40+6.Pituutta oli 50 cm,painoa 3815 kg ja päänympärys 35,5.Synnytys käynnistyi aamupäivällä osittaisella lapsiveden menolla ,synnärille lähdettiin illalla,supistukset alkoivat vasta klo.21.00 heti viiden minuutin välein,spinaalin sain puolenyön jälkeen ja pian jo tomera neitokainen syntyi.Suosittelen juuri tuota spinaalia nopeasti etenevään synnytykseen vei KAIKKI kivut avautumis-ja ponnistusvaiheessa!! Heh tuntui siltä että olis vaan tavallista kovemmalla kakalla ollut;))...
On tuo oma pieni nyytti vaan niin ihana! Edellisestä kerrasta oli niin pitkä aika että olin jo unohtanut ihan kaiken:))...Nyt kuuluu jo pientä ähinää kopasta...
Suuret onnittelut jo muillekin nyyttinsä noutaneille ja tsemppiä vielä odottajille! Odotus palkitaan..kohta on oma ihana vauva jokaisen toukomamman sylissä:))...
T: Miiu ja Jelena Teresa
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=9cbf7b09-1f42-11dd-8f61-…!
Onnea paljon kaikille TAAS vauvan jo saaneille!!!!Olipa sievä tuo Jelena Teresa!Ihan hyvä mieli tuli kun etes jollakin mennyt hyvin synnytys ja tuollanen pikku paketti sieltä sit lahjaksi annetaan :) Piristää jaksamaan!
Omaan (.) ei kummempaa, jatkuu tää päivittäinen lievä/kivuton supistelu ja yöksi sitten rauhoittuu.Onnex loppu se lonkkakipu, nyt on taas saanu yötkin nukuttua niin jaksaa etes vähä olla esikon kanssa ulkona yms.Maha kyllä kirjaimellisesti roikkuu jo haarovälissä, et sen puoleen ei paljo nappase käveleksiä, mut pakko olla aina vähä ulkosalla.
Tulihan niitä äitienpäivä kukkiakin ja pusuja.
Aurinkoista äitienpäivää kaikille siis!
Pusutus rv.39+6
Tänään on taas sellainen päivä, ettei oikeastaan edes haittaa vaikka vauva ei ole syntynytkään. En tiedä miten muilla, mutta itselläni on välillä sellainen kauhistunut olo, että kohta se vauva tosiaan tulee tähän minun ja mieheni "väliin". Useimman osan ajasta tuntuu kuitenkin siltä että se on maailman ihanin ja onnellisin asia. :) Ristiriitasia tunteita :)
Keskiviikkona olisi aika äippäpolille katsomaan kuinka iso tämä meidän veijari on, kun lääkäri meinasi rv34 että olisi menossa jo rv36. Enpä sitten tiedä..
Supistuksia on silloin tällöin, mutta ei mitään kamalan kipeitä ja niitä saattaa tulla yksi päivässä. Parempi olisi asennoitua vaan että 3 viikon päästä saadaan se pikkuinen pihalle :)
Sukulaiset soittelevat ja kyselevät kovasti, mutta yritän suhtautua silleen, että rakkaudesta he sen vain tekevät :) On ihanaa kun on ympärillä ihmisiä jotka välittävät :)
Eipä kummempia. Koittakaa jaksaa :)
sama84 ja pikku rääpäle 38+5
Täällä sitä vaan paisutaan, eikä synnytyksistä tietoakaan. Mua otti aamupäivällä niin pattiin, että oli tosi raskas olo. Onneksi meillä oli pihalla touhua ja aurinko paistoi lämpimästi, niin unohtui tämä minuutti minuutilta odottaminen. Musta tuntuu, että esikoinen reagoi myöskin tähän jännitykseen, on nimittäin itku ja raivareita tullut asiasta kuin asiasta.
Tänään on taas jotain erilaista, että vauva on puskemalla puskenut alaspäin. Tekee todella kipeää ja liikkuminen on välillä ollut ihan mahdotonta. No nyt tietysti iltaa kohden kaikki tällainen tuntemus on hävinnyt. Toinen juttu on, että lapsivettä on varmasti vähemmän, mikä on käsittääkseni normaalia, että se vähenee. Vauvan liikkeet tuntuu ja näkyy entistä selvemmin. Vauva vatkaa kättä ja muljauttelu tuntuu... no ei nyt ikävältä mutta sanoisinko kipeältä. Ja tämäkin on tullut ihan tämän päivän aikana. Sentään tänään vauva on liikkunut paljon, kun eilen tuntui, että se liikkui todella vähän. Sekin pitäisi kaiken järjen mukaan liittyä tähän täysiaikaisuuteen, ei ole enää tilaa liikkua.
