Voi antakaa kiltit tukea minulle. Joudun jäämään etä-äidiksi :-(

varsinkaan noilla perusteilla.

jos ainoastaan taloudelliset syyt päätöksen takana.

enkä usko että sun on ihan pakko muuttaa toiselle puolelle kaupunkia. Kyllä kai joku luukku entiseltä suunnalta löytyy?

ja isille suodaan ehkä se joka toinen vkloppu, jos se on kiltisti. Äiti on ainoa todellinen huoltaja, totta kai, koska isi on tehnyt niska limassa ylitöitä koko lapsen olemassaoloajan rahoittaakseen äidin tarpeen hoitaa lapsensa Kotona Itse, eikä isi muutenkaan ole koskaan osannut tehdä mitään oikein, niin että sille on sitten jäänyt semmoinen satunnaisen lapsenvahdin ja viihdyttäjän osa.

Olisin ymmärtänyt, jos perusteena olisi, että isä on muutenkin ollut enemmän läsnä lapsen elämässä, esim. ollut hoitovapaan käyttäjä teidän perheessä, mutta että päiväkotipaikan takia erotetaan lapsi äidistä (joka kuitenkin useimmissa perheissä, turha sitä on kierrellä, on se enemmän lapsen arjessa vaikuttanut ihimen; kun pienistä lapsista on kyse)?!?



Ja voi olla, ettet saa juuri haluamaltasi (nykyiseltä) paikalta asuntoa omien tulojesi pohjalta, mutta ihan varmasti saat muualta. Yksinhuoltajana olet oikeutettu asumistukeen ja tarvittaessa vaikka toimeentulotukeen. Voit hakea kaupungin vuokra-asuntoa, ja muutenkin asunnon neliöistä voi vähän tinkiä. Taloudelliset syyt eivät todellakaan estä tässä maassa ketään elämästä lapsensa kanssa. Usko pois, minä tiedän mistä puhun, sillä olen ollut täysin tuloton opiskeleva yh) ja hyvin pärjättiin. Yllättävänkin hyvin.



En kyllä minäkään noilla perusteilla sinua ymmärrä, enkä pysty tukemaan.

sillä jompikumpihan siinä joutuu lapsen jokapäiväisestä arjesta ulos. Yleisimmin se on isä. Tässä tapauksessa se on äiti. En oikein ymmärrä miksi olet ap saanut näin negatiivisia kommentteja, sillä tosiaan se voi yhtä lailla olla äiti josta tulee etävanhempi.



Itse en osaa ratkaisunne oikeellisuudesta tai vääryydestä mitään arvailla, kun en tunne tilannetta enkä teitä vanhempia. Tietenkin perheen hajotessa on hyvä, että lapsella säilyisi mahdollisimman paljon asioita ennallaan kuitenkin kaikesta huolimatta. Jos uusiksi menee perhesuhteet, koti, päiväkoti, asuinpaikka ja kaverit kaikki kerralla, niin siinä on melko paljon nielemistä pienelle ihmiselle vaikka lapset ovatkin sopeutuvaisia.



Pidä kiinni oikeuksistasi, mutta koita pitää mahdollisimman rakentavaa suhdetta exääsi, jotta jatkossa teidän ei tarvitse ihan sekuntikellon kanssa tapaamisaikoja vahdata vaan voitte joustaa tilanteen ja lapsen mukaan.



Voimia sinulle.

Annatteko te samanlaisen teilauksen kaikille niille lukuisille etä-isille Suomessa? Miksi on jotenkin " sallittavampaa" isän lähteä ja äidin jäädä yksinhuoltajaksi? Usein voi olla paljon syitä, joiden vuoksi lapsen olisi parempi jäädä isän luo, mutta edelleen tuntuu ainoa oikea malli olevan, että äiti on yksinhuoltaja.



Voimia sinulle vaikeaan ratkaisuun!

Hänellä oli kolme lasta, 7-10 vuotiaat. Serkkuni muutti toiselle paikkakunnalle, joten päättivät ex-puolison kanssa, että lapsille helpompaa, jos saavat jatkaa entisessä koulussaan. Ero on myös stressaavaa lapselle, joten ymmärrän pointtisi, että haluatte jättää jotain pysyvää lapsen elämään.



Vuoden verran ovat olleet erossa, ja hyvin on sujunut. Äiti näkee lapsia joka toinen viikonloppu, joskus jopa useammankin.

Jos ap olisi kirjoittanut, että lapsen on parempi olla isänsä luona. Mutta ap:n mielestä materiaalinen hyvinvointi on tärkeämpi kuin henkinen ja fyysinen.



Harva kait täällä on lynkannut ap:n siksi, että lapsi jää isälle.

käyttäytyä aikuismaisesti, harmittaa välillä aivan vietävästi. Aika kuitenkin parantaa haavoja ja kyllä se siitä lähtee arki rullaamaan. Itselläni on nyt uusi avioliitto, josta kaksi lasta ja välillä aina miettii, että olisipa kiva saada nyt esikoiseni saman katon alle, mutta ilman oikeustietä se onnistu, joten olen antanut olla. Exäni on minun suhteeni todella hankala ihminen (lapselleen kuitenkin yrittää antaa parhaansa) ja olen onnellinen niistä murusista mitä etänä saan kokea esikoiseni kanssa.

Tsemppiä. Ja muista, että et ole huono ihminen etkä huono äiti ratkaisusi kanssa. Kaikki ei mene aina niin kuin elokuvissa.

