Säännöllisestä päivärytmistä MrsH!!

mutta kerronpa vinkkini kuitenkin. Aina korostetaan että pitää elää vauvantahtisesti, kuinka ollakkaan vauvat ovat alusta asti melko säännöllisiä sekä tapojensa orjia! Me aikuiset emme vissiin osaa enää elää säännöllistä elämää. Meillä näin eletty siitä asti kun poika oli n. 2vko. Nyt siis 5kk. Yöunet ovat luonnollisesti muuttuneet pidemmiksi kun ikää on tullut lisää ja kiinteät tulleet mukaan kuvioihin...

(Ao. kellonajat ovat noin aikoja=))

Aamulla poika herää 8. Jos herää 6-7, niin annan tutin suuhun koska tiedän että hän haluaa vielä nukkua.

Aamupesut 8,30,

Aamumaito 9, saa maistaa uutta hedelmää

Sitterissä ihmettelyä ja leikkiä lattialla.

Pikkunokoset 10,30-11

Leikkiä.

Hedelmäsoseateria + maitoa 12,30

Ulkovaatteet päälle ja vaunuihin 13

Herää 17,30

Maitoa 18

Leikkiä ja touhuja, (kaupassa tai kylässä käyntiä)

Lämmin kasvissose + maitoa 20

Pikkunokoset (ei joka päivä)

Touhuja ja sitterissä katselee kun äiti tekee iltahommia

Kakka 21 (ihan totta, se tulee joka päivä samaan aikaan :)!

Iltapesut, kylvyt + lörpöttelyä hoitopöydällä 21,30

Mennään makuuhuoneeseen äitin viereen köllöttelemään 22

Iltamaitoa ja nukahtamisyrityksiä 22-23

Nukkumista koko yö ja aamulla sama alusta.



Eli tällainen on meidän päivä, kaikki on lähtenyt vauvan aloitteesta liikkeelle. Olemme vain kiinnittäneet tietyn asian tiettyyn kellonaikaan, niin meidän on helpompi suunnitella omaa päivää ja mikä erityisen tärkeää vauva tietää aina että aina voi luottaa siihen että yksi asia johtaa toiseen ja rutiinit pysyy ennallaan. Jos tulee " häiriöitä" esim. nukkumisiin niin yleensä siihen on joku syy, nyt hampaat.

Kuten huomaat niin päivä on tosi täyteen " buukattu" , yleensä emme lähde kyläilemään emmekä pyydä vieraita niihin aikoihn kun tiedän että poika nukkuu, vaan mennään todellakin hänen ehdoillaan.

Elin itsekin huoletonta ja " kellotonta" elämää ennen vauvaa, työnikin on sellainen että siellä ei ole niin kellontarkaa.

Mutta tämä nykyinen järjestely on huomattavasti helpottanut elämää :D

Teidän kannattaa varmaan lähteä liikkeelle niistä asioista jotka teillä on nyt samat päivästä toiseen ja pitää niistä kiinni. Sitten vaan pikkuhiljaa kehitätte oman vauvantahtisen päivärutiinin.

Tovottavasti sait jotakin ideoita teidän arkeen. Kerro kuulumisia!

Esikoisemme on 2v2kk ja rytmitimme hänen kanssaan ihan pikkupikkuisesta asti. 3-viikkoisesta kylvetimme hänet joka ilta, joka oli tärkeä iltarutiini ja merkki yöunien aloittamisesta. Päiväunet nukuttiin vaunuissa ulkona, sisäällä nukkuminen tarkoitti yötä.



Pari perusjuttua kannattaa muistaa, että rytmitys helpottuu. Eli ruoka ennen unia, täydellä mahalla uni maittaa. Päivämenot lapsen valvomisaikaan, jotteivat riko rytmiä, varsinkin kun sitä ollaan harjoittelemassa.



Rytmitä ruokailut n. 3h välein, syö lapsi sitten vasta vähän tai paljon.