Kuulemisiin. Joko Hönttä on synnyttänyt?
HugoX3, 40+2
Huh huh! Viime yönä olin jo lähdössä laitokselle, kun neljän tunnin ajan tuli säännöllisiä supituksia noin neljän minuutin välein. Oli aivan tuntuvia, mutta ei semmoisia "taju lähtee"- suppareita. Siksi katselin niitä noin kauan. No, neljältä olen nukahtanut ja aamulla taas kaikki "hyvin". Kyllähän tämän sakin kanssa parin tunnin pätkittäisillä unille selviää komiasti.
Oulun porukka lähtee aamulla kotia kohden ja sitten ollaan taas hiukkasen pinteessä noiden hoitohommien kanssa. Jospa ne armahtaisi meitä tiistaina ja suostuisivat siihen oksitosiinitippaan. tämä on niin kuluttavaa, kun supistelee niin ettei saa nukuttua, mutta tilanne ei etene. Tiedätte varmaan mistä puhun...
Jettaneidollako se hammas on niin kipeä, että supistukset tuovat mukavaa vaihtelua! Ei ole helppoa sielläkään!
Miekin mietin, että Hönttä on varmaanki jo saanut pikkuisensa ja jättänyt mut ilman huonekaveria. Hyvä jos olet päässyt pinteestä!
Hugon kanssa ollaan samalla linjalla, eli niin ankea päivä ollut, vaikka äitienpäivä onkin. Kirkossa kävin aamulla synninpäästöllä jos yläkerta antaisi vähän apuja tuon vauvelin tulon suhteen...
Time flies when your having fun, vai mitä rouvat?
Kaikkea hyvää ja lykkyä pyttyyn,
Noora ja Taimi 39+5
Laskettu päivä olisi sitten tänään (tuolla listassa on 10.5, mutta loppujen lopuksi tämä olikin oikea päivä). Ei kummempia tuntemuksia mihinkään suuntaan. Toissa yönä oli kaamean menkkamainen olo, ja maha aivan sekaisin... tuntui myös joitain tosi lieviä supistuksia ihan ekaa kertaa, tosi harvakseltaan. Mutta sen jälkeen ei taas mitään. Monena iltana peräkkäin on kyllä ollut tosi kipeää vihlontaa, kun vauva on bilettänyt ja "pungennut" itseään alaspäin...
Muuten on ollut ihan rauhaisa äitienpäivä, mitä nyt tuossa illansuussa vähän leikkasin nurmikkoa ja kitkin kukkamaata. Kohta ajattelin mennä vielä kuuraamaan suihkun lattian ja sitten saunaan :) Eli kyllähän tuo jo saisi syntyä. Mitenkään erityisen malttamaton en kuitenkaan ole.
Täti minusta tuli torstaina, kun siskoni sai esikoisensa :) (siskokin on tuolla toukotuhisijoiden listassa, mutta ei oo tänne kirjoitellut, joten saa sitten itse ilmoitella syntyneestä vauvasta jos haluaa)...
-alma rv 40+0 ja tyttö 3,5v
ja paha mieli tuli kun sieltä lähdin.... Sf-mitta oli taas kasvanu oli nyt 37(on kasvanu koko ajan sentin 3viikon ajan. Painoa TAAS tullu liikaa... 1400g, osa on tietenki turvotusta joka mulla on lisääntyny todella paljon. Terkkari yritti saada mua painoarvioon ja arvioon mahtuuko vauveli tulemaan polille mutta eivät ota vastaan. Terkka sano et laittaa lähetteen nyt ja laittaa siihen niin että ottasivat mut mahd.pian arviointiin. Mulla on niin suunnaton pelko että se ei mahdu tulemaan normaalisti. ja on joku järjettömän iso jo.. Koko ajanhan se siel on kasvanu ja tuntuu koko ajan vaan kasvavan mitoista päätellen.
