Matematiikan vaikeudesta

mutta en voi olla kommentoimatta, että kyllä minä teinä nyt asettaisin tukiopetuksen harrastuksen edelle... Jos tyttö sitä saisi peräti kaksi kertaa viikossa, on aika hölmöä jättää tukiopetuskerroista 50% pois... :-(

Harrastusta ei lopetata todellakaan, se on erittäin tärkeä asia tytölle. Tukiopetusta järjestetään kahdesti viikossa ja niistä sai valita, kumpaan osallistuu, eli ei ole mikään 50%/50%. Ja toistan vielä, että tukiopetuksesta on ollut hyötyäkin. Tyttö vaan tarvitsee matikassa sitä henkilökohtaista opetusta enemmän. Sitä saa tukiopetuksessa, sekä aina kotona, kun on vaikeaa. Läksyihin menee nykyään n. tunti aikaa, koska opettaja katsoo vähän, ettei tule liikaa tytölle läksyjä. Tekevät sitten tukiopetuksessa tehtäviä, mitä on jäänyt tekemättä.

Sitä vaan tässä lähinnä mietin, että tuleeko tuo matematiikka olemaan jatkossakin vaikeaa, vai onko helpotusta tiedossa?

Overpowered:

mutta en voi olla kommentoimatta, että kyllä minä teinä nyt asettaisin tukiopetuksen harrastuksen edelle... Jos tyttö sitä saisi peräti kaksi kertaa viikossa, on aika hölmöä jättää tukiopetuskerroista 50% pois... :-(

Itsellani on aina matematiikka ollut suht vaikeaa. Kaipa sitä sanotaan ettei ole ns. matikkapäätä. Muistanpa senkin että ne joilla matematiikka tuotti muutoin vaikeuksia niin he pärjäsivät todennäköisyyslaskennassa taas todella hyvin kun taas monet niistä jotka muutoin matikassa pärjäsivät, kokivat todenäköisyyslaskennan vaikeaksi. Sanalliset laskut koin myös aina vaikeaksi ymmärtää.



Tuossa varmaan suuri osa on sitä että aivomme toimivat erilailla. Luokan matikkaneroilla saattoi sitten olla kielissä vaikeuksia ja päinvastoin. Ei voi tietenkään yleistää mutta tosiasia on ettei matematiikka ja numerot ole kaikille niin helppoa kuin joillekin toisille.



Kyllä minäkin sinuna tutkituttaisin tarkemmin tyttäresi tilanteen esim. erityisopettajalla. Luulisi heillä olevan testit tuohonkin. Omalla pojalla löytyi lukihäiriö, se vaan ei matikassa juurikaan näy vaan pärjää siinä melkoisen hyvin. Vaan lukeminen se sitten vasta takkuaakin.



Todella hienoa että olet jaksanut paneutua tyttäresi kanssa hänen matikanläksyihinsä.

... matematiikka on monille haastava, joillekin ihan oikeasti ja toisille mm. asenteista johtuen. Jos haluat tietää enemmän matemaattisista oppimisvaikeuksista, googlettamalla löytyy paljon tietoa - ja jos alkaa kuulostaa tutulta, niin kannattaa yrittää testata.



Ihmeessä yritä opettaa lapsellesi asioita omalla tavallasi. Niin kauan kuin kyseessä on tavat, joilla päästään oikeaan tulokseen, niin tapa on ihan oikea. Selvästikään opettajan käyttämä(t) tapa ei ole tuottanut tulosta, niin kannattaa kokeilla muuta...



Suurin ongelma matematiikassa yleensä on, niin opettajien kuin vanhempien toimesta, että lapset oppivat oppimaan " kaavoja" kuinka asiat lasketaan tai käsitellään eikä oikeasti ymmärtämään mistä koko hommassa on kysymys. Tiettyyn pisteeseen asti pärjää, jopa ihan hyvin, osaamalla ulkoa laskukaavat tms. Mutta viimeistään yläasteella tulee ongelmia, kun pitäisi oikeasti ymmärtää asioita - ei vain niitä uusia opittavia, vaan niitä vanhoja, joiden pohjalle kaikki uusi aina rakentuu.



Yritä siis vain vanhempana kaikin keinoin saada lapsi ymmärtämään mistä on kyse laskemisessa eikä vain muistamaan miten joku asia tulee laskea.



Viimeeksi kun opetin kuudetta luokkaa muutaman tytön asenne (ja tulokset!!!) matematiikkaa kohtaan muuttui ihan päinvastaiseksi, kun he oppivat ymmärtämään mistä on oikeasti kyse. Siinä vaiheessa muutoksen tekeminen on vielä erittäin haastavaa, parasta jos saa sen alusta lähtien oikealle raiteelle - muuten voi käydä niin, ettei tilanne koskaan helpotu vaan vaikeutuu vain.

Olipa ihan kuin oisin omasta lapsesta lukenut tekstiäsi, meillä pojalla hyvin pitkälle samanlaisia matikkavaikeuksia. Välillä menee tehtävät kohtalaisesti, välillä takkuaa niin, että toivo meinaa hiipua itseltäkin..



