1-vuotias ei syö - Apua! :(
Hei,
Aika pitkä tilitys tulossa, mutta toivottavasti joku jaksaa lukea ja antaa neuvoja tai ainakin henkistä tukea. Alan olla toooodella uupunut ja huolissani tämän asian kanssa :(
Olen juuri 1 vuotta täyttäneen ihanan pikkuneidin äiti. Tyttö on ikäisekseen hienosti kehittynyt. Osaa kävellä tukevasti, ymmärtää paljon puhetta, on sosiaalinen ja muutenkin korvien välissä tuntuu raksuttavan. Se mikä huolestuttaa kamalasti on, että tytön paino on laskenut 9% painokäyrällä edellisestä 8 kk neuvolasta. 8-kuisena tyttö oli lähes keskikäyrällä sekä pituudessa että painossa. Nyt painossa lähestytään -2 käyrää :( Pituutta on onneksi tullut aika mukavasti ja siinä laskua oli tullut vain vähän. 1 v mitat: 74 cm, 8,550 kg.
Osa painonlaskusta menee sairastelun piikkiin, koska viimeiset 1,5 kk tyttö on ollut kipeänä vähän väliä (RS-virus, influenssa, ripuli...) ja silloin ei ole maistunut mikään ja välillä on oksenneltukin. Syöminen on kuitenkin ollut tosi huonoa myös ennen sairastelua ja terveinä jaksoina.
Ilmeisesti temppuilu ruokapöydässä alkoi ylähampaiden puhkeamisesta kolmisen kuukautta sitten. Tyhmyyttämme yritimme pakottaa ruokaa vastahakoiselle lapselle ja sorruimme myös leikkimään ruokapöydässä. Se toimikin jonkun aikaa. Tyttö söi huomaamattaan, kun sai puuhailla syöttötuolissa, mutta kun suunnilleen kaikki kodin esineet oli ihmetelty pöydässä läpi, niin se tie oli läpikäyty. Sormiruokaa menee jonkun verran, mutta määrät ovat tosi pieniä ja tytön kelpuuttama ruoka on turhan yksipuolista. Mikään kovempi tai esim. kuoria sisältävä ei kelpaa vaan se syljetään pois ja heitetään lattialle. Parhaiten maistuu raejuusto, keitetyt perunanpalat, pehmeät leipäpalat ja keitetty pasta.
Selvästi syömistemppuilu liittyy ainakin osittain oman tahdon kehittymiseen. Joskus saattaa mennä muutama lusikallinen niin, että tyttö saa itse laittaa lusikkaa suuhun. Minulta tai isältään ei täsmälleen samaa ruokaa huoli. Usein omakin lusikka tosin lentää mielenosoituksellisesti lattialle.
Neidillä on myös kauan ollut muita äidin hermostuttamiskeinoja. Hänestä on äärimmäisen hauskaa noukkia epämääräisiä roskia suuhunsa ja juosta pakoon, kun lähden tutkimaan, että mitä tällä kertaa meni suuhun. Myös vaatteiden pukeminen on välillä vaikeaa, kun tyttö lähtee karkuun käkätyksen kanssa. Neuvolasta annettiinkin vinkiksi, että ruokapöydässä ei saisi osoittaa huolestuvansa tai hermostuvansa jos ruoka ei uppoa. Se saattaa kuulemma vain lisätä temppuilun määrää, kun tyttö huomaa, että hei tämähän saa äidin hermostumaan. On kyllä tosi vaikeaa olla iloinen ja tyyni, kun on todella hermostunut ja huolestunut, kun toinen ei syö, vaikka oikeasti laihtuu ihan liikaa!
Imetän yhä ja tissi tuntuu maistuvan. Siitä on itse asiassa tullut tytölle taas tärkeämpää ja imetyskertoja on n. 6 päivässä. Kipeänä ollessaan mikään muu ei kelvannut. Ei edes makea mehu tai jugurtti. Alunperin ajatuksena oli pikkuhiljaa alkaa vieroittamaan tissistä tässä yhden vuoden paikkeilla, mutta nyt tuntuu, että uskallanko, kun toinen sen kun laihtuu ja kiinteitä ei vain uppoa. Silloin kuukausia sitten, kun vielä ruoka maistui, imetin suunnilleen saman verran, joten en usko, että pelkkä tissittely selittää ruokahalun puutetta. Joskus saattaa olla 3 tunnin tauko edellisestä imetyksestä ja silti ei vielä ruoka maistu.