Neuvolassa täti oli oikeinki ymmärtäväinen mua kohtaan ja yritti parhaansa. Polilla ei sit oltu niin ymmärtäväisiä. Mulla oli viimekski tullu 1200g painoa... ärsyttää kun ei ensikertalaisen pelkoja oteta yhtää tosissaan... kai niittenki silti tarvii joku raja johonki vetää mut mut... no ei tässä auta muu kun vaihteeksi odotella. Alkaa olemaan henkisestikin vaan niin rankkaa....
Mutta valitusvirsi on taas ohi ja koitetaan saada nyt niitä supistuksia... MIssä kaikki muuten on? älkää vaan sanoko että synnyttämässä ;)
Rv40+5
Mä oon nyt reilun tunnin tapellut tän paskan koneen kanssa=(
Nyt sain ainakin kirjauduttua sisälle vauvan-sivuille, jee. Ja aloitin myös uuden pinon, kun näytii siltä ettei kukaan muu ollut sitä tehnyt, mitään linkkejä edelliseen pinoon meikä ei sit tosiaankaan osaa laittaa=)
Onnea kasapäin kyrkalle ja seppäskälle vauvoista!!
Amarialle tais tulla yöllä lähtö, vai?
Itse nukuin yöni huonosti, mutta se ei enää yllätä. Ei oo mun kroppaa suunniteltu raskauteen, eikä varmaan mihkään muuhunkaan elolliseen meininkiin. Mies kysyy multa usein että miks mä hengitän niin omituisesti, kuulemma haukon ilmaa kahden edestä=) Niin ja kun se lähti aamulla töihin, niin se kysy että onks kaikki varmasti pakattu sairaalakassiin, että näytän siltä kuin ois synnytys ihan käsillä... Vaappuva lihakasa.
Tänään mä haluan mennä sinne meikki/tissiliivi/tukka- helvettiin Eveen. Se oli ennen Jumbon takana, mutta uus liike on kai itiksessä, sellossa, isossa ompussa tahi jossain muussa ostosparatiisissa. Täytynee ottaa selvää ja mennä ostaa kaunistautumis välineitä!
Nyt mä meen keittelee kahvia ja jätän tän pikkuvikaisen rakkineen rauhaan!
T: Mä ja masukki 37+1
Masunasu ehtikin ensin ja Hontta laitto linkinkin. Kiva! Huomenet vaan itse kullekin!
Amarialle tsemppausta, taisitte sit lähteä yöllä. Ainakin jutut kuulosti ihan siltä..
Toi meitin riiviöpoitsu siirty tänään kokopäiväisestä tarhalaisesta osa-aikaiseen eli käy päiväkodilla leikkimässä loppuviikosta 3 päivänä. Nyt pitää käyttää sit luovuutta, kun sumplitaan päivien aikatauluja. Organisoida kodinhoitojutut ja koirat ja keksiä jotain viihdykettäkin välillä tuolle pikkumiehelle. Onneks sillä on vilkas mielikuvitus, niin viihtyy välillä pitkiäkin aikoja omissa leikeissään.
Masu: kävin uteliaisuuttani kurkkaamassa even kotisivuja. Siellä oli iiiiiihania hemmottelujuttuja. En vaan (taaskaan) raaski sijottaa itteeni niin paljoa, että saisin edes kasvo- tai jalka- tai käsihoitoa varattua. Ja ai että ois ihana joku sääri-kainalo-bikiniraja ihokarvojen poistovahaus (miten niin rehottaa, kun ei taivu enää niinku pitäs?) Mieli tekis kyllä! (Löytyy muuten sellon 3. kerroksesta) :)
Nyt tuota opparia viimeistelemään. Alkaa uhkaavasti näyttää siltä, että meidän perheessä biletetään valmistujaisia vasta syksyllä..
Suppareita niitä toivoville...
JN + masukaveri 40+1 seuranaan supervilkas 3v poitsu
yö siis valvottu. oon yrittäny levätä kun vain olen pystynyt. Iskä lähti töihin, mutta tulee heti kun soitan. äitini tuli tänne ja auttaa lasten kanssa. Menee vasta iltapäivällä töihin.
Suppareita tulee edelleen 10min välein, ellei useammin. Veristä limaa tulee jo aika paljon ja suppareiden välilläkin juilii. Kyllä minä tässä varmasti pian lähden, sillä ei ole tietoa kuinka paljon kohdunsuu jo auki. Ja haluan ehtiä saada jotain kivunlievitystä. Tuntuu painetta jo alapäässä ja vessassa hankala istua, tuntuu että tämä tipahtaa kohta ulos.
Niin ja suppareita tulee kyllä useammin, mikäli vauva oikein liikkuu, kuten NYT. auuuuts!!! nyt pakko nousta ylös, taidan lähteä pakkaamaan sairaalakassia valmiiks. jos ei kuulu minusta, oon lähtenyt nyytinhakuun ja toivon etteivät laita mua takas kotiin...
pitäkääs peukkuja :))
amaria 39+3
Kyllä tuo kuulostaa vahvasti siltä, että synnäri kutsuu. Parempi mennä tarkistamaan ainakin. Oikein paljon tsemppiä koitokseen ja tulehan kertomaan vauvauutiset kun ole synnäriltä kotiutunut!
(.) Ei sitten yhtään mitään. Ei mitään supistuksia eikä mitään muutakaan. Viime yön sain nukkua " rauhassa" kun heräsin vain liitoskipuihin, närästykseen ja vessahätään. Nämä nyt ovat vaivanneet jo pidempään. Huomaa, että alkaa pikkuhiljaa pinna kiristymään kun nuo unet ovat mitä ovat kun ei voi kunnolla nukkua. Aina jokin vaiva herättää useamman kerran yössä. Alan kyllä olla aika kypsä tähän olotilaan, eikä helpotusta ole ihan heti luvassa. Täällä kun on sellainen " hautomo" , että kypsytetään nyt varman päälle oikein pitkään ja hartaudella...ettei vaan olisi raakile tullessaan... ;)
Pitää keksiä joka päivälle jotakin ohjelmaa, ettei tulisi tuota omaa napaa niin tuijotettua. Huomenna on ainakin luvassa taas neuvola iltapäivästä ja aamupäivällä olisi seurakunnan perhekerho. Voisin mennä sinne, tällä mahallani, niitä järkyttämään kun kaikki luulevat, että viime viikolla jo leikattiin. (Ilmeet olisivat varmaan näkemisen arvoiset). Saas nähdä jaksanko.
Tänään ei mitään erikoista ole ohjelmassa. Huoltomies on tulossa käymään, jonka jälkeen ajattelin taas vaihteeksi siivota.
Hyvää viikonalkua kaikille!
Pikkupapu, esikoispoika 2v 3kk ja poitsu rv 41+0 tasan
Hyvältä kuulostaa sun tilanteesi, tänään varmasti pääset jo teidän pikkuista nuuskuttelemaan, ihanaa <3
Aamulla koitin kirjotella tai kirjotinkin, mutta unohdin kopsata jutut ja niinhän tää tyhmä ohjelma lemppas mut taas pihalle enkä jaksanut/ehtinyt uutta väsätä, kun piti neuvolaan ehtiä. Neuvolassa oli kaikki ok. Oli eri terkka kuin yleensä. Tää oli oikeen symppis. Käski lopettaa synnytyksen merkkien etsiskelyn niin synnytys käynnistyy aivan tuota pikaa. No, mie koitan olla stressaamatta, mutta ei se niin helppoa ole, kun asia pyörii mielessä jatkuvasti.
Että mua sitten eilen sieppas, kun puolitutut kyselevät tekstarein ihan siis niin typeriä asioita, että sokeakin huomaa et ne haluaa vaan tehdä tikusta asiaa saadakseen selville olenko jo mahdollisesti synnyttämässä. Viestit kun alkaa tai loppuu aina, et " niin, mikäs on muuten vointi" En kiuskuspäissään tietenkään vastannut... kiusa se on pienikin kiusa...
KisuKamelillekin tsemppiä tähän päivään, vaikka siellä saattaa jo vauva ollakin syykyssä!!
Kyrkalle ja Seppäskälle onnittelut nyyteistä!!
tenavat oottelevat tuossa, kun lupasin niille että istutetaan maissia ja avomaankurkkua purkkeihin. Joten kylvöpuuhiin käy tieni...
Hönttä 38+3
Hei!
En ole piiiiiitkään aikaan voinut tänne kirjoitella, enkä edes lukea kun kone oli lähes kaksi viikkoa huollossa.. Mutta ensiksi paljon onnea kaikille nyyttinsä saaneille!!
