HALLOWEENIN KUNNIAKSI KERROTAAN KARMAISEVIA KUMMITUSTARINOITA!

Tuosta klassikosta tuli mieleen tositarina:

Olin lastenvahtina 4- ja 5-vuotiaille sisaruksille. Paikka ja lapset olivat minulle tuttuja. Nukutin lapset ja jätin heidän oven raolleen eteiseen, että kuulisin jos heräisivät. Sammutin eteisen valon, ettei se loistaisi huoneeseen. Ovikello soi. Ovessa ei ollut ikkunaa ja koitin hetken kurkkia olohuoneestakin, kuka kumma soittelee yhdeksän aikaan illalla. Näkyvyys ikkunasta ovelle oli huono, joten menin avaamaan. Oven takana ei ollut ketään. Ajattelin, että joku naapurin lapsi tekee kepposia ja menin sisälle. Laitoin lisää valoja päälle, kun alkoi sen verran jännittää. Onneksi lastenvahtikauhugenren leffat oli kuitenkin katsomatta, ettei mieleeni tullut ihan mahdottomia. Katsoin televisiota jonkin aikaa ja nukkumaan lähtiessä aloin sammutella valoja. Ovikello soi. Nyt alkoi jo hieman kylmäämään, kun etupihalla ei edelleenkään näkynyt ketään. Ovea en enää halunnut avata, istuin tuijottelemassa etupihalle, jos soittaja olisi tullut näkyviin. Ei ketään.

Vanhempien palattua seuraavana päivänä selostin tapahtuneen ja sitä porukalla kummasteltiin. Illalla soittivat, että ovikellon ja eteisen valon sähkövedot olivat alkaneet reagoida jostain syystä toisiinsa. Oli melkoista sattumaa, että sitten osui juuri minun kohdalleni tuo. Pisti kyllä miettimään myös silloin aikana ennen kännyköitä, että mistä olisin saanut vanhemmat kiinni, jos olisi iskenyt kunnon pelkotila päälle. Kai olisin soitellut teatteriin, ravintolaan ja minnelie, jotta olisivat tulleet ihmettelemään. :)

Täällä on ne kahden lauseen kauhutarinat englanniksi:

http://beba.fi/artikkelit.php?aid=28

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 10:16"]Olipa kerran kiltti, kunnollinen mies, perheen isä. Tunnollisesti hän kävi töissä, hoiti huushollin, pyykkäsi ja siivosi, laittoi ruokaa, leipoi, hoiti lapset ja muutenkin vastasi tenaviensa viihdyttämisestä ja hyvinvoinnista. Rouvalle antoi kikulia, silloin kun rouvalle sopi. Rouva teki uraa ja harrasti.

Kävipä kuitenkin eräänä päivänä niin, että isukin mitta tuli täyteen, lähti toisen naisen matkaan. Tästäpä ex-rouva hirmustui, vei talon, vei rahat, velkoja toki ei huolinut. Lapsiaan ei saanut mies enää tavata, kuin valvottuna. Oikeudesta oli miehen päätös haettava lapsiansa tavatakseen, jotta ei kokonaan vieraannuteta. Miten näin, tämän kiltin, kunnollisen miehen, joka entisessä perhe-elämässäkin lapsiensa hyvinvoinnista oli vastannut?
[/quote]
99,9% noi roolit ois tasan toisinpäin, ja vaimon pettäessä olisit ensimmäisenä raivoassa pää punaisena huoraa ja loisijaa.

Nostan:)

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 10:05"]

Klassikko: Tyttö oli palkattu erään perheen lapsenvahdiksi, koska vanhemmat lähtivät viettämään iltaa. Hänelle sanottiin, että jos mitään ongelmia tulisi, hänen täytyisi vain soittaa vanhemmille. Illan myötä tyttö laittoi lapset nukkumaan ja meni itse olohuoneeseen katsomaan televisota. Hän kuitenkin tunsi, kuinka jokin tarkkaili häntä. Hän huomasi klovni-nuken huoneen nurkassa, joka hirvitti häntä. Tyttöä häiritsi valtavasti ja hän päätti soittaa perheen isälle. Tyttö kysyi, voisiko hän mitenkään peittää nurkassa olevan klovni-nuken, koska se häiritsi häntä. Linjan toinen pää hiljeni ja hetken hiljaisuuden jälkeen isä vastasi: Ota lapset ja menkää pois talosta, meillä ei ole mitään klovnia.

[/quote]

Hui hitto, tämä oli lyhykäisyydessään karmiva.

Kertokaas mammat kauhutarinoita!

Menkat eivät alkaneetkaan...

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 17:44"]

Menkat eivät alkaneetkaan...

[/quote]

I feel you.

luin jostain Englantilaisesta kummitustalosta, jossa oudot ilmiöt huipentuivat siihen että aaveet ottivat lasten olomuodon. lapset ilmestyivät muka istumaan sohvalle, vaikka nukkuivat yläkerrassa. perhe muutti pois.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 16:14"]

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 10:05"]

Klassikko: Tyttö oli palkattu erään perheen lapsenvahdiksi, koska vanhemmat lähtivät viettämään iltaa. Hänelle sanottiin, että jos mitään ongelmia tulisi, hänen täytyisi vain soittaa vanhemmille. Illan myötä tyttö laittoi lapset nukkumaan ja meni itse olohuoneeseen katsomaan televisota. Hän kuitenkin tunsi, kuinka jokin tarkkaili häntä. Hän huomasi klovni-nuken huoneen nurkassa, joka hirvitti häntä. Tyttöä häiritsi valtavasti ja hän päätti soittaa perheen isälle. Tyttö kysyi, voisiko hän mitenkään peittää nurkassa olevan klovni-nuken, koska se häiritsi häntä. Linjan toinen pää hiljeni ja hetken hiljaisuuden jälkeen isä vastasi: Ota lapset ja menkää pois talosta, meillä ei ole mitään klovnia.

[/quote]

Hui hitto, tämä oli lyhykäisyydessään karmiva.

[/quote]

Oikeakielisyysvirheen vuoksi tarinasta saa sellaisen käsityksen, että "huoneen nurkka hirvitti tyttöä". Huh, kun oikein selkäpiitä karmii tuollaiset virheet.

Olin hoitamassa serkkuni kahta pientä lasta eräänä kesänä. Menimme lasten kanssa normaalisti ulos puistoon ja laitoin tietenkin ulko-oven lukkoon. Kun tulimme sisälle, aloin vaihtamaan pienemmälle lapselle vaippaa joten menimme kohti vessaa. Ja ovi oli lukossa. Vessan ovi oli siis lukossa, punainen täplä näkyi. Siinä vaiheessa meni kylmät väreet. Yritin avata ovea ja ei auennut. Mun suojeluvaistot heräsi ja otin molemmat lapset sivummalle. Soitin serkulleni ja yritin olla mahdollisimman cool. Selitin tilanteen ja serkku kertoi että joo, niin on käynyt heillekin joskus kun ovi on laