Huvittaa naisten tekopyhyys perheen raha-asioissa!

No meillä on kyllä itsestäänselvää, että minä hoidan lapset (10v, 5v ja 6kk) ja teen kaikki " naismaiset" kotityöt (siivous, pyykit, ruoka, kauppa jne).

Mies tuo rahat taloon tekemällä tavallista palkkatyötä.

Rempat autoon yms tekee mies.



Tämä sopii meille. Tyhjätaskuja oltiin molemmat, kun 16-vuotiaina rakastuttiin. Ja rikkaita tuskin tullaan koskaan olemaankaan. Eli myös se kotihoidontuki on meidän perheelle iso raha.

Vierailija:

Saisin olla päivät töissä ja illat ja viikonloput omistautua perheelle. Voisiko parempaa kuvitella?

Ei, vaan illat ja viikonloput teet kotitöitä. Kotona olo kun on 24/7 työtä eikä kotivanhemmalta voi olettaa että hän raataisi ruoanlaiton ja siivouksen parissa kun lapset vie kaiken ajan. Siispä kun olet ollut töissä lepäilemässä, saat hitto vie tehdä osuutesi kodin töistä. Väliäkö sillä ettet lapsiasi juuri näe.

T. Kotiäidin mies

t. tuo, jonka tekstiä lainasit ja

P. S. Mulla on tavallaan kokemustakin tilanteesta, sillä mieheni on opettaja ja välillä olen ollut kesät töissä niin että mieheni on luonnollisesti silloin kotona

Vierailija:

Vierailija:

Saisin olla päivät töissä ja illat ja viikonloput omistautua perheelle. Voisiko parempaa kuvitella?

Ei, vaan illat ja viikonloput teet kotitöitä. Kotona olo kun on 24/7 työtä eikä kotivanhemmalta voi olettaa että hän raataisi ruoanlaiton ja siivouksen parissa kun lapset vie kaiken ajan. Siispä kun olet ollut töissä lepäilemässä, saat hitto vie tehdä osuutesi kodin töistä. Väliäkö sillä ettet lapsiasi juuri näe.

T. Kotiäidin mies

Ensinnäkin: et voi tietää, mitä tuolla lailla ajattelevien naisten MIEHET ajattelevat. Veikkaanpa, että aika moni tuollaisista " perinteisistä" naisista on nainut miehen, jolla on tasan ja tarkkaan yhtä perinteinen ajattelutapa asiasta. Eli että miehen homma on ansaita perheen elatus ja naisen homma on hoitaa lapsia mahdollisimman pitkään kotona.

Noin se roolijako sovinistisessa, perinteisessä ajattelussa menee, eikä siihen ajatteluun uppoa se, että mies kokisi perheensä elatuksen riesaksi tai se, että miehelle sallittaisiin " toivottomuus ja rahattomuus" .



Joku tuossa jo sanoikin, että viittaamasi gallup ei kysynyt niinkään tulojen määrää kuin ylipäänsä haluja tehdä töitä ja pärjätä elämässä. Ne ovat kaksi eri asiaa.



Lisäksi: et voi tietää, onko vastaajissa lainkaan tai edes osin samoja naisia.



Itse olen vuorollani " elättänyt" miestäni, kun hän opintojemme päälle oli kolme talvea työttömänä (valmistuimme toimittajiksi pahimpaa lama-aikaan ja Uuden Suomen juuri kaaduttua). Samoin " elätin" häntä, kun hän oli vajaan vuoden hoitovapaalla, lastemme välissä. En pitänyt sitä " elättämisenä" , koska hän hoiti yhteisellä sopimuksellamme lastamme, ja kyse oli perheen ylläpidosta. En usko hetkeäkään, että hänkään piti " elättämisenä" sitä, että hän vastasi isommasta osasta perheemme kuluja silloin, kun minä olin hoitovapaalla.



Nyt tulomme ovat yhtä suuret.

Kyllä minä ainakin näen, ja usein tehdään niitä hommia lasten kanssa yhdessä. Esim tehdään ruokaa niin, että lapset vaikka pilkkoo salaatin tms., siivotaan yhdessä jne.

Vierailija:

Moniko teistä menisi toista kertaa treffeille miehen kanssa, joka maksattaa sinulla omat kahvisi tai laskee laskimella tarkan fifty-fifty -osuuden ravintolassa?

Ainiin mutta eihän kyse ole rahasta vaan käytöstavoita...joopa

Minusta kyse ON käytöstavoista. Piffaan mielelläni koko pöytäseurueelle, mutta odotan vastavuoroisesti samaa muilta. Kustannukset jaetaan siis pitkällä tähtäimellä tasan, mutta laskun kyylääminen laskimen kanssa on pikkusieluista (jos siis kyse ei ole jostain todella vähävaraisesta).

Ainakin kolmas samantapainen viesti tänään. Taidat olla katkeroitunut?

Haluaisit olla kotona, mutta et voi.

t. edellisen ketjun 18 jolla on 3 lasta lusmun kanssa.

Vierailija:

Moniko teistä menisi toista kertaa treffeille miehen kanssa, joka maksattaa sinulla omat kahvisi tai laskee laskimella tarkan fifty-fifty -osuuden ravintolassa?

Ainiin mutta eihän kyse ole rahasta vaan käytöstavoita...joopa

Onhan toi nyt rasittavaa. Varmaan mä nyt aikuinen ihminen juoksen treffeillä jonkun hiton ilmaisen kahvikupposen perässä :-) Mutta kertoo se nyt jotain jos laskin pitää kaivaa esiin kun maksun aika tulee. Kyllä mä mielummin itse maksan kaikkien kahvit kuin tolle linjalle lähden. Ja en mene toiste, totta, mutta en sen 1,5e takia vai mitä se kahvi maksaa...

että tulisi lopun ikänsä olemaan köyhä ja veloissa niin kertoo sekin nyt jotain. En ehkä miestä " huolisi" , mut hei voisko se syy olla jossain muussa kuin siinä rahassa?

noi mun mielestä oo mitään verukkeita.. täyttä totta =) ja otin miehekseni sen johon rakastuin, empä miettinyt mitä duunia tekee..



ja minä, nainen, elätin puolisoni koko sen ajan kun hän opiskeli. olisin itsekkin voinut opiskella silloin, mutta päätimme näin, ettei tarvinnut niin kovasti pihistellä. nyt olen ollut kotona 2.5 vuotta, josta vajaan vuoden tehnyt välissä myös etätyötä, lastenhoidon ohessa, lapsen nukkuessa.. ja olen lähdössä kohta töihin ja mies jää lasten kanssa kotiin.



meidän rahat on meidän rahoja, näin se vain on, näin se perhe toimii ;D kumpi tahansa ne tienaakin!

siihen malliin, että pystyn elättämään lapseni ja mieheni. Taitaa olla ainoa viisas asia mitä sekin ihminen on ikinä sanonut. En tiedä mikä tuota äijää vaivaa kun ei halua töihin mennä. Ei työnteko nyt niin kamalaa ole, mutta hänestä on.

28

Eikös perehissä yhdessä päätetä isoista asioista kuten hoitovapaalle jäännistä. Hoitovapaa on loppuen lopuksia lyuhyt aika meidän elämässä. Minusta on hyvä, että tälläinen mahdollisuus on.

Jokainen joka hoitovapaalle jää, tietää että tulot pienentyvät eli jostain pitää luopua!

Perheen yhteiset pelisäännöt raha-asioissa on hyvä tehdä ennen hoitovapaalle jääntiä. Tarkoitan tällä budjettia tuloista ja menoista.

Minä olen ollut pitkään kotona hoitovapaalla ja mieheni on opiskellut työsnsä ohella muutamia vuosia. Opiskelu ei onnistusi jos olisin töissä, mutta tulot ovat pienemmät kun mieheni ei tee täyttä päivää. Meillä ongelman ratkaisu on minun keikkailu töissä. Saan rahaa jolla osallistun perheen jokapäiväisiin menoihin, mutta myös rahaa jolla saan ostettua lapsille vaatteita. Tulomme ovat pienet, mutta pärjäämme. Tilannetta helpottaa se seikka, kun palaam takaisin työni tulomme nousevat ja miehen valmistuttua myös hänen tulonsa nousevat.