Täällä on painittu pojan yskän kanssa. Pojalla on ollut enemmän ja vähemmän yskää nyt viiden kuukauden ajan. Lääkäreissä on ravattu ja tänään viimein saatiin lähete allergiakokeisiin. Josko nyt joku syy löytyisi tuohon vaivaan.
Itsellä ei ole mitään merkkejä siitä, että synnytys olisi lähellä. Perjantaina kyllä supisteli muutaman tunnin ajan ihan napakasti, mutta ne onkin ollu sit aika pitkälti ainoat supistukset. Vauva ei ollut vielä kiinnittyny viime viikon neuvolassa, mutta eipä tuo esikoinenkaan ollut terkan mukaan missään vaiheessa kiinnittyny. Lonkkia särkee, joten nukkuminen on aikas mahdotonta. En saa nukuttua tuntia pidempään kun jo herään kauheisiin lonkkakipuihin. Yöt ovat siis todella katkonaisia ja väsymys päivisin mahtava, mutta nukkuminen päivällä jokseenkin mahdotonta.
Mua on alkanut nyt oikeasti pelottaa synnytys. Tai ehkä se sairaalassaoloaika lähinnä. Haluisin vaan mahdollisimman nopeasti sit pois sieltä.
Te, joilla on jo enemmän kuin yksi lapsi, niin kuinka sitä oikeasti pärjää kahden (tai useammankin) kanssa? On viime viikkoina jännittänyt jo kovasti tuo esikoisen suhtautuminen vauvaan. Oma jaksaminen ei mietitytä liiemmälti, mutta se miten kahta lasta voi rakastaa yhtä paljon, kun tuntuu, ettei mikään tässä maailmassa voi olla yhtä rakas kuin tuo poika.. Kaikkea mäkin mietin..
Keskiviikkona ois taas neuvola ja ens viikolla vielä lääkäri, jonka kanssa mietitään sit käynnistystä.
Voimia loppuodotukseen kaikille!
Amy, esikoinen 1v8kk ja " Hippu" rv 39+0
Maanantaita kaikille¿
Viime viikko meni niin vappu tohinoissa että en edes ehtinyt kirjoittelemaan. Muutama masu on näköjään ehtinyt poksahdella, vappupallojen oheessa¿
Itse sinäänsä tyytyväinen että olen saanut nukuttua hyvin ¿ mitä nyt kerran/kaksi yössä pitää rakko tyhjentää. Ja jos kääntyy alkuyöstä niin pitää miettiä miten sen tekee parhaiten. Olo välillä kuin rantautuneella valaalla¿. Messangerissakin ollut pitkään valaan kuva, joka tosin muuttui nyt Melooniksi kuvaamaan tätä palloa¿
Tällä mammalla olisi LA huomenna¿. Ja onko suppareita.. Ei edes HARJOITUS/KIVUTTOMIA¿ Höh! Siis ei mitään merkkejä¿. Pikkupapu mainitsi olevansa ¿hautomo¿ ja samalla linjalla ollaan¿ Vaikka lääkärisedät kuinka on kertonut masunpoksahtavan ennen LAta niin pas***n marjat¿Miten niin kärsimätön??
Amaria on varmaan jo synnyttämässä ¿ tsemppiä sinne. Ja lähettele niitä ylimääräisiä suppareita meille muille.
Masu/Jetta ¿ sain kotiin Even esitteen, ja ai että teki mieli varata hemmotteleva jalkahoito paketti. Päätin sitten vain sheivata jalat ja lakata omat kynnet itse. Kehtaa sitten mennä synnyttämään kun on hienot lakat varpaissa ;-) Bikinirajaakin trimmailin mutta aika turhaa touhua se oli kun näkyvyys oli ¿hirman¿ rajoitettu. Tunsin itseni sokeaksi metsuriksi ;-)
Jettaneidolle tsemppiä opparin viimeistelyyn. Itse odotan tietoa viime keskiviikon tentin tuloksesta. Muuten pitää mennä uusimaan se kesäkuun alussa¿ Huokaus!