Tässä karkea jako:

klo9 aamupala (tissiä, velliä, myöhemmin puuroa)

klo 12 lounas (kasvissosetta, myöhemmin liharuoka)

klo 15 välipala (hedelmäsose, myöhemmin viiliä, leipää tms)

klo 18 iltaruoka (kasvissosetta, liharuoka)

klo21 iltapala (ks aamupala)

Iltapesut ja ilta" rituaalit"



Imetyksiä ruokien yhteyteen tai vauvantahtisesti, miten parhaaksi näkee. Jos teillä on maistettu vaikka vasta yhtä kasvismakua ja yhtä hedelmää, voi rytmin jo aloittaa, eli annat kasvikset lounaaksi, hedelmän välipalaksi jne.)



Unet taas menee näiden aterioiden päälle. Meillä molemmat pojat nukkuivat pieninä ja kuopus edelleen aamupalan päälle lyhyet aamupäikkärit. Lounaan jälkeen on pitkät unet, jotka esikoinenkin nukkuu ja illalla kuopus ottaa vielä välipalan jälkeen pienet tirsat.



Meillä oli tämä rytmi esikoisen kanssa, kun kuopus syntyi vuosi sitten. Vauva siis syntyi valmiiseen rytmiin ja arki oli varsin helppoa. Ekan lapsen kanssa vanehmpien täytyy vähän tsempata, että lapsiperheen rytmi muodostuu.



Vielä muutamia etuja, jotka olen pistänyt kunnon rytmin piikkiin. ELi ensinnäkin lapset syövät hyvin, ruoka-aikaan on nälkä. Nukkumaanmeno menee ilman vastusteluja, jopa uhmakkaalla esikoisella, kun näin on aina tehty eikä asiasta " voi neuvotella" . Muutoinkin asiat lutviutuvat päivän mittaan paremmin, kun joka päivä tehdään samalla lailla ja eri asiat ennakoivat jo seuraavaa. Lapset oppivat rytmin nopeasti. Päivärutiinit luovat turvallisuutta ja lapset rakastavat rutiineja.



Suosittelen lämmöllä päivärytmin muodostamista. Vuosien mittaan helpottaa elämää lapsen kanssa. Meillä mummut ja kummitkin tietävät, milloin sopii tulla kylään, eivätkä pamahda juuri päivällä, kun lapset nukkuvat ;-) Niin ja aloita pienillä askelilla.

Tässä meidän rytmitystarinamme. Alussa on ihan vauva-ajan juttua ja tulee se kiinteidenopetteluvaihekin sieltä lopulta¿ Toivottavasti joku saa tästä jotain vinkkejä ja ideoita, mitä voisi soveltaa omaan tilanteeseensa.



Meidän rytmitys alkoi vauvan ollessa ehkä n. 2kk. Tausta rytmittämisen tarpeeseen oli olemattomat päikkärit (ehkä n. 2 kertaa 30 minsan tirsat päivän aikana), itkuisuus¿Jotkut sanoo, että toiset vauvat vaan on vähäunisia, eikä nuku päikkäreitä, mutta kyllä mä ainakin omasta lapsesta näin, ettei se pärjänny pelkillä yöunilla. Olin niin poikki siihen hankalaan vauvaan, että otin yhteyttä Ensi-ja Turvakodin babyblues-palveluun.



Sinne kun kerroin tilanteestamme, sain neuvon kokeilla säännöllisempää syöttämistä. Ihan rintamaidolla mentiin. Päivisin tosi usein, mutta yöllä yli 3-5 tunnin välein kuitenkin. Siitä sitten otettiin 3 tunnin syöntivälit tähtäimeksi päiväsaikaankin. Idea säännöllisiin syönteihin, oli katsoa, josko itkut johtuis vatsakivuista, jotka johtuis jatkuvasta suolen toiminnasta. Samalla lapsi oppi, että ruokaa tulee tietyin väliajoin ja silloin kannattaa tankata niin, että pärjää taas seuraavaan kertaan.