Mies ei tienaa mitään eikä se mua haittaa, koska on tilapäistä. Koskaan ei ole tullut edes mieleen, etteikö rahat olisi yhteisiä. Ne on, koska me ollaan perhe!

Komppaan Xandrista!



Ja lisään että jos meillä haluttaisiin hoitaa lapset kotona ja minä tienaisin selvästi enemmän kuin mies, totta kai minä menisin töihin ja mies olisi hoitovapaalla. Mutta jos me saadaan kotihoidontukea n. 400¿ niin kyllä siinä jo on tärkeää miettiä kumpi tienaa paremmin, menee töihin.

Minä olen elättänyt miestäni kun hän on opiskellut... Täysin yhdentekeviä asioita minusta.



Ja lisäksi meillä sekä minä että mies olemme molemmat perinteisiä tuossa roolijaossa. Minä tykkään tehdä kotihommia, olla lasten kanssa, imettää pitkään jne. Kun mies taas tykkää käydä töissä tienaamassa. Ei ole meille ongelma vaan täysi yhteisymmärrys.



Miksi ihmeessä ap:ta häiritsee kun toiset ihmiset viihtyvät toisenlaisessa ratkaisussa... Saathan sinä olla " feministi" mutta ei meidän kaikkien tarvitse olla.

Onhan ne lapset miehenkin ja jonkun on hoidettava koti ja lapset ja jonkun on tienattavakin. Miksi perustaa yhteinen perhe, jos kummankin pitää silti kokoajan itsenäisesti hankkia rahat omiin, itsenäisiin menoihinsa ja jakaa kaikki yhteisetkin kulut puoliksi? Meillä on yhteinen tili, eikä minkäänlaista kirjanpitoa, kumpi sinne enempi rahaa tuo tai kumpi enemmän kuluttaa. Koska olemme naimisissa, " tulleet yhdeksi lihaksi" , ei ole sinä ja minä vaan me. Meidän perhe, meidän koti, meidän lapset, meidän tulot ja meidän menot. Ja sillä siisti.

Vierailija:

Silti, kun kysytään voisitko perustaa perheen tai edes seurustella köyhän kanssa, SUURIN OSA VASTAA EI!

Kun nyt ajatellaan että asumme maassa jossa nainen voi kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa ja hakeutua juuri sille alalle mikä kiinnostaa, ei voi kuin hymähtää.

Tämä vahvistaa sen ajatuksen mitä olen epäillytkin: nuo kaikki hienot korulauseet " me olemme perhe, meillä on kaikki yhteistä" joutaisivat romukoppaan sinä päivänä kun nainen olisi se enemmän tienaava, joutuisi heräämään joka arkiaamu töihin kun mies jäisi kotiin nukkumaan tai puuhastelemaan lasten kanssa.

mä olen hoitovapaalla ja käyn silti töissä. en tienaa ihan yhtäpaljon kuin mies, mutta kyllä sillä nälkä tulisi ja vilu jos lakkaisin töissä käymästä.



kyllä meillä menee kaikki 50/50 pitkässä juoksussa.

On aika sovinistista ajatella, että " kaikki" naiset haluavat rikkaan miehen itseään elättämään. Ja on hiton sovinistista ajatella, että ihmisen arvo mitataan vain ja ainoastaan palkassa - palkaton kotityö ja lastenkasvatus on arvotonta, eikä kukaan MIES voi sellaista naista muka arvostaa.



Totuus on kuitenkin ihan jotain muuta. Miehiä ja naisia on NIIN moneksi, ja arvostuksia myös. Hyvä niin!

Maksoin kaikki, vuokrat, ruuan, laskut, lasten menot. Tosin lapsilisät olivat samanverran kuin päivähoitomaksut joten ne hoituivat sillä.



Mies sai käyttää opintorahansa omiin menoihinsa, mulle taas ei jäänyt mitään vain itselleni käytettäväksi...ja tämä oli mun mielestä ok silloin.

t. 36



Outoa minusta on se ettei joku ymmärrä lainkaan että perheellä voi olla yhteiset rahat ja ettei se tuota ongelmia kenellekään. Kauhean rahakeskeistä meininkiä... Ap:lla ei taida olla tietoakaan todellisesta perherakkaudesta...?