Meillä jo eskarissa matemaattiset tehtävät oli hankalimpia ja kouluvalmiustesteissä myös tuli matikan osioissa eniten virheitä. Eka luokalla alkusyksy meni suht hyvin, mutta sitten ennen joulua tuli mutkia matkaan. Meillä poika on kuitenkin ollut tukiopetuksessa vain silloin tällöin, ei säännöllisesti. Sekä ekalla että nyt tokalla on saanut erityisopen apua lähes viikoittain. Nyt keväällä viimeisin koe meni hyvin, mutta erityisope oli teettänyt pojalla matikan tasotestin ja se oli taas mennyt alle ikätason. Opettajan kanssa oli taannoin keskestelu asian tiimoilta ja siinä todettiin, että vaihtoehtoja on kaksi: joko tokaluokan kertaaminen tai kolmannelle siirtyminen ja syksyllä koulupsykologi tekisi lisää testejä, jotta tiedettäisiin paremmin mitä osa-aluetta ensisijaisesti tukea. Äidinkieli menee suht hyvin, on lukemisessa ja kirjoittamisessa luokan keskitasoa eli niiden puolesta ei tarvitse olla niin paljon huolissaan.



On tämä ollut todella hankalaa vaihetta itsellekin, välillä pohtii mistä nämä hankaluudet todella johtuvat, kun joillekin matikankin asiat tuntuvat niin " itsestäänselviltä" ja toiset eivät meinaa selvitä , vaikka töitä tehdään hiki hatussa. Mutta kai se on vaan hyväksyttävä, että kaikki ei ole matikassa lahjakkaita...mutta kun edes pysyisi toisten mukana.



Puhtia teille matikkaharjoituksiin... täällä kohtalotoveri samojen pulmien ääressä.

Noita erilaisia vaiheita meilläkin on, esim. tuossa välillä oli geometriaa, joka oli tytölle jopa helppoa; tykkää piirtämisestä ja on siinä jopa hyvä. Laskut ovat se, mikä tuottaa vaikeuksia. Onneksi taas päästiin yksi hankalampi " kausi" ohitse. En yleensä anna tytölle mitään extra-tehtäviä, mutta tuossa vähän aikaa sitten kun oli taas vaikeuksia matikassa, niin tehtiin muutama lasku kotona heti tukiopetuksen jälkeen uudestaan. Lähinnä halusin tytön kertovan, että miten ne laskut lasketaan. Taas alkoi kuulua ihan puuta heinää... Tyttö sanoi, että ope auttaa niin paljon tehtävissä. Itse taas pyrin opettamisessa siihen, että en anna valmiita vastauksia, vaan tytön pitää itse miettiä, kuinka tehtävä lasketaan. Jos esim. kysymyksenä on: Tytöllä on 58 euroa rahaa ja tavara maksaa 87 euroa, kuinka paljon tarvitaan vielä lisää rahaa. Kysyn sitten tytöltä, että mikäs olisi vastaus, jos kysymys kuuluisi: Tytöllä on 3 euroa rahaa ja tavara maksaa 5 euroa, kuinka paljon tarvitaan vielä lisää rahaa. Sitten tyttö tietysti vastaa, että 2 euroa, ja sitten annan tytön itse miettiä, että minkälainen lasku siihen tehdään, että tulee vastaukseksi 2 euroa.



Minusta on siis tärkeä ohjata tyttöä itse miettimään, millä kaavalla laskuja lasketaan. Siinä menee tietysti aikaa paljon, että tyttö tajuaa, mutta ei siitä paljon hyötyä ole, jos saman tien sanotaan, että " laske näin ja laske sitten noin" .



Meillä nuo matikkavaikeudet alkoi myös siinä ekaluokan joulun jälkeen, mutta tajuttiin vasta niin myöhään keväällä, että se tosiaan on niin vaikeaa, ettei ekaluokalla ehditty ollenkaan tukiopetukseen. Toinen asia, mikä tekee tytöllä paljon virheitä laskuissa, on huolellisuus. Eli osassa läksyjen laskuista on aina huolimattomuusvirheitä, " +" -merkin tilalla on " -" ja päinvastoin. Tai sitten merkit on oikein, mutta lasku on silti laskettu päinvastaisella merkillä. Sitäkin yritetään aina tytölle toitottaa, että tarkistaisi aina laskun itse heti, kun on sen tehnyt, niin päästäisiin edes noista huolimattomuusvirheistä.



Niin, äidinkielessä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Kysyisin sinulta tuuliviiri007, että onko teidän poika kiinnostunut niistä lasten tehtävä-/värityskirjoista tai vaikka palapeleistä? Meidän tyttö nimittäin ei ole niistä ollenkaan kiinnostunut. Tuollaiset tehtävä- ja värityskirjat lojuu käyttämättömänä laatikoissa, samoin palapelit. Eikös ne ole vähän samanlaista loogisuutta kehittäviä pelejä, jota tarvitaan matikassakin.