Tylsää. Naapureilla vappubileet ja grillaavat pihalla. Minä olen yksin kotona ja av:lla.

Näin se vaan elämä heitti =(

kukaan ei kutsunut minnekään :(. Vaikka minulla on kyllä paljon ystäviä, ja tiedän että olisimme kyllä mahtuneet hyvin mukaan. Mutta en sitten jaksanut soitella ja kysellä mitä muut ovat tekemässä, huomenna taidan kuitenkin pistäytyä Kaivarissa piknikillä.

3, mulla on sellaisia etäisiä kavereita, joiden kanssa nähdään pari kertaa vuodessa, muttei ketään jonka kanssa olisin tiiviimmin tekemisissä, tai jonka mukaan voisin tuppautua vapunviettoon. Olen kyllä ihan itse myötävaikuttanut tähän tilanteeseeni, pitäisi kai olla itse aktiivisempi, kun muut eivät sitä ole. Tuntuu vaan, että ketään ei kiinnosta enempi yhteydenpito, kaikilla on jo ne vakiintuneet piirinsä, joissa mieluiten pyörivät. ap

Kiva huomata, että joku muukin on kaveriton.

Mulla on kyllä perhe täällä kotona, mutta kuten aina muulloinkin me ollaan vaan perheen kesken ja naapureilla on vieraita. Heillä on usein juhlia, meillä ei koskaan, kun ei ole ketään joita kutsua.



Mullakin on vaan muutama kaveri, joiden kanssa harvoin pidetään yhteyttä. Ja silloinkin vaan käyvät kahvilla. En ole kenenkään sydänystävä, eikä meillä ole myöskään toista lapsiperhettä, joka meillä kävisi.



Se vaan on mennyt niin, kaikilla on ne omat piirinsä. En ole tavannut ketään jolla olisi läheisen ystäväperheen paikka auki.



Hauskaa Vappua Ap sinulle kuitenkin. Nauti kesäisestä ilmasta ja huomisesta vapaa päivästä!

lapsi lähti isänsä kanssa mökille,kun oli mulla tän viikon...nyyh. ja ero ihan uus juttu.

Ei mikään ystävyyssuhde synny sormia napsauttamalla. Ensin ollaan tuttavia ja tapaillaan silloin tällöin. Joidenkin kanssa tuttavuus kehittyy ystävyydeksi.



Joskus tuntuu, että ihmiset ovat yksinäisiä, koska odottavat ystävyydeltä liikaa heti kättelyssä. Minua ainakin ahdistaisi, jos heti parin tapaamisen jälkeen pitäisi sitoutua ehdottomasti olemaan toisten ystävä ja käytettävissä koska vain. Ja vaikka ystävyys alkaisikin, niin kyllähän silloinkin täytyy olla vapaus elää ns. omaa elämää olematta toisille koko ajan jotain velkaa.



En oikein ymmärrä sitäkään, miksi puolitutuille tai potentiaalisille ystäville ei voisi soittaa ja ehdottaa tapaamista - vaikkapa vapuksi. Moni ilahtuisi aivan varmasti tällaisesta ehdotuksesta. Luulenpa, että yllättävän monet kökkivät omissa oloissaan luulleen, että kaikilla muilla on hirveästi ystäviä ja omat, suljetut piirit. Ei meidän perheellä ainakaan mitään ihme piirejä ole - uusia tuttavia mahtuu mukaan kyllä!

Mulla on periaatteessa kamuja, mutta niilläkin on lapset ja kiireet ja kesämökit. No, ihan kivahan tässä on lasten kaa...



Mutta tervetuloa vaan tänne grillaamaan tai höpisemään taijjotain : )

-10

Lapset ja mies nukkuu. Kuuntelen muiden ilonpitoa.

nyt kuulun jo porukkaan joka käy teattereissa ja ulkona syömässä, porukkaan joka kokoontuu lasten kanssa säännöllisesti, naapurin kanssa käydään kävelemässä, puistossa löytyy aina joku jolle voi sanoa pari sanaa jne. Porukat on paikallinen yhdistys ja nettip. esim

Ja olen siis joutunut oikein opettelemaan kohtaamaan ihmisiä, heittämään pari sanaa mitkä voisivat olla toisesta kiinnostavia, antamaan ihmisille tilaa tulla vastaan ym mutta alan jo pikkuhiljaa oppia:)

Samoin olen joutunut nousemaan itsesäälistä ja ottamaan ITSE yhteyttä vanhoihin kavereihin ja ylläpitämään näitä suhteita.

Ei voi odottaa, että joku ottaa yhteyttä ja kutsuu juhliin. Mikset itse järjestä juhlia (aina ei tarvitse olla edes syytä).



Ap. pyydä nämä puolitutut joskus syömään ja iltaa istumaan kotiisi. Ja pikku hiljaa niistä voi joku syventyä ihan oikeaksi ystävyydeksi.



Itse olen kanssa joutunut rakentamaan koko elämäni ihan alusta uudelleen, kun noin vuosi sitten muutimme ulkomaille ja kaikki tuttu ja turvallinen jäi sinne Suomeen. Olen joutunut näkemään aika paljon vaivaa uuden sosiaalisen verkon rakentamiseen, mutta kyllä se on kannattanut. Tällä hetkellä minulla on kaksi todellista ystävää ja monta puolituttua. Ja tällä hetkellä juuri olen tutustunut uuteen ihmiseen ja luulen, että tämäkin muuttuu todelliseksi ystävyydeksi pikkuhiljaa.



Mutta ap:lle ja muille hyvää vappua!! Täällä sitä ei edes juhlita :-(

[quote author="Vierailija" time="30.04.2008 klo 18:53"]

Ei ole ystäviä, joiden kanssa juhlia. Ankea elämä.

[/quote]

Joo on.

Mä olin töissä ja oon huomennakin. Ei kiinnosta mitkään vappubileet. Juhlin joku toinen kerta.