Tarjoan aterian 5 kertaa päivässä säännöllisinä aikoina. Rytmi on suunnilleen tällainen:
n. klo 6.00 Herääminen + imetys
n. klo 8.15 Aamupala (puuro, leipäpaloja, piimää, hedelmäsosetta)
n. klo 9.30-10.00 Imetys ja päiväunille
n. klo 11.00-11.45 Herääminen päiväunilta + imetys
n. klo 12.00-12.30 Lounas (kasvislihasose, sormiruokaa, piimää, kurkkuraastetta ja tomaattia)
n. klo 14.30 Välipala (hedelmäsose/jugurtti)
n. klo 15.00 Imetys ja päiväunille
n. klo 16.00 Herääminen päiväunilta (+ imetys)
n. klo 17.00 Päivällinen (kuten lounas)
n. klo 20.00 Iltapala (kuten aamupala)
n. klo 21.00 Yöunille + imetys
Illalla ennen iltapalaa tyttö tulee vähintään kerran kärttämään tissiä. Joskus unohtaa kun keksii muuta virikettä, mutta joskus imetän ja taas elämä hymyilee.
Olisi äärimmäisen mukava kuulla muiden kokemuksia ja missä vaiheessa lapsi alkoi syömään ja miten. Kaikki vinkit ja neuvot otetaan myös lämmöllä vastaan.
t.Huolestunut äiti
Kommentit (12)
Mervuska:
Olen juuri 1 vuotta täyttäneen ihanan pikkuneidin äiti. Tyttö on ikäisekseen hienosti kehittynyt. Osaa kävellä tukevasti, ymmärtää paljon puhetta, on sosiaalinen ja muutenkin korvien välissä tuntuu raksuttavan.
Terveeltä lapselta kuulostaa!
Se mikä huolestuttaa kamalasti on, että tytön paino on laskenut 9% painokäyrällä edellisestä 8 kk neuvolasta. 8-kuisena tyttö oli lähes keskikäyrällä sekä pituudessa että painossa. Nyt painossa lähestytään -2 käyrää :( Pituutta on onneksi tullut aika mukavasti ja siinä laskua oli tullut vain vähän. 1 v mitat: 74 cm, 8,550 kg.
Milloin lapsesi alkoi kävellä tai muuten liikkua vauhdikkaammin? Meillä 1v mitat 74,5 cm ja 9 kg (painoa tullut tasaisesti n. 500 g/2kk). Alkoi kävellä heti 1v päivän jälkeen ja on pituuttakin venynyt nyt vauhdilla. Vaippa menee aina vaan tiukempaan ja tiukempaan, ylimääräiset makkarat reisistä ovat saaneet kyytiä.
Osa painonlaskusta menee sairastelun piikkiin, koska viimeiset 1,5 kk tyttö on ollut kipeänä vähän väliä (RS-virus, influenssa, ripuli...) ja silloin ei ole maistunut mikään ja välillä on oksenneltukin. Syöminen on kuitenkin ollut tosi huonoa myös ennen sairastelua ja terveinä jaksoina.
Meillä myös tämän viikon ollut sairaana, ruuan menekki minimaalista, joten voin kuvitella että pidempi sairastelu tekisi ison notkahduksen painonkehitykseen.
Ilmeisesti temppuilu ruokapöydässä alkoi ylähampaiden puhkeamisesta kolmisen kuukautta sitten.
Etuhampaiden tullessa imetin vielä ja silloin ei meillä kelvanneet muutamiin päiviin kiinteät ruuat lusikallisenkaan vertaa.
Sormiruokaa menee jonkun verran, mutta määrät ovat tosi pieniä ja tytön kelpuuttama ruoka on turhan yksipuolista.
Lisiä voi antaa pilleripurkistakin, jos ei muuten uppoa.
Selvästi syömistemppuilu liittyy ainakin osittain oman tahdon kehittymiseen. Joskus saattaa mennä muutama lusikallinen niin, että tyttö saa itse laittaa lusikkaa suuhun.
Näin myös meillä. Samalla kun itse lusikoi harvakseltaan, saan minä vaivihkaa lapattua suuhun puolet annoksesta. Tahtojen taistelua on syömisestä turha tehdä. Jollei temppuilematta kelpaa niin pois pöydästä ja seuraava tarjoilu vasta normaaliaikataulun mukaan - ei aiemmin. Lapsi varmasti syö kun on nälkä.