Terkuin, Aivilo + masuvauva 39+6
Amy; samankaltasia olen minäki miettiny et miten tulen kahden kanssa toimeen kun yhdessäkin on jo tekemistä...Mullakin melkein saman ikänen esikoinen,kesällä täyttää 2-v(tyttö).Sillä on vielä kauhee uhmaikä päällä, jatkuvasti huomiota kerjäämässä ja annahan kun ei sit tule sapuska ajallaan tms...Mietin aina et mitenhän pinna sit kestää kun yx roikkuu tississä ja toinen kiljuu jalanjuuressa. Toisaalta olen yrittänyt tyttöä " valmistaa" tulevaan, puhumalla paljon tulevasta vauvasta että miten sitä yhdessä hoidetaan jne..Olen myös tehnyt miehelle selväksi että älyää automaattisesti viedä tytön kerran päivään (etes) ulos leikkimään jne, koska tiedän etten ite alkuun jaksa/kerkeä. Luotan kyllä siihen et tuleva vauva on yhtä rakas kun esikokkikin.Mulla on vielä pari hevosta ja koira :)
Omaan raskausarpiseen napaan ei kummempia...samaa kun muillakin;yöllä herätään pisulle,juomaan syömään ja mitä millonki...ei tää älyä syntyä vaikka miten rehkis...Pihamaat on haravoitu mansikkamaita myöten, talo kiillotettu joka nurkasta, kaikki pesty ja vaihettu...Tällä touhuamisella ei saa aikasex mitään muuta kun pakottavat jalat ja väsyneen olon...
Siirrympä siis minäkin siihen lepäily-tekniikkaan ;)
Jänskättää kyllä et minkähän verran kohdunsuu jo auki ja et tuleeko kiire lähtö..Meillä menee n.tunti ajaissa synnärille. Sais olla nyt 40vklla vielä ultra, mut eihän sitä oo, sit vasta kun menee yli...Menihän tuo esikkokin 11 pv yli lasketun...Tosin nyt on kyl vähä ruennu enemmänkin supistelee mut ei mitään voimakkaita jotta tartteis etes miettiä et " joko joko" ...
Täytyy mennä hevoset ruokkimaan, tulee näköjään vettäki niskaan :(
pusutus rv.39+0
Onnea kaikille vauvan jo kainaloonsa saaneille! *kateellinen huokaus*
Amariakin varmaan lähti omaansa noutamaan, merkit tuntu ainakin olevan vahvat.
Vointiuteluita ootte saanu kyllästymiseen asti. Mä en viä, kysellään vaan et onko kaikki menny hyvin. VAkiovastaukseni on et joo. Ketäpä oikeesti kiinnostais ruveta kuunteleen mun selostusta kipeistä lonkista, närästyksistä, vihlonnoista, verenpaineesta tai pissan seurannasta.. Mulla on kolme viikkoo viä laskettuun, niin eu oo tullu niitä joko-soittojakaan. Ja sit " onko se tyttö vai poika" tiedustelu on aika yleinen, mistäpä sen tietää, kun on mahassa vielä. " kumpaa toivotte" on ärsyttävä, mulle on pääasia, et tulee jompikumpi.
Lauantaina käytiin tutustumassa synnärille. Siellä tuli todellisemmaks koko synnytys ja vauva. Rupes miettiin, et siellä mun on pungerrettava tämä vauva mahan ulkopuolelle. Samoin kun amy kirjoitteli, mäkään en osaa pelätä sitä synnytystä, mut se sairaalassaolo, lääkärit, vieras sänky ja kaikki se pelottaa. Niin vähän aion siä aikaa viettää, kun se vauvan ja oman terveyden kannalta on pakollista. Eipä ne kuulemma ensisynnyttäjiäkääm pidä kun kaks kolme päivää, jos kaikki sujuu. On se vaan niin, et koti ja oma sänky on parhaita paikkoja!
Lauantai-iltana tuli neljä supparia vartin välein, mut siinä se. Ei kummempaa edistystä sen jälkeen. Hikoilu on älytöntä, mut siinä on se etu, et tarvi käydä kovin taajaan vessassa. Vaikka kuinka juo, kaikki tulee ihon läpi pihalle. Yöt on aika tuskasia, kun lakanat on märkänä, vaikka peiton käytöstä oon jo luopunu.
Eipä muuta, torstaina on neuvola seuraavan kerran. Lääkäri ja terkkari on sanonu, et ennen aikojaan syntyy, mut ite en jaksa siihen uskoo, vaan oottelen sitä kesäkuuta.. *huoh*
Suppareita kaikille ja vointeja!