Kun kuvittelenkin, etten olisi oman lapseni jokapäiväisessä elämässä mukana, alkaa ahdistaa ja surettaa. Voin siis vain kuvitella, miltä sinusta tuntuu!

Uskon kuitenkin, että olette pyrkineet tekemään lapsen kannalta parhaan ratkaisun. Silloin voi joskus jopa äiti joutua tietyllä tavalla uhrautumaan. Useimmitenhan se on tosiaankin isä, joka näin tekee. Oikein paljon voimia sinulle vaikeassa tilanteessasi ja toivottavasti saat yhä edelleen olla lapsesi kanssa mahdollisimman paljon!

Minä olen kolmen lapsen yh-äiti. Ymmärrän täysin tuskasi. Jos joutuisin eroon lapsistani, vaikka kuinka järkevistä käytännön syistä, kuolisin pois. Yksinhuoltajan elämä on ajoittain rankkaa mutta jos vaihtoehtoina ovat tämä tai onneton perhe-elämä, valitsen tämän minä päivänä tahansa.



Nyt tuntuu kaikkein pahemmalta mutta aika selvittää asioita. Vain sinä tiedät, mikä on sinun lapsellesi parasta. Jos se on tämä ratkaisu, tee siitä parasta mahdollista.

äiti ajattelet ensi sijaisesti lapsesi parasta, sitä että et revi lasta juuriltaan omasta kodista.



Kyllä etääitiys onnistuu ja elämäntilanteet muuttuu tällä hetkellä päätöksesi on järkevintä lapsen kannalta

lilla lapsen elämässä.



Turha ruveta saivartelemaan tosiasioita vastaan. Suurimmassa osassa perheitä äiti jää esim. hoitovapaalle vauvan kanssa, ja on jo ihan tätä kautta - puhumattakaan siitä alun biologisesta siteestä - enemmän lapsen kanssa arjessa. Tätä kautta, siis ihan ajallisesti enemmän länsäolonsa kautta, äiti on lapselle arjessa läheisempi ihminen SUURESSA OSASSA PERHEITÄ. Onhan siihenkin syynsä, että pienten (alle kouluikäisten) lasten huoltajuusasioissa myös asiantuntijat suosittavat yleensä äitiä lähivanhemmaksi. Eikä tämä tarkoita vain perheitä, joissa isä on (äidin mielestä) mihinkään lasten suhteen kykenemätön, tunnekylmä uraohjus.



Toki on perheitä, joissa isä on ensisijainen hoitaja lapsille, mutta ap ei maininnut tästä mitään. Entä onko lapsen kanssa puhuttu tulevasta erosta? Kumman vanhemman luona lapsi haluaisi ensisijaisesti asua? Minusta taloudelliset syyt eivät paina tämän mittaluokan ratkaisussa. Ja ymmärrän toki toiveet pysyvyydestä päivähoidon suhteen, mutta jos ero äidistä on lapselle tosi traumaattinen, painaa sekin vaakakupissa enemmän mielestäni. Eikö lapsella muutenkin ole ensi syksynä edessään esikoulun aloitus? Että muutosta päivähoidon arkeen ja ryhmään sekä hoitajiin tulee joka tapauksessa...

tämä on kivaa, voi rällätä mielenmukaan viikot ja joka vain toinen vkl on tytär vaivoina ettei voi mennä niinkuin haluaa.



Harmittaa vaan että isä saa nyt puoli-ilmaiseksi hirmuisen sädekehän ja kaikki kehuu sitä uhrautuvaksi ja ihailee. vaikka onhan tässä minullakin paljon tekemistä!

mutta kun mies on sitä mieltä :-( ja on mielestään parempi hoitaja.



t. ap

En jaksa enää riidellä asiasta, luovutan, minulla menee terveys. :-(

Täällä on näitä sädenkehänsä kiillottelijoita , eivät ymmärrä tai näe omaa nenäänsä pitemmälle.

Varmasti teet sen mitä rakastavana äitinä näet parhaaksi mutta älä anna miehen painostaa tekemään vääriä ratkaisuja.

jaksamisia :)

Tässä on monia syitä siis. Itse haluaisin ehdottomasti olla lapseni arjessa mukana, tietenkin! Niin olen aina ollut. Lapsi on minulle tärkein maailmassa.



Muuten olemme hoitaneet suht tasavertaisesti lastamme, ja isä on ihan hyvä hoitaja, vaikka on huono puoliso ja mahdoton ihminen. Ei kuitenkaan ryyppää tms. On hoitanut paljon.



En viitsi näitä taloudellisia juttuja selvittää tässä sen tarkemmin. Käytännössä minun pitäisi ottaa jättivelka omaan kantokykyyni nähden. Vähän aikaa varmasti pärjäisin, mutta kuinka kauan.



Näkisin lasta joka viikonloppu vähintään.

Terveyteni horjuu tämän takia jo nyt.



Miten joku voi tehdä lapsensa äidille tällaista :-(



Ainoa mikä lohduttaa on että tiedän erossa tekeväni oikean ratkaisun. Tuollaista miestä minä en halua enkä voi arvostaa. Täysin moraaliton ihminen.



t. ap

Mutta onko tuo nyt ihmekään, kun monet äidithän jättää lapsensa kenelle vaan hoitoon että pääsee jatkamaan vapaata elämää, bilettämää sun muuta. Tässä oiva tilaisuus, miehestä ja lapsesta eroon.



ITSE EN PYSTYISI TAKUULLA OLEMAAN MIKÄÄN VIIKONLOPPU-ÄITI! Viikko ja viikko voisi pakon edessä mennä, muttei mikään etä-äiti.