Neidillä on myös kauan ollut muita äidin hermostuttamiskeinoja. Hänestä on äärimmäisen hauskaa noukkia epämääräisiä roskia suuhunsa ja juosta pakoon, kun lähden tutkimaan, että mitä tällä kertaa meni suuhun. Myös vaatteiden pukeminen on välillä vaikeaa, kun tyttö lähtee karkuun käkätyksen kanssa.
Nämä kuuluvat ikään. Meillä tyttö käy aina jossain vaiheessa syömässä syöttötuolin alta aterialla pudonneet palaset :-) En edes viitsi niitä heti sieltä siivota kun neiti hoitaa kyllä asian itse...
On kyllä tosi vaikeaa olla iloinen ja tyyni, kun on todella hermostunut ja huolestunut, kun toinen ei syö, vaikka oikeasti laihtuu ihan liikaa!
Lapsenne ei vielä ole mitenkään erityisen laiha vielä. Jossain vaiheessahan painon ja pituuden kehityksen on hidastuttava tai lapsi olisi koripalloilijan pituudessa ennen kouluikää (pituuden kehitys ekana vuonna 25-30 cm, paino triplaantuu!) Ja jotta kasvukäyrät voidaan normaalijakaumaan piirtää, jonkun on oltava siellä jakauman alapäässäkin, eivät kaikki voi olla keskiarvon mukaisia! Millaisia ovat oma ja miehesi kasvukäyrä? Meillä lapsi kulkee pituudessa meidän vanhempien käyrien välissä, painossa molempien alapuolella.
Imetän yhä ja tissi tuntuu maistuvan. Siitä on itse asiassa tullut tytölle taas tärkeämpää ja imetyskertoja on n. 6 päivässä. Kipeänä ollessaan mikään muu ei kelvannut. Ei edes makea mehu tai jugurtti. Alunperin ajatuksena oli pikkuhiljaa alkaa vieroittamaan tissistä tässä yhden vuoden paikkeilla, mutta nyt tuntuu, että uskallanko, kun toinen sen kun laihtuu ja kiinteitä ei vain uppoa. Silloin kuukausia sitten, kun vielä ruoka maistui, imetin suunnilleen saman verran, joten en usko, että pelkkä tissittely selittää ruokahalun puutetta. Joskus saattaa olla 3 tunnin tauko edellisestä imetyksestä ja silti ei vielä ruoka maistu.
Imetys kyllä tehokkaasti vie nälkää. En neuvo lopettamaa imetystä (itse lopetin kun lapsi oli tasan 1v, oli jo hoidossa ja minä töissä), mutta edellisen tavoin ehdottaisin että tarkistaisit ruoka-aikojanne - noin tiheään ei voi olla nälkä. Pelkkä maito ei enää riitä ravinnoksi vaan seurauksena on helposti anemiaa.
Meillä aamupuuron menekki kaksinkertaistui kun aamun eka imetys jäi pois. Yksiin päiväuniin siirtyminen hoidon alkaessa (11kk) myös selkeytti rytmiä paljon: aamupala klo 8, lounas klo 11, unet 11.30-14.30, jolloin välipala. Päivällinen 17.30 ja iltapala klo 20 tai vähän jälkeen. Yöunet klo 21-6.30/7. Kaksi liharuokaa päivässä voi olla myös liikaa, jo maidostakin saa runsaasti proteiinia. Koita tarjota ensin kiinteä ruoka ja päälle imetys.Tarjoan aterian 5 kertaa päivässä säännöllisinä aikoina. Rytmi on suunnilleen tällainen:
n. klo 6.00 Herääminen + imetys
n. klo 8.15 Aamupala (puuro, leipäpaloja, piimää, hedelmäsosetta)
n. klo 9.30-10.00 Imetys ja päiväunille
n. klo 11.00-11.45 Herääminen päiväunilta + imetys
n. klo 12.00-12.30 Lounas (kasvislihasose, sormiruokaa, piimää, kurkkuraastetta ja tomaattia)
n. klo 14.30 Välipala (hedelmäsose/jugurtti)
n. klo 15.00 Imetys ja päiväunille
n. klo 16.00 Herääminen päiväunilta (+ imetys)
n. klo 17.00 Päivällinen (kuten lounas)
n. klo 20.00 Iltapala (kuten aamupala)
n. klo 21.00 Yöunille + imetysIllalla ennen iltapalaa tyttö tulee vähintään kerran kärttämään tissiä. Joskus unohtaa kun keksii muuta virikettä, mutta joskus imetän ja taas elämä hymyilee.
