~ Tonskien toukokuu ~

Mutta olen vain niin shokissa ja aivan äimän käkenä. Nimittäin testi näyttää plussaa :D Voi mahoton sentään, ei pysty edes itkua tirauttamaan kun olen niin shokissa että, tärisen vain tässä!



Tänään, siis äsken kp 37 päätin testata, koska mielestäni tunnistin oviksen kp 22 ja sen mukaan eilen olisi pitänyt menkkojen alkaa. Missään vaiheessa ei todellakaan niinkuin ei edellisestäkään plussasta tullut mitään sellaista "mutua" et voisin mukamas olla raskaana. Menkkaoireet, juuri pms-oireet oli aivan mahdottomat taas tässä kierrossa, kuten jo aiemminkin kirjoitin. Kauhiat menkkakivut alkoivat jo 5 päivää oviksesta, rinnat tulivat raskaiksi ja alkoi mieletön palelu, jonka muuten tajusin nyt vasta raskausoireeksi. Kiukkua on myös tässä torpassa piisannut ja sitten perään tulee usein itku, multa siis ;) Sillon kun tytöstä tein r-testin niin olin aivan ihmeissäni ja jälkeen päin tajusin etä ainut menkkaoire mikä ei tullut oli selkäkipu ja nyt on sekin jyllännyt. Alaselkä on aivan jumissa ja tosiaan menkkakipuja on vähän väliä.



Tässä minä nyt tuijotan noita kahta viivaa ja ihmettelen että voiko tämä olla mahdollista :D



Nyt menen katsomaan koska on laskettu aika! Menee varmaan tammikuun lopulle/helmikuun alkuun. Mä en jotenkaan edes osaa pelätä keskenmenoa. Kyllähän se tietenkin on kauhea paikka jos sen saa, mutta kun tiedän etten voi sille itse mitään niin...



MiaMik ja neiti 1v7kk++ ja vaavinalku masussa rv 4+1 oviksen mukaan :)

Kyllä niitä ihmeitä sitten tapahtuu ja teille jo toistamiseen :) Täytyy vain uskoa ja luottaa että itsellekkin edes jotain hyvää joskus tällä rintamalla....tai saahan sitä kovinkin olla onnellinen tuosta yhdestä taaperosta, joka elämäämme on suotu.



Täällä ei kovin kummoista. Edelleen vain pillereitä napostelen. Ihmeellistä pientä tiputtelua on ollut koko ajan sieltä viime kuukautisista eli vähän yli kaksi viikkoa. Onkai noita hormooneita nyt viimeisen synnytyksen jälkeen eli lokakuusta lähtien elimistöön tumpattu, joten ei kai kovinkaan ihme sitten kuitenkaan.



Kauhean matalat on tunnelmat ja ei millään halua luottaa yhtään onnistumiseen. Itku on edelleen herkässä vaikkei se auta yhtään markkinoilla...Lisäksi miehellä epäillään aivoperäistä hermosto sairautta tai kasvainta ja viikonloppuna menee magneettikuvaukseen. Ei sitä ikinä uskoisi, että omalle kohdalle tuollaista, josko ei tätä lapsettomuuttakaan. Jospa olisi kuitenkin väärähälytys. Ikävät on mietteet kokonaisuutenaan....



Mukavampia mietteitä ja tunnelmia teille muilla!

Mä odottelen täällä kuumana torstain ekaa ultraa. Viikon ajan olen voinut todella huonosti. Aamusta iltaan oksettaa, huimaa ja särkee päätä. Ihan kuin olisi ollut festareilla ja ryypännyt ja valvonut kolme päivää... Yöh.



Alkoi jo pelottaa että mitä jos siellä on kaksoset! Tuplasti pahaa oloakin...

Tulin kurkkimaan onko Kuutar laittanut piiniskuulumisia ;)



Niinaniille tsemppiä pahoinvointiin. Mulla oli aikoinaan neidistä todella kaamea pahoinvointi ja oksentelin aamusta iltaan. Mutta kyllä sen vaan kesti kun ajatteli ihanaa lopputulosta ja muutenkin ei sitä jotenkin osannut pelätä keskenmenoakaan :) Meillä taitaa olla neidit aika samanikäisiä ja eikös sullakin mene nyt tammikuulle laskettu aika?



