Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miettikää mitä tekee nuoren tytön itsetunnolle kuulla
18.04.2008 |
vuosikausia että on niin ruma ja epämiellyttävä ettei kukaan halua olla kanssaan eikä kukaan poika voi ikinä rakastua. Ja nuoruuden saa viettää yksin.
No onneksi omalta kohdaltani kaikki päättyi hyvin, olen saanut rakastavan aviomiehen, ihanat lapset ja hyvän työpaikan. Mutta vieläkin yli 30-vuotiaana mietin herkästi mitä muut minusta ajattelevat ja jos jollain on vähänkin outo ilme niin tulee mieleen ettei tuo ihminen pidä minusta.
Kommentit (6)
Onneksi yläasteaikoina minusta alkoi kuoriutua kaunotar. Mahtoi niitä nollia vituttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka sitä kuulikaan noin12-19 vuotiaana olevansa niin ruma, ettei kukaan haluaisi minuun päin katsoakaan... Itsetunto oli alhaalla luokkatovereiden, ikätoverereiden, tuntemattomien vuoksi. Mutta kun sain vaihdettua elinympäristöni toiseksi muutamaksi vuodeksi, sain vahvistettua itsetuntoani.. sain ihania ystäviä, poikaystävän ja uusia harrastuksia. Palattuani kotikulmille eivät muut meinanneet tunnistaa minua, olin kasvanut henkisesti niin paljon... Voin uskoa, että se on kova paikka monelle nuorelle neidolle. En toivo kenellekään samaa, en ikimaailmassa.
Tällä hetkellä onnellisesti naimisissa, kahden lapsen äiti.
olen melko persoonallisen näköinen, en siis missään nimessä klassisen kaunis. Nykyisin 30-vuotiaana pidän itseäni todella kivan näköisenä ja erotun positiivisessa mielessä massasta. Muistakaahan myös äiteinä kehua välillä pikku tyttöjänne näteiksi, nämä kehut kantavat uskomattoman pitkälle. Eikä se, että kehuu silloin tällöin esim. lapsen silmiä, hiuksia tms. vielä merkitse ulkonäkökeskeisyyttä ja pinnallisuutta.
oli 5 ylimääräistä kiloa, johan riitti aihetta ottaa silmätikuksi. Mutta onneksi mulla oli pari hyvää tyttökaveria. Minua kiusasivat pojat. Arvaatte sitten varmaan, miten helppoa minun oli aikuisenakaan tehdä tuttavuutta miehiin. Seurustelin ensi kerran 23-vuotiaana. Mutta se olikin ihana suhde, joka päättyi olosuhteiden pakosta.
Enkä minä sitten niin ruma ollutkaan. On niitä miehiä ollut sen jälkeen.
Mua alettiin haukkua koulussa ala-asteen kolmannella. Lukioon mennessä alkoi eristäminen, jota jatkui lukion loppuun asti. 12-vuotisesta koulu-urastani minua ei ole kiusattu kahta ensimmäistä vuotta.
Olin ensimmäinen, joka meni naimisiin ja sai lapsia. Nyt kun mies on kehunut mua 10 vuotta ja selvästi olen huomannut, että vientiä olisi jos vain menisin, rupeaa itsetunto olemaan kohdillaan. Suorastaan nautin siitä, että olen kaunis, jopa niin kaunis, etten tarvitse minkäänlaista meikkiä :)
Alue: Aihe vapaa
Itsetunto meni vuosiksi eikä ole täysin palautunut vieläkään. Pahat, pahat arvet jätti...
Mua haukkui toiset nuoret, luokkakaverit, joskus jopa ihan tuntemattomat jätkät.