Olisi äärimmäisen mukava kuulla muiden kokemuksia ja missä vaiheessa lapsi alkoi syömään ja miten. Kaikki vinkit ja neuvot otetaan myös lämmöllä vastaan.
t.Huolestunut äiti
Tsemppiä! Terve lapsi ei itseään nälässä pidä!
Kiitoksia vastauksesta ja kommenteista! Välillä olenkin onnistunut olemaan stressaamatta tytön syömättömyyttä, mutta nyt nuo 1 v-neuvolan mitat saivat taas huolestumaan. Ja kyllä tyttö on ihan laihtunutkin viimeisen parin kuukauden aikana :( Painoa on lähtenyt n. 400 g mikä on mielestäni aika paljon. Saimme uuden neuvola-ajan parin viikon päähän, jossa katsotaan painoa uudelleen. Neuvolassakin oltiin siis jo hiukkasen huolestuneita, vaikka lohduteltiin kyllä, että kyllä se vielä syömään alkaa. -10% pudotus painokäyrällä vaatii jo tarkempaa seulontaa. Meidän neidillä pudotus oli -9% :(
Ruokarytmi on sinällään hieman hämäävä, koska usein aamupala jää pariin puurolusikalliseen ja lounas ei ole sen kummempi. Silloin 3 kk sitten, kun ruoka vielä maistui, niin noin tiheät ateria-ajat toimivat hienosti. Olimme jopa lisäämässä toista pikkuiltapalaa, kun nälkä ennätti joskus tulla ennen iltapuuroa! Mutta vinkki ruokailuvälien pidentämisestä ja imetysrytmin rukkaamisesta on hyvä. Täytyy kokeilla. Jostain olen itse asiassa lukenut, että ruokamäärät saattavatkin pienentyä kun lapsi tulee yhden vuoden ikään. Kasvu luonnostaan hidastuu ja esim. aivojen kasvu ei vie niin paljon energiaa.
no sehän on ikävää, että paino tosiaan laskenut. tuli mieleen, että punnitsitteko samalla vaa' alla ja tarkistitteko painon?
tiedän yhden joka joutui kontrolliin, vaikka olivat vaan katsoneet painolukeman väärin vaa' asta...
a.
Joo painon ei kyllä laskea pitäisi vaikka muutoin neitinne ei mielestäni hälyttävän pieni ole. Punnituksiin kyllä vaikuttaa helposti pari sataa grammaa suuntaa jos toiseenkin, jos lapsella on suoli ja rakko täynnä/tyhjät.
Ja ruokamääristä: meillä kiinteitä meni ensin paljon siinä alkuinnostuksessa (siis kun niitä ylipäätään alettiin antaa). Sitten määrät pieneni ja oli ihan minimissään kun hampaita oli puhkeamassa. Itse syöminen taas hiukan kasvatti ruokamääriä ja toisaalta siitäkin kun isoin viehätys meni ohi niin määrät taas hiukan vähenivät. Mutta meidän 15kk ei siis edelleenkään syö kerralla 8kk pilttipurkillista vaan sellaisen pikkupurkillisen ruokaa, usein siitäkin pari pikkulusikallista jää. Välipala tuli meillä ruokarytmiin mukaan kun siirryttiin yksiin päiväuniin. Sitä ennen rytmi oli
klo 8 puuro (jonka menekki kasvoi kun klo 6 imetys jäi pois), klo 10.30 imetys ja unille. Klo 13 herätys ja lounas. Klo 16 imetys ja unille. Klo 17+ unien jälkeen päivällinen. Klo 20 puuro ja nukkumaan mennessä iltatissi. Ruuan päälle ei ole ikinä enää tissiä huolinut ja jos tarjosin ennen ruokaa, ei puolestaan kelvannut ruoka enää. Imetys tosiaan päättyi helposti kun lapsi oli 1v. Maitoa olisi vielä riittänyt, mutta halusin ehjät yöunet kun piti jaksaa töissäkin käydä.
Painonlaskuanne selittävät luultavasti seuraavat tekijät:
- edellä mainittu suoliston tyhjyys/täysinäisyys
- imetys vie tilaa ruualta, mutta ei riitä painoa nostamaan
- lapsi liikkuu runsaasti
- lapsen nopea aineenvaihdunta? Kakkaako usein ja ruoka ei ehdi imeytyä?