Minulla on edelleen aika hyvä olo, rinnat on tajuttoman turvoksissa ja masussa nippailee ja nappailee vähän väliä ja niitä menkkakipujakin on vielä vaikkakin ovat vähentyneet. Eilen oli vähän sellaista jatkuvaa nälkää ilmassa, mutta silti ei oikein jaksanut kauheasti syödä ja taas oli tunnin päästä nälkä. Vähän jo jännittää alkaako samoihin aikoihin huono olo kuin neidistä eli varmaankin tämän viikon lopulla :) Toisaalta kovasti toivon ettei tarvitse oksennella mutta toisaalta se olisi niin hyvä merkki että raskaana ollaan :)



Me pohdittiin eilen miehen kanssa että mennäänkö parin viikon päästä ultraan mutta tultiin siihen tulokseen että eiköhän tässä jakseta heinäkuulle odottaa, kun tuolloin on se neuvolan eka ultra, kait?



MiaMik, neiti kohta 1v8kk ja vaavinalku masussa rv 4+5

En nyt oikein ole varma onko minulla "oikeus" tänne kirjoitella, kaikkien tuskailujen ja pähkäilyjen jälkeen ajattelin kurkistaa mitä täällä pulistaan.



Mekin olemme alkaneet haaveilla toisesta, ensimmäisen yrittäminen kesti lähestulkoon 3 vuotta, sitten se ihme vain sattui kohdalle ja oltiin tietty onnellisia. Nytkun on alkanut se toisesta haaveilu niin kaikki ne pelot ja turhautumisen ja pettymisen tunteet on taas niin pinnassa että tuntuisi helpommalta luopua koko ajatuksesta. Yritän keksiä kaikkia hienoja tekosyitä lopettaa koko yritys alkuunsa kun minua yksinkertaisesti pelottaa koko prosessi niin paljon enkä haluaisi joutua kokemaan samaa uudelleen.



Miehessäni ei ainakaan pitäisi olla vikaa, sen todistaa lapsi edellisestä liitosta, sekä tiedän muista keskeytetyistä raskauksista/keskeytyneistä... En ole koskaan saanut tikutettua ovista, ja nytkin sain vain haamun (tokin sekin oli ihan ensikertainen tapahtuma).



Emme käyneet silloin missään tutkimuksissa, jälkeenpäin olen ajatellut että olisi kyllä pitänyt kun yritystä kesti niin kauan. Nyt minulla on taas ihan hurjan paineet ja jotenkin pitäisi vaan yrittää olla ja rentoutua. Toivon kovasti että tämä yksi raskaus olisi jotenkin helpottanut tilannetta ja toinen tulisi helpommin. Olen ajatellut jos ovuloin jotenkin huonosti/turhan satunnaisesti... Yritän kai jotenkin saada selviteltyä tätä kaikkea itselleni. Ikääkään minulla ei ole kuin 24 ja mies on 10 vuotta vanhempi.



Olisi ihanaa saada olla vielä uudelleen raskaana ja saada toinen oma pieni, mutta pelko ja uskonpuute on kyllä aika kovia. Saa nähdä kuinka kauan pää kestää tätä kun jo alkuun on niin vaikeeta!

Menkää ihmeessä käymään tutkimuksissa! Onko sinulla pitkä ja epäsäännöllinen kierto? Se voi kertoa siitä, ettet ovuloi tai jos ovuloit niin harvakseltaan. Voi olla että sinulla on esim PCO, eli monirakkulaiset munasarjat. Teille voisi riittää "hoidoiksi" ihan vaan esimerkiksi clomit jotta ovulaatio saataisiin aikaiseksi. Jos siis siinä on vikaa. Clomeja syödään kp 3-7 tai 5-9 ja noin kp 10 käydään seurantaultrassa. Voisit vaikka varata terveyskeskukseen ajan ja tk:n lääkäri kirjoittaa sitten lähetteen lapsettomuuspolille missä tehdään tarkemmat tutkimukset.



