Ymmärrätkö sitä että etäisä ei osta lapselleen viiliä, maksamakkaraa koska ei itse tykkää niistä

Eikö se riitä, että sinä niitä ostat? Sunhan luona se lapsi enemmän on, joten mitä väliä, jos ei saa maksamakkaraa ym. joka toinen viikonloppu?



Vaikutat aloituksesi perusteella hieman takakireältä ihmiseltä.

vaan tämä periaate että hän ei lapselleen anna sellaista paskaa mistä itsekkään ei tykkää. Aivan kuin lapsella olisi täysin samat makumieltymykset mitä isällä

Pitääkö pikku ainokaisesi saada kaikki mitä sattuu haluamaan? Ehkä on hyväkin että isän kanssa näkee ettei kaikkea saa mitä viitsii vinkua.

Ei isän toiminta minusta mitään järkyttävää ole. Minäkään en tee koskaan porsaanlihasta ruokaa, kun en possusta tykkää. Tietty voisin harkita tekeväni, jos lapset pyytäisivät...

vaan tämä periaate että hän ei lapselleen anna sellaista paskaa mistä itsekkään ei tykkää. Aivan kuin lapsella olisi täysin samat makumieltymykset mitä isällä

Löysää vähän pipoa ja mieti mistä nyt meuhkaat.

maksamakkaraa, jos ostaa kuitenkin kunnon sapuskaa lapselle. Ja miksi ostaisikaan maksamakkaraa, jos se jää sitten homehtumaan jääkaappiin. ei kai lapsi koko pötköä vedä.



Olet täysin sekaisin. Kyllähän nyt jokainen ihan luonnostaankin ostaa kaupasta lähinnä sitä mistä pitää. En minäkään osta viiliä, koska en siitä pidä. En edes tiedä, pitäisikö lapseni. Ostan luonnonjogurttia ja Bulgarianjogurtteja.



Sääliksi käy exääsi, jos tollasesta teet numeron. Ei ihme, että on ex...



Ja se on muuten SYÖDÄKÄÄN, yhdellä k:lla.

Ollaan kaupassa, isä ostaa jogurttia lapselle (itse ei syö jogurttia) lapsi pyytää että jos saisikin viiliä. Isä ei suostu ostamaan koska se on " pahaa"

sama koskee monia muitakin tuotteita joita vain lapsi syö isänsä luona. Isä ostaa jotain toista koska tämä mitä lapsi haluaisi on isän mielestä pahaa. Miksei voi ostaa sitä kerran itsellään ei ole aikomusta edes syödä ko tuotetta?

Ap

Eikö sulla tuon isompia murheita ihan oikeasti ole??

ja hieman erilaista kuin kotona sinun luona?



toki--lapsestakin varmasti tuntuisi " kodikkaammalta" , jos olisi samoja eväitä, ja isä kuuntelisi lapsenkin toiveita, eli mentäisiin hieman myös lapsen " ehdoilla" , jolloin kenties siitä lapsesta tuntuisi, että iskä välittää myös hänestä ja hänen mielipiteistään.



eikä lapsi koe olevansa vain riippana sen tapaamisajan, ja eteen heitetään syötäväksi vain mitä isä haluaa ja viitsii tarjota.





ymmärrän ap:n pointin, mutta enemmän tuli surku lapsen puolesta..

ei minusta olisi mitään järkeä ostaa maksamakkarapötköä josta lapsi syö pari voileipää ja sitten loput pilaantuu.

Älä hukkaa aikaasi tuollaisen ajatteluun. Ihan sama mitä miehesi ostaa lapselle ruoaksi kunhan ostaa. En itsekään ala vaihtamaan tuotteita kaupassa lapsen kitinän mukaan. Älä vain puhu kenellekään ääneen tuollaisia asioita lapsesi kuullen...

kun jompi kumpi vanhemmista ei siitä tykkää? Jos olisimme edelleen yhdessä niin olisi todella monta ruokaa mitä lapsi ei olisi ikinä saanut edes maistaa sen takia kun ne ovat isän mielestä pahaa. Mä olen yrittänyt maistattaa lapsella vähän kaikenlaista, kerran isän luona saa vain sellaista mikä ei isän mielestä ole pahaa. Mämmiäkään ei lapsi saanut mummulassa maistaa edes kun isin mielestä pahaa

sillä ongelma ratkaistu kaikkein helpoimmalla?

Varmaan se etäisä ostaa jotain sellaista mitä ap ei osta koskaan.

sillä ongelma ratkaistu kaikkein helpoimmalla?

vain sen takia ettei itse siitä tykkää. Ehkä vielä pystyy estämään ettei lapsi syö kun ei osta hänelle mutta mitenkä myöhemmin? Ihme periaate ainakin, mitä minä en syö niin sitä ei kyllä lapsikaan syö. Tietääkseni he ovat vielä 2 erillistä ihmistä joilla molemmilla omat mieltymykset

ap

sillä ongelma ratkaistu kaikkein helpoimmalla?

Kun isä ei niitä lapselle syötä kun ne ovat kerran pahaa. Roskiin menisivät. Ja noi 2 tuotetta ovat vain murto-osa niistä jotka isän mielestä ovat pahaa (lue mitä lapsi ei saa syödä)

ap

Hohhoijaa.