Oletko antanut lapselle rasvalisää? Ruokaöljyn lisääminen puuroon tai soseisiin voisi myös auttaa. Rintamaitojen rasvaisuudessa on suuria eroja, itse lypsin suht rasvatonta vaikka selvä ero etu- ja takamaitojen välillä olikin ja lapsi täysimetyksellä hyvin kasvoi ekat 6kk.
n. klo 6.00 Herääminen + imetys
n. klo 8.15 Aamupala (puuro, leipäpaloja, piimää, hedelmäsosetta)
n. klo 9.30-10.00 Imetys ja päiväunille
n. klo 11.00-11.45 Herääminen päiväunilta + imetys
n. klo 12.00-12.30 Lounas (kasvislihasose, sormiruokaa, piimää, kurkkuraastetta ja tomaattia)
n. klo 14.30 Välipala (hedelmäsose/jugurtti)
n. klo 15.00 Imetys ja päiväunille
n. klo 16.00 Herääminen päiväunilta (+ imetys)
n. klo 17.00 Päivällinen (kuten lounas)
n. klo 20.00 Iltapala (kuten aamupala)
n. klo 21.00 Yöunille + imetys
Minä täysimetin poikaa 6 kk, ja sitten alettiin opettelemaan kiinteitä. Eivät maistuneet millään moneen kuukauteen, kun poika oli tissillä vähän väliä eikä ollut tietenkään nälkä ja yölläkin kävi " maitobaarilla" . Puoleen vuoteen ei painoa tullut grammaakaan, osansa oli toki myös sillä, että poika lähti liikkeelle. Sitten siirsin imetykset vain ja ainoastaan ruoan jälkeen. Ja yömaidot kokonaan pois. Pikku hiljaa vähensin myös imetyskertoja jättäen yhden ruoan päälle imetyksen pois noin viikon välein, ja suoraan verrannollisesti kasvoi muun ruoan menekki.
Suosittelisin, että jättäisit nuo pelkät imetyskerrat ilman ateriaa ensin pois, myös nukutuksen yhteydestä. Ottakaa vaikka joku muu rutiini (hampaiden pesu, lukuhetki tms.) niiden tilalle, jos tuntuu tarpeelliselta. Ja ei maitoa ennen aamupalaa, niin aamupala maistuu varmasti paremmin. Kun tuota teidän päivärytmiä katsoo, niin lapsi saa kolme ateriaa jo ennen lounasta, joka voisi olla se päivän pääateria, ja vielä viimeiset maidot varttia ennen ruokaa! Itse asiassa teillä on imetyksineen 11 ateriaa päivässä sen suositellun viiden sijasta, joten ei ihme, jos ei ole lapsella nälkä! :) Ja sitten, jos ruoka ei maistu, niin ruokaa vasta seuraavalla aterialla eikä väleissä, niin kyllä se pian alkaa maistua juuri ruoka-aikaan.
Ulkoilu lisää myös ruokahalua, ja kun pikku hiljaa lapsi alkaa vuoden vanhana jaksaa yksillä päiväunilla, ehditte paremmin aamupäivällä ennen lounastakin ulkoilemaan ja nälkää keräämään.
Tsemppiä! Täyden ruokalautasen ääressä ei ole vielä kukaan lapsi kuollut nälkään. Kannattaa antaa lapsen myös itse syödä sotkusta huolimatta (eikä tietenkään saa suuttua vahingoista) , ja antaa lapsen opetella itse käyttämään lusikkaa, haarukkaa ja mukia, niin homma on kivempaa. Kun meidän poika oli vuoden, meni kaikki vaatteet pyykkiin joka ruoan jälkeen, mutta kun kerran itse söi, niin annoin sotkea, käytettäväksihän ne on vaatteet tarkoitettu.
Meillä lapset söivät ennen vuoden ikää todella isoja annoksia, mutta paino pysyi koko ajan neuvolakäyrillä miinuksilla. Välillä rampattiin esikoisen kanssa neuvolassa viikon välein kun paino ei noussut/tippui. Vuoden iässä tyttö teki syömälakon - ja paino alkoi nousta! Keskimmäinen on kasvanut samalla tavoin ja vuoden ikäisenä syömisen määrä väheni todella paljon.
Nyt tytöt syövät milloin vähemmän, milloin enemmän. En jaksa stressata asiasta enää, tytöt ovat pirteitä ja hyvin kehittyneitä. Ruoka-ajoista olen pitänyt kiinni (joustoa tietenkin tarvitaan lapsiperheessä), ja siitä että mahaa ei täytetä maidolla ja leivällä. Ruokaa tarjotaan ja sitä syödään jos on nälkä. Meillä voi olla että yhtenä päivänä syödään joka aterialla ja pyydetään lisää, ja sitten seuraavaan viikkoon ruokaa vaan siirrellään lautasella.