Me mentiin alun perin aikoinaan tutkimuksiin, kun oltiin yritetty noin 1,5v. Menimme ensin yksityiselle, mutta siellä meille vähän niinkuin naurettiin kun oltiin niin nuoria, nyt olemme molemmat 24-vuotiaita. Muutaman clomikierron jälkeen pääsimmekin pian tk-lääkärin lähetteellä taysiin ja siellä meidät otettiin vakavasti eikä nuorta ikää voivoteltu. Tosiaan useiden clomikiertojen, neljän inseminaation ja yhden keinohedelmöityksen jälkeen tulinkin luomusti raskaaksi 3,5 v yrityksen jälkeen. Vikaahan meistä ei koskaan löydetty, mun kierto oli kyllä hieman epäsäännöllinen 30-36.



Minulla alkoi menkat synnytyksen jälkeen vasta kun neiti täytti 1 vuotta ja ehkäisyä nyt ei olla käytetty vuosiin. Minua alkoi oikeastaan heti menkkojen alettua ahdistamaan jo valmiiksi, että joudutaanko taas käymään raskaita prosesseja, jotta pikkukakkonen saisi alkunsa. Koin aikoinaan niin henkisesti raskaaksi ne kaikki hoidot (kelle ne ei nyt olisi raskaita) ja piinispäivät ja tuntui etten ainakaan ihan vielä niitä jaksaisi. Juuri kun päätimme miehen kanssa, että syksyllä otetaan taas yhteyttä taysiin ja kesä otetaan ihan rennosti niin plussa pärähtikin ruutuun. Ja juuri tässä kierrossa missä stressi on ollut huipussaan, olin ekat kaksi viikkoa kierrosta kipeänä ja söin ab-kuurinkin ja olen stressannut koko ajan miten pärjätään taloudellisesti kun jäin taas kodinhoitotuelle jne.



MiaMik rv 4+6

Aika takkuista ollut näiden sivujen alku, mutta toivotaan et nyt alkaa toimia!



Mulla oli maanantaina se kontrolli ultra, mut yllätys yllätys koko ovista ei sit viissiin ole olemassa tässä kuussa :( Töissä on ollu ihan hirveen stressaavaa, joten ilmeisesti se vaikuttanut asiaan. Kertaakaan aiemmin en ole huomannu et ovis ois jääny tulematta. Mut nyt sit tietty jäi kun ois ollu eka inssi eessä. Masentaa! No nyt sit onneks kesällä loppuu tää hirvittävä sijaisuus ja toivotaan et se vaikuttais suotuisasti tähänkin asiaan. Odotus oman vauvan suhteen on kovat :_|

Katsotaan miten homma etenee...



Huomenna on Niinaniin ultra, jännittää!

Eli nimimerkki ei ollu kuitenkaan korjattu :(

-Adelein-

Mutta MiaMikin uutiset kirvoitti kirjoittamaan lämpöiset onnittelut koko perheelle!!! Onnea odotukseen!



-Amy ja Emmi-

Viikko piinaa on takana - toinen edessä. Välistä on iltapäivisin huonoa oloa, mutta noi lugesteronithan niitä raskausoireiden kaltaisia oireita aiheuttavat. Ei mitään ihmeempiä havaittu muuten.. Enkä ihme kyllä koko aikaa oo ees asiaa miettinytkään! Olin ajatellut etukäteen, että tälläkin kertaa tulee jokainen vihlaisu jne. huomioitua, mutta ei :O

Siitä olen kyllä melkoisen varma, että jos kahta viivaa ei tikkuun viikon päästä tule, niin silloin on apea fiilis ja pitkään! Eli uskon kyllä ottavani pettymykset ihan yhtä raskaasti kuin ennen esikkoakin. Koska olisi niin ihanaa kokea raskaus uudelleen ja saada toimia vauvan kanssa tietäen mitä on tekemässä. Tuo meitin esikko-raukka on ihan koekaniinina joutunut olemaan, kun en koskaan ollut vauvoja ennen hoitanut..

Mutta kattellaan...

