Lue keskustelun säännöt.
Lomamatkat ilman lapsia - ihanaa!
23.04.2008 |
Matkustan yksin, ystävän, siskojeni tai äitini kanssa. Mies siis hoitaa lapsia kotona, kun lomailen. Kahdestaan miehen kanssa emme halua (vielä) lähteä, kun lapset ovat niin pieniä (8 v, 4v, 2 v), en pystyisi rentoutumaan, kun jännittäisin, että miten lapset pärjäävät. Tietysti lomailemme myös koko perheen kesken, mutta tarvitsen omaa aikaa myös ja matkojen muodossa se on parasta.
Kommentit (17)
Mutta aion minäkin lähteä ihan onnessani ystäväni kanssa viikon matkalle alkukesästä. Unelmoin lojumisesta rantatuolissa (vesipullon) kanssa, rauhassa syömisestä, kävelyretkistä, museoista ja pitkistä yöunista. Tiedän, että mieheni hoitavat lapseni hyvin. Vaikka molemmat isovanhemmat nyt matkani ajaksi tarjoavat miehelleni lastenhoitoapua...eiköhän se mies sen yhden viikon pärjää, minä olen ollut pidempään YKSIN hoitamassa lapsiamme miehen työmatkojen ajan (nekin voineet kestää parikin viikkoa ja matkoja kerran kuussa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta juuri viimeksi kun oltiin koko perheen voimin kaukomatkalla todettiin miehemme kanssa yhdessä, että matkustaminen lapsen kanssa on oikeastaan ihanampaa kuin ilman lasta.
Teen vuodessa yhden parin päivän matkan ystävieni kanssa, mutta muuten mennään koko perhe. Molemmissa on puolensa, mutta kyllä minä nautin tosi paljon perhematkoistamme. Toisaalta meillä on vain yksi lapsi, joka on sekä hyväntuulinen että helppo ja tottelevainen, joten se luonnollisesti vaikuttaa siihen, että matkatkin tuntuvat rentouttavalta lomalta.
kyllä sellainen loma rentoutti enemmän kuin mikään muu.
Meillä 4 lasta eikä tulisi mieleenkään lähteä ulkomaille ilman lapsia!
Meillä ainakin on rahat sen verran tiukalla, että ei pystytä tekemään matkoja niin montaa kertaa vuodessa, että voitais reissata
1. lasten kanssa
2. miehen kanssa kahdestaan
ja vielä
3. yksin
Joten mieluiten käytetään ne rahat niin, että lapsetkin saa uusia kokemuksia!
Enkä edes haluaisi lähteä yksin. Ihanaa lomailla lasten kanssa, ihanaa nähdä kun pienetkin nauttii :)
Ja mieheni hoitaa lapset sen lomaviikon ajan. Ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta tällä hetkellä en raaski reissata muiden kuin mieheni kanssa kaksin tai sitten lapset mukana. Mieheni kun on paras ystäväni myös:D Muinoin 3 lapsen yh:na tempaisin ja lähdin kavereitteni luo Thaimaahan 2 vkoksi - oli siinä isällä hymy tiukassa kun kerroin 2 pv varoituksella lähdöstäni. Tosin ystäväni asuivat ja työskentelivät siellä joten ihan rilluttelureissusta ei ollut kyse eikä tarvekaan.
Onneksi samaan aikaan tein myös komennushommia keski-euroopassa, pari viikkoa töitä maailmalla ja kuukausi Suomen toimistolla. Ihanaa aikaa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kunnon parin päivän kaupunkiloma naisseurassa tekee aina terää. :)
Hyvää ruokaa, lepoa (ei riekkumista baareissa, vaan muutama lasi viiniä ja kunnon yöunet, että jaksaa) ja kaunis ympäristö- avot!
Samalla linjalla kanssasi siinä, että ihan pieniö lapsia ei viitsi jättää kuin isälle useammaksi yöksi. Onneksi meillä mies ei ole niin matkojen perään ja tietää, että reissussa ollaan kunnolla, eli mitään draamaa ei näistä aiheudu. Hän jää mielellään kotiin, kun itse pääsee vastavuoroisesti pari kertaa vuodessa örvellys-reissulle mökille ilman perhettä. :D
Haaveilen minäkin matkasta miehen kanssa sitten, kun lapsi pärjää isompana esim. kolme yötä mummolassa. Sen aika on sitten. Ja perheenä tehdään pikku reissuja lapsen ehdoilla lasten kohteisiin.
Kaikkea sopivassa suhteessa, ollaan onnellisia, että meillä on mahdollisuus matkustaa ja pysyä pirteinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
näkee tuolla maailmalla jalat levällään gigolojen perässä. Aika estotonta on tuo teidän menonne tuolla " omalla ajallanne" .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viikoksi etelän aurinkoon likkakaverin kanssa. Eka kerta 10 vuoteen ilman muksuja, ihanaa!!
Täällä tuomitaan kaikki! :D
Ymmärrän, jos joku ei halua matkustaa. Sitten olkoon matkustamatta. Meillä vaan mies on alusta lähtien hoitanut todella aktiivisesti lasta, eikä ole huolen häivää siitä, pärjääkö.
Johtuu ehkä siitä, että minä olen alusta asti pystynyt kävelemään ovesta ulos ja sanomaan ' heippa!' ilman omantunnon tuskia. Lapsella on kaksi vanhempaa, eikä meillä ole kumpikaan ylivertainen.
Matkat ovat siinäkin mielessä ihania, että sekä minä että mies ikävöimme toisiamme ja toista arvostaa taas enemmän, kun palaa kotiin. Lastakin toki tulee ikävä, mutta huoli en. Ja lapsi taas ei tunnu ikävöivän lain, kun iskän kanssa hääräävät. (Tosin matkani ovat olleet 2 tai 3 päivää, viikoksi en raaskisi lähteä, tuo pitkän vkl:n irtiottokin riittää hienosti.)
Miehen kanssa olemme olleet sitten kylpylälomalla ja bailauskeikoilla kork. yhden yön niin, että lapsi on mummolassa.
Jokainen tekee kuten omalle perheelle sopii. Minä ahdistuisin, ellen saisi joskus olla omillani, erossa perheestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää likat provosoituko tuosta. :D :D
Se on tavallaan " palkintoloma" siitä, että olen 3 vuotta ollut kotona hoitamassa pieniä lapsiamme. Odotan ihan innolla! Isovanhemmat eivät vaan olleet innostuneita - mutta ei se mun matkaintoani latista! Enkä todellakaan aio kännätä enkä lyöttäytyä mokkakikkeleitten tai muidenkaan miesten seuraan, seksiä saa kotonakin!
että naisten (perheellisten, tarkennetaan) matkoissa olisi kysymys seksistä tai bailaamisesta. Kun yleensä nimenomaan kaipaa ja tarvitsee rauhaa, pitkiä yöunia ja eroa miehistä. :D
Olinkohan numero 4 ??