Sinuna odottaisin rauhassa seuraavaa neuvolapunnitusta. Sairastumiset voivat aivan hyvin selittää painonpudotuksen. Jos paino on noussut, alkaisin karsia imettämistä. Alkuun siirtäisin imetykset ruoan jälkeen, jolloin maito ei ainakaan veisi ruoalta tilaa, ja kun se sujuisi, alkaisin lopetella imetystä siihen tahtiin kun se tuntuu hyvältä.
Tsemppiä! Meillä ainakin lapset ovat pysyneet hengissä, vaikka välillä tuntuu, että sillä ruokamäärällä mitä syödään se on vaikeaa..
Tosiaan kiitos paljon kaikille viesteistä, vinkeistä ja lohduttavista sanoista! Helpottaa aina kun saa vertaistukea :) Ensin vastausta punnituksiin. Emme olleet 10 kk neuvolassa ollenkaan, mutta punnitsimme kotivaa' alla painoksi 8,9 kg maaliskuun alussa. Samalla vaa' alla punnittuna paino on laskenut sen 400 g.
Kokeilin myös jo tänään imetysrytmin rukkaamista, kun tyttö tuntuu olevan kunnossa. En imettänyt ollenkaan, kun heräsi aamupäiväpäikkäreiltä ja lounas maistuikin lopulta aika hyvin, vaikka ensin sai pienet raivarit, kun tissiä ei tullutkaan. Lounaan jälkeen ei tissiä enää huolinutkaan. Lounaan jälkeen lähdettiin puistoon, jossa tissi ei tullut mieleen ja hedelmäsose maistui välipalaksi. Tänään on siis selkeästi ollut ruokahalua paremmin ja tissitön linja on lisännyt kiinteän ruoan osuutta.
Joku suositti öljyn lisäämistä ruokaan. Sitä ollaankin tehty, mutta usein ruoka jää syömättä ja siten öljykin saamatta.
Toivotaan, että seuraavalla neuvolakäynnillä painoa on tullut lisää ja ruoka alkaa ainakin vähän paremmin maistua.
Ja kokokin 1-v. neuvolassa on melkein sentilleen ja grammalleen sama kuin teillä. Tosin meidän typymme on keskosena syntynyt ja siksi ollut koko 1v5kk elämänsä suht pienikokoinen - ja ruokainen...
Kiinteät meillä aloitettiin keskosuuden vuoksi jo 3kk ikäisenä. Tyttömme on ollut aikamoinen sihtikurkku, eli lähes vuoden ikäiseksi asti mikään vähänkin kokkareisempi ruoka ei uponnut. Tyttö ihan kirjaimellisesti oksensi jos ruuassa oli paakkuja. Kaupan soseista syötiin siis vuoden ikään saakka niitä 4kk ja 6 kk soseita. Itse tehty ruoka ei uponnut oikeastaan ollenkaan koska siitä ei niin sileää saanut. Maissinaksut alkoivat jossain vaiheessa mennä alas, samoin pienen pienet pehmeät leipäpalaset. Raejuustoa alkoi mennä ehkä vuoden ikäisenä.
Nyt kokkareet menevät jo hyvin alas (ikää siis tuo 1v5kk), mutta tosi pieniruokainen tyttömme on edelleen. Monasti aterialla menee vain 5 lusikallista ruokaa. Säännöllisestä ruokarytmistä yritetään pitää kiinni silti.
Välillä stressaan mutta nykyään otan jo iisimmin. Jos tyttö ei syö, niin sitten ei! Pakottaa kun ei voi. Ja toisaalta, sitten välillä tulee niitäpäiviä, jolloin tyttö syökin kuin hevonen!
Meidänkin tytöllä painon nousu hidastui kun hän alkoi kävellä, kulutus kun silloin tietysti kasvaa. Mutta sitten taas suhteellinen painokin tasaantui.
Koita vaan ottaa rennosti. JOs jotain häikkää on, niin kyllä siihen neuvolassa puututaan. Jos taas tyttö on iloinen, pirteä ja hyvinvoiva, niin tuskinpa sitten on syytä huoleen.