Nyt olen nettipimennossa ens viikon alkuun. Tulen sitten kertomaan testikuulumiset kun aika on.



Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

-Kuutar

Tulin tänne heti pöhkönä aamulla kyttäilemään, joko Niinanii ois laittanu kuulumisia, mut tietenkään ei ole tähän aikaan :D Jännittää vaikka en edes tunne sinua :) Onnea muuten sen työn johdosta!



Meillä siis tämä kierto meni ihan puluille ja nyt masentaa taas entistä enemmän. En enää millään jaksisi odottaa ja toivoa, vaikka meillä tätä touhua on vasta hävettävän vähän takana moniin verrattuna. Pahinta on se, etti tiedä kauanko joutuu odottamaan ja tyäyttyykö tuo odotus koskaan...



Mukavaa viikkoa kaikille kohtalotovereille!

Voi että odottelen niin innolla ultrakuulumisiasi... Aika on ilmeisesti vasta myöhemmin...

Olinhan minä siellä ultrassa tänään. Kaksi ruskuaispussia oli kohdussa, ja yksi syke. Kaksi alkiota on siis kiinnittynyt ja kaksi elämää alkanut, mutta toinen on kuollut jo ensi viikkoina. Suren nyt sitä menetettyä vauvaa, mutta samaan aikaan olen onnellinen siitä vahvasta sykkeestä, joka toisella vauvalla kuvassa näkyi.



Lääkäri sanoi että sen toisen ruskuaisen poistuminen voi aiheuttaa jotain ongelmia, mutta ei yleensä. Sanoi, että tää mun tolkuton pahoinvointi johtuu varmaan siitä, että OLI kaksoset. Nyt sitten varovasti tästä mennään eteenpäin.Siirryn varmaan tuonne odotus-puolelle kirjoittelemaan.



Onnea kaikille matkaan!

Noh, mitähän sitä sanoisi. Taitaa tyssätä meidän yritys alkuunsa, en taida jaksaa henkisesti sitä pyöritystä mitä se yrittäminen taas toisi, varsinkin kun apua olis oikeasti myös lähdettävä hakemaan. Taidan tyytyä yhteen lapseen ja olla onnellinen. 5 pvää menkat myöhässä ja testi näyttää negaa. Eli ollaan heti jo alkuunsa tässä lähtötilanteessa ja kierrot rupee epäsäännöllisiksi...



Kai minä toivoin jotain ihmettä, mutta nyt toivon että tulis se vuoto ni vois jatkaa ehkäsyä eikä tarviis enää jokapaikkaan kulkea tamponi varuilta takataskussa.



Onnea yritykseen teille muille ja toivottavasti saatte oikein paljon ihania pieniä vauvoja tähän maailmaan!!!

ja pahoittelut negoista.



Itselläni viikko nyt piikitelty Pregnyliä ja ensimmäinen ultra tässä hoidossa oli aamulla. Ihan toiveikkaalta näytti. Yksi suurin oli jo 14 mm ja 10 mm:siä useita sekä sitten ihan vielä pieniä. Yhteensä näyttäisi parisen kymmentä sieltä putkahtelevan. Nyt tulee kehiin Pregnylin lisäksi Orgalutran hillitsemään kasvua ja ennen aikaista poksahtelua. Kahden alkion siirtoa suunnitellaan ja punktio on näillä näkymin maanantaina, joten siirtoon päästään, jos päästään Juhannusviikon keskiviikkona. Että semmoisia täällä...



Mukavaa, sateista viikonalkua!

Itsekin olen melko allapäin. En enää eds muista mitä olen viimeksi kertonut, mutta eka mahdollinen (eli tämä kierto) inssi mahdollisuus meni mönkään ja olen siitä ollu tosi surullinen. Huomenna pitäis menkkojen alkaa. Tässä kierrossa on ollu tosi paljon outoja vatsakipuja enkä yhtään tiedä mistä johtuu. Lapsettomuuslääkärin mukaan ovista ei ois tässä kierrossa ollu ollenkaan, ultran perusteella arvioitu. Hetken jo luulin et oisin kuitenkin raskaana, mut tein eilen testin ja ainakin silloin puhdasta negaa näytti. En tiedä...