En mä oikein tiedä mitä tapahtui, mutta jossain vaiheessa lasta alkoi huvittaa nukkumaan. Kai se oli sitten se, että kun söi vatsan täyteen (eikä vain naukkaillut), niin sitten tuli niin hyvä olo, että vois nukkuakkin (?) Aloin laittaa aina syönnin jälkeen nukkumaan. Ensin vaunuihin, sillä se oli ainut paikka, minne lopulta nukahti (kun vaunut liikkeessä). Jossain vaiheessa lapsi nukahti jo suunnilleen ennen kuin olin ehtinyt työntää vaunut ulos, joten ei siis enää tarvinnut lähteä vaunulenkille. Eli lapsi oppi, että syömisen jälkeen nukutaan.



Meille muodostui rytmi. Päivässä oli 4 päikkärit (aamulla ja illalla lyhyet ja päivällä parit pitkät). Ja olen siis vakuuttunut, että syömisen säännöllisyys oli meille se avain. Neuvolasta en oikein saanut tukea tälle jutulle, sillä terkan mielestä olisi pitänyt imettää lapsentahtisesti (hänenhän täytyy neuvoa suositusten mukaan). Uskalsin kuitenkin pitää pääni ja hyvä niin. Lapsentahtista syöminen oli mielestäni vieläkin, sillä lapsen pärjäämisen mukaan tuo 3 tuntia otettiin. Ne muut päiväsyöntikerrat ole vaan ¿huvitteluimutteluita¿.



Ihan pienelle on kuitenkin munkin mielestä lapsentahtisuus tärkeä juttu ja se takaa varmemmin imetyksen käyntiin lähtemisen. Itelläni oli imetys lähteny hyvin, joten säännölliset kolmen tunnin välit ei sitä pilanneet.



Eteenpäin¿ Sitten tuli kiinteiden aloitus. Se sotki säännölliset syönnit totaalisesti, sillä eihän muksu suostunut nälkäisenä mitään lusikoimaan. Ei myöskään maitoaterian jälkeen kylläisenä. Soseita piti maistella reilu tunti maidon jälkeen (siis reilu tunti ennen seuraavaa maitoa). Meillä syötiin siis koko ajan jotain ja taas ei nukuttu kuin pikkutirsoja ja oltiin kiukkuisia¿



Päätin, etten stressaa nyt päikkäreistä, sillä olin kuullu muiltakin, että tässä vaiheessa voi tulla ongelmia. Ja niinhän siinä sitten kävi, että kun kiinteiden syönti helpottui ja määrät oli sellaisia, että ne olivat jo aterioita, niin ne unet tuli takaisin. Kiinteä ateria syötiin aina virkeänä (unien jälkeen) ja maito tuli sitten nukkumaan mennessä unimaitona.



Mä en ole ihan vakuuttunu, että toi unimaito on paras mahdollinen ratkaisu, kun ajattelee hampaita. Meillä nimittäin vieläkin on unimaito ennen päikkäreitä ja iltaunia (hampaiden pesun jälkeen!)

Mutta niin saimme muksun nukkumaan ja itse olen vielä suht järjissäni. Koitetaan hoitaa niitä hampaita muuten sitten hyvin.





Tässä tämä nyt sitten oli. Olen unohtanut jo paljon asioita, mutta jos tuntuu, että jostain jutusta olisi kiva tietää yksityiskohtaisemmin, niin varmasti tulee mieleen, kun ajan kanssa miettii¿



T: MrsH

...kiitos vinkeistä! Tuolla toisessakin ketjussa kyselin aiheesta. Meillä tyttö siis 7 kk ja rytmi hakusessa edelleen. Oon vaan ootellu että se sieltä löytyy.