Tosi tuttua! Meillä kakkoslapsi söi pitkään tosi huonosti ja meni miinuskäyrillä. Minäkin sorruin leluihin yms juttuihin, lisämaitoihin yms. Mutta lopulta sain muutamalla toimenpiteellä lapsen oikeasti syömään ja LIHOMAAN.
Auttaisko nämä vinkit:
1.Minä jätin lisämaidot pois. Eli meillä joi ihan älyttömästi maitoa pullosta ja maito vei tilaa ruoalta. Luovuttiin kertaheitolla kokonaan tuttuipulloista ja siirryttiin nokkamukiin. Eli sun pitäisi kaiketi vastaavasti vähentää imetystä. Ei ainakaan imetystä ennen ruokaa ja pelkästään. Rintamaito ei ole enää vuoden iän jälkeen kovin ruokaisaa, vie vaan tilaa kunnon ruoalta.
2. Siirryttiin neljän aterian rytmiin, että ateriavälit olisi pitemmät ja olisi nälkäisempi.
3. Lopetettiin purkkituoat ja siirryttiin kotiruokaan tai kaupan valmisruokiin. Alkoi upota ihan eri lailla!
4. Annoin tonkia ruokaa itse sormin, lusikoin yms. Autoin tosi paljon vähemmän. Lapsi alkoi kiinnostua ruoasta eikä oheisjutuista. Lelut yms jäi kokonaan pois, keskityttiin ruokaan.
5. Joskus kun alkoi huutaa jo kun näki ruokalautasen, temppuilla yms. Jätin lautasen vain eteen ja menin itse toiseen huoneeseen.(kurkin) Lapsi rauhottui syömään, kun en ollut ääressä katsomassa.
6. Aamupuurosta luovuttiin, se tökki selvästi. Syö karjalanpiitakoita, riisifrutteja, jugurtteja, kaupan vispipuuroa, muroja yms. Eli vaihtelu virkisti. Iltapuuro jätettiin.
7. Öljylisä on hyvä laittaa, vaikka ruoka jäisi syömättä. Jos ei jonain ateriana syö niin älä pakota, tee siitä numeroa. Seuraavalla aterialla taatusti syö. Jos tankkaat sitten leipää, välipalaa, rintaa niin ei taatusti syö. Lapsi voi aivan rauhassa jättää yhden aterian tai kaksikin väliin, tankkaa sitten enempi muilla aterioilla kunhan saa itse rauhassa säädellä syöntiään.
Tsemppiä. ja koeta olla stressaamatta. Meidän lapi oikeasti näillä kohosi käyrissä melkein pystysuoraan takaisin keskikäyrille.:)
mutta huomasin että imetät juuri ennen ruokailua. Ei varmastikaan jaksa syödä kun on maha täysi. Voisitko imettää vain ruokailun jälkeen?
Minulla myös ollut huonosti syövä poika (nyt 1v5kk), mutta kasvuun se ei sentäs ole vaikuttanut, vaan on pitkä ja hoikka, menneet käyrillään kokoajan. Ruokailusta en tee ongelmaa, tarjoan ruokaa, jos ei syö en tuputa, vien wc:hen ja sieltä sitten leikkimään. Jo maistuu ruokaa seuraavalla ja tai sitä seuraavalla ruokailukerralla. Jos syönyt huonosti, niin lempiruokia en anna sinä päivän. Jos syö hyvin, koko annoksen, lisäksi saa halutessaan lempiruokaansa esim. purkkilasangea tai viiliä ym. Meillä ruokailu parantunut huomattavasti niistä ajoista mitä se joskus silloin aikaisemmin alle vuoden ikäisenä oli.
Olitkin jo saanut edellä hyviä neuvoja. Niistä parhaiten varmastikin toimii tuo imetyksen siirtäminen ruokailun yhteyteen - voisi ainakin kuvitella :)
Mutta oli pakko tulla kommentoimaan tuota teidän neidin toimintaa :) Eli täällä 1v2kk poika, joka myös osaa tuon kaiken " tästäpä-menee-äidin-hermot" -toiminnan! Ilmeisesti kuuluu tähän 1-vuotiaan elämään, koska aivan samoja asioita tapahtuu täällä. Juuri tuo käkätyksen kanssa karkuun juokseminen tuntuu olevan sitä parasta hupia =) No, eiköhän se tästä jossain vaiheessa lopu (joopa joo, toiveita elätellen :D)... Mä oon koittanut ottaa sen linjan, että pukiessakaan en lähde perään juoksemaan, paitsi jos jonnekin kiire lähtö. Vähän sama homma, kuin että koittaa olla itse hermostumatta ruokapöydässä, jos ruoka ei maistu - koska sitten se ei ainakaan maistu, kun äiti rupeaa hermostumaan ja voivottelemaan...(nimim. " Been there, done that...) Mutta olen tosiaan huomannut tuon saman, että tuohon vuoden ikään tultaessa ruoka maistuu huonommin kuin esim. 8kk ikäisenä. Silloin meni heittämällä Piltin iso purkki alas, nyt niin käy vain jossain reissussa oltaessa, muttei kotona. Eli liekö tuo huonompi ruokahalukin tähän ikään liittyvää?