Norpanpoikanen, rv 37+1
Mä en ole oikein vieläkään sisäistänyt että meille tulee vauva ja viikkojakaan ei niin hirveästi enää ole jäljellä. Ehkä se johtuu siitä kun nuo isommat lapset pitää sen verran ääntä itsestään ettei ehdi oikein miettiä ja paneutua tähän raskauteen niin kuin haluaisi. Tylsää hiukan sillä olisi ihana uppoutua vaan omiin ajatuksiin ja ajatella tulevaa vauvaa. Muutenkaan ei ehdi huilata niin paljon kuin tuntuisi tarvetta olevan. Nyt tuli mieleen että mitenköhän sitä sitten ehtii nautiskella vauva ajasta. No ei auta vielä murehtia. Kunhan nyt sais tämän vauvan jossain vaiheessa synnytettyäkin. Mulle ei ole vielä tullut synnytyksen odotuksen tuskaa, mutta eiköhän sitä ala tulla siinä vaiheessa kun laskettu aika on tai mennään yli lasketun ajan.
rv 37+4
Heti ensimmäiseksi Suuren Suuret onnittelut vauvojaan nuuskutteleville!
Meillä on huomisaamuna se istukkakontrolli äitipolilla ja vähän on sekavanlaiset tunteet. Toisaalta haluaisin sanoa, että käynnistäisivät pikimmiten, mutta toisaalta haluaisin odottaa luonnollista käynnistymistä. Mun mies on tosi hermostunut myös, ja hänen mielestään vauva on nyt valmis. Lapsettomuuden kokemuksen ja istukan irtoamisen jälkeen tuntuu, että vauvelin olisi turvallisempaa olla masunahan tällä puolen. Järki yrittää tuumata, että ei se istukka toista kertaa irtoa, mutta paniikin puolelle heittää jos vähänkään kolottaa. No, katsellaan miten ämmän käy.
Taimi riehuu masussa entiseen tapaan ja maha heiluu puolelta toiselle. Vähän on alkanut kipuilla alaspäin, mutta ei niin pahasti, että uskoisin olevan laskeutunut. Supisteluja on pitkin päivää, ihan tuntuviakin. Vuodoista ei ole tietoakaan, eli luultavasti vieläkin kaikki kanavat jäljellä ja kiinteästi kiinni. Kaksosistakin saliin mentäessä tilanne oli suht kypsymätön, mutta kivut sitä luokkaa, että taju lähtee. Mulla vaan on vissiin niin alhainen kipukynnys, että mikään muu kuin puhdas piina ei auta mitään etiäpäin.
Siitä sairaalassa olosta oli puhetta. Sillon kun sain kaksoset niin en yhtään sietänyt olla sairaalassa ja ihmettelin tosissani kuinka jotkut siellä viihtyvät. Tuolloin meillä oli perhehuone ja mieheni oli koko ajan mukana. Siitä huolimatta olin ahdistunut ja odotin kotiin pääsyä kun kuuta nousevaa. Pelkäsin hirveästi etukäteen seuraavaa sairaalakeikkaa, mutta kuinkas kävikään. Hertan syntymän jälkeen olin onneni kukkuloilla sairaalassa! En olisi millään lähtenyt kotiin, mutta kolmantena päivänä hätäsektiosta alkoivat kotiuttaa! Ekojen odottajille tuumaisin, että kolme päivää olisi hyvä olla, että maito nousee ja imetys lähtee käyntiin. Bilirubiiniarvojen nousu ja jotkut muutkin häikät näkyvät usein vasta kolmantena päivänä. Mie haluaisin taas olla kolme päivää jos kaikki menee hyvin, mutta saa nähdä pitävätkö...
Kaikkea hyvää viimemetreillenne!
Noora ja Taimi 38+6
Me kotiuduttiin eilen sairaalasta pienen tyttövauvan kanssa. Keskiviikkoaamuna meni vedet mutta itse synnytys käynnistyi vasta reilun vuorokauden myöhemmin. Kaikki menikin sen jälkeen tosi nopeasti ja vähän yli 4h jälkeen syliini sain tytön jonka mitat olivat 4320g, 53,5cm ja pipo 36cm eli ihan hyvän kokoinen pakkaus!
Onnea myös muille jo nyytin saaneille ja tsemppiä vielä teille jotka odotatte omaa vuoroanne, mä tiedän että odottavan aika on pitkä...
CalZal ja tyttö 3vrk