Mutta eikö teillä, jotka imetätte aterioiden välilläkin, lapsi syö huonommin aterioilla? Ei meiän tytölle ainakaan ruoka maistu yhtään jos on vaikka 1,5-2 tuntia aikaa maidosta. Ja se meillä onkin sotkemassa, kun unet ei mee aterioiden kanssa yksiin ja sitten imetän ennen unia --> ruokarytmi sotkeentuu.

kylvetättekö ennen vai jälkeen iltapalan?

Kyllä se vaan useimmiten niin on, että vanhempien täytyy vähän ohjata vauvaa tiettyyn rytmiin, harvat sen kai itekseen löytävät. Mutta pienin askelin, valtavaa muutosta on turha aloittaa huomenaamulla.



Meillä on aina syöty kylvyn päälle. Kylpyhän yleensä vähän piristääkin, se on meillä ainakin leikkihetki kylpyhuoneessa, sillä ammeessa on paljon leluja.



Imetyksen kanssa tein niin, että imetin ruoan päälle. Ruoka ei tosiaan maistu, jos masu on täynnä maitoa. Joskus, jos nälkä yllätti ennen ruoka-aikaa, aikaistin ruokaa ja sitten imetin. Meidän kuopus, nyt 1v, oli varsinainen tissimaakari ja hänen kanssaan saimme ihan opetella syömään ruokaa. Poika tuntui osaavan jo kieltäytyä ruoasta muutaman lusikan jälkeen, koska tiesi nälän yllättäessä saavansa hörppyä. Tämä rytmitys toi sitten tulosta, eli aina eka ruoka ja sitten tissi. Lisäksi kaikin keinoin (liirumlaarumit kehiin) suurensin vaivihkaa annosta ja ilmeisesti pojan vatsalaukku esn verran tottui isompiin annoksiin, että alkoi myös syödä runsaammin. Olimme yhdessä välissä neuvolan -2 käyrällä, mitä ennen en ollut kokenutkaan kummankaan lapsen kohdalla, mutta nyt painot on taas tasaantunut suhteessa pituuteen.



Tsemppiä vaan!

Mun on sen verran pakko kommentoida tota lapsen rytmin ohjaamista, että se ei kaikkien kohdalla ole tarpeellista/välttämätöntä. Meillä on alusta asti eletty lapsentahtisesti ja se on toiminut hyvin. Alku oli repaleista, mutta niinhän se on varmaan useimmilla. Nyt tyttären ollessa 10kk meillä on tosi selkeä päivärytmi ja yötkin menee kohtalaisesti. Kohtalaisesti siksi, että kaikki uudet opitut asiat herättelee yöllä. Meillä kuitenkin perhepeti toimii hyvin, kaikki saavat nukkua tarpeeksi.



Tämä säännöllinen rytmi on kuitenkin muodostunut ikään kuin " itsestään" , enkä ole missään vaiheessa sitä koittanut mihinkään suuntaan manipuloida.Tässä pinossa on ollu tosi järkeviä ja hyviä neuvoja ja kokemuksia, halusin vain tuoda esille tämän toisenkin puolen.

Muutama päivä sitten kyselin, ja vasta nyt ehdin itse takaisin koneelle. Näistä on paljon apua, täytyy oikein ajatuksella vielä paneutua niihin. Meillä tosiaan ei noita ystäväperheitä ole niin paljon kotiseudulla, jolla vauva olisi eli ei voi neuvoa heiltä kysyä. Tuntuu itsestä, että en ole oikein perillä milloin mitäkin vauvalle tarjota. Hampaita on jo kaksi ja lisää pukkaa, kiinteät samaan aikaan aloitettu ja sitä mukaa pieniä kakkaamisvaikeuksia. Paljon tapahtuu kerralla, mutta eiköhän edellisistä neuvoista jotain selviä. Kiitokset ja nyt kiirehdimme peruna-porkkanasoseen ääreen.. :)



Peppiina ja Juhannusneiti