Ja koska tyttösi on sairastellut viime 1,5kk aikana paljon, painonlasku johtuu varmastikin siitä, joten eiköhän se ala tasaantua, kun sairastelut loppuu :) Ruokakin ehkä maistuu paremmin, tai ei ainakaan tule suoraan toisesta päästä (tai samaa tietä) ulos ;)
Picapican kertoma neuvo muuten toimii meillä: mitä enemmän ulkona touhutaan ja juostaan, sitä enempi maistuu myös ruoka! Joten nyt meillä ulkoillaan melkein joka välissä - ja mikäs ulkoillessa näillä ilmoilla! =)
Samoin Picapica kirjoitti tuosta syömisestä itse - meillä myös poika saa joka aterialle oman lusikan, jolla menee ensin lusikka tai pari omaan suuhun, mutta loppuaika sotketaan. Ruokaa siis löytyy enempi vaatteista, pöydältä ja lattialta kuin pojan mahasta...mutta eipä tuo haittaa, joskushan on opittava! :)
Mutta toivottavasti neidille alkaa ruoka maistua paremmin ja painoa kertyä! =) Hyvää kevättä - vai jokohan se olis kesää..!
Pi-Ki
Hei!
Ensin tuosta " laihtumisesta" . Jos oikein ymmärsin, niin kysessä ei ole laihtuminen, joka tarkoittaa sitä, että paino laskee, vaan se, että painon nousu on hieman hidastunut. Eli toisin sanoen tyttösi painaa koko ajan hieman lisää, mutta jos painon nousu olisi jatkunut samalla tavala kuin vauvana, hän painaisi nyt enemmän.
Tällaisesta hidastumisesta ei kauheasti kanna hermostua, etenkään jos neuvolassa ei juurikaan siihen kiinnitetty huomiota. lapsen syömättämyys voi todella viedä hermot, mutta neuvolaa minäkin passaan: älä hermostu äläkä tuputa.
Meidän tyttö syö välillä enemmän ja välillä vähemmän. juuri hampaiden tulon aikaan muistan että oli monta viikkoa käytännössä syömättä. me vaan ihmeteltiin, että miten voi tulla toimeen parilla banaaninpalalla, mutta näin se vaan oli. minäkin hermostuin tästä aluksi, mutta sitten tajusin, että tässä asiassa aikuinen ei voi juuri tehdä mitään, paitsi olal hössöttämättä.
Toisaalta katsoin vähän tuota teidän aikataulua, ja siitähän huomaa, että tyttösi syä käytänmnössä 1-2 tunnin välein. Jaksaisitko itse tunnin välein syödä aterian? onnistuisiko jos alkaisit joko yhdistämään imetyskertoja ruuan yhteyteen, että lapselle tulisi säännööllisemmät ruoka-ajat? tai vähentää imetystä tai jotain. Lisäksi lapsesi on vielä aika pieni ja muistaakseni maito voi tuon ikäisellä ollakin pääravinto, eli jos jauhelihakasiketta ei mene lautaskaupalla, niin se ei ole mikään ihme.
Eli: rauhallisuutta, älä leiki ruokapäydässä äläkä tuputa ja leikitä. syötä lapselle sitä mikä maittaa, ja jätä vaikka välipala pois kokonaan. Oletko kokeillut, että otat reilusti pidemmän välin ruokailujen välillä, syötte lounasta vasta vaikka kahden ko,em aikaa, että lapselle olisi kerennyt tulla nälkä.
sellaisen aikataulun noudattaminen, joka ei sovi tyttärellesi ei auta asiaa yhtään, vaikka muuten itse olenkin suhteellisen säännöllisen elämän kannalla. ne rytmit vakiintuvat teillä varmaan vähän myöhemmin.
rauhallisuutta ja ruokahalun paranemista teille!
a.
niin se vaan on että lasta ei voi pakottaa syömään tai nukkumaan.