Masentavaa on se, et inssi voidaan tehdä vain jos munasolu irtoaa vasemmalta puolelta, eli nyt täytyy taas odottaa ensin menkkojen alkua ja sit kp 13 et nähdään kummalta puolelta on irtoamassa ja sit vasta selviää voiko sitä tehdä edes tässä kuussa. Jos ei niin sit seuraava menee elokuulle...



No positiivisten asioiden joukkoon kuuluu se, et tää mielettömän stressaava työ loppuu elokuun loppuun. Sen pitäisi lääkärin mukaan vaikuttaa positiivisesti koko projektiin, toivotaan!



Kirjoitelkaa kuulumisianne! Ja pahoittelut kaikille negan saaneille!!!!



Adelein

En voi uskoa vielä itsekään mutta meillä tärppäs. Näin nopeesti. Olen aivan valtavan onnellinen!



Olin jo oikeasti luopua toivosta ja väsynyt kaikkiin vanhoihin tunteisiin mutta niin uskomatonta kuin se onkin niin se tärppäsi nyt helposti, eli luojan kiitos ei tarvitse lähteä jonottamaan niitä hoitoja!



Uskomatonta ja onnellista!!

Hiljaistapa täällä on. Liekkö kaikki Juhannuksen vietossa jo?



Meillä oli maanantaina punktio, josta tuloksena oli seitsämän rakkulaa. Kolme niistä oli raakoja eli viisi hyvää. Tiistaina soittelivat klinikalta, että kaikki oli hedelmöittyneet, joten siirtoon päästäisiin. Eilen sitten siirrettiin kaksi top-luokan alkioo ja yksi jäi pakkaseen. Kaksi oli huonompia eli eivät täyttäneet pakastuksen kriteereitä.



Nyt masussa vaeltelee kaksi alkioo ja toivottavasti edes toinen kiinnittyisi. Punaviinin täyteinen Juhannus vietetään. Näinhän se vanhakansa uskoo, että siitä apu kiinnittymiseen.



Hyvää Juhannusta kaikille!

...mutta niin on täälläkin. Tänään alkoi vuoto ja kotitesti negatiivinen. Huomennahan se virallinen päivä olisi, mutta kyllä tämä selväpeli on. Surullinen on mieli.....näinkö tämän kaiken piti sitten päättyä? Mitään en laskisi sen yhden huurunokan varaan, kun Pasiin asti ei koskaan ennenkään ole päästy. Ei tullut ainokaisellemme sisarusta, kuin se yksi jo taivaassa oleva enkeliveli. Hoitoihin ei julkiselle meitä enää huolita ja ehkäpä jätämme yksityisen kokeilematta. Turhan kauan on tätä jo jatkunut. Seitsämän vuotta ja yksi lapsi, tähän on tyytyminen. Kaikkemme olemme tehneet.



Hyvää jatkoa teille muille ja parempia kesätuulia!

Pääsinpäs vihdoin sisään, tosin piti rekisteröityä uusiksi. Tai tämäkin oli jo lie monesko yritys ja hermot on menny ainakin sata kertaa.. Meinaa järki mennä näiden uusien sivujen kans! Taitaa olla 2 kk aikaa ku viimeksi kirjottelin tänne. Kovin on hiljasta ollu tässä pinossa, liekö nämä perhanan uudistukset syynä. Mutta tutuille terkkuja, hengissä ollaan ja uusille tervetuloa mukaan! :) En nyt jaksa lukea pinoa enää uusiksi, joten jätän kommentit väliin. Plussaa oli joku saanu, onnittelut siitä! Minelle pahoittelut negasta.. Arvaatkaa mitä, plussaa tuli mullekin ja ihan luomu sellanen!!! Tosin varovaisin mielin olen alkuraskauden ultraan asti, joka on kuun lopusta, yks tuulimuna kun on takana. Toivottavasti kaikki on hyvin tällä kertaa.

Mitä muille kuuluu? Mites Minerva, eikö sulla ollu se ivf kesäkuussa?



Unelma rv 4+5 tai jotain? :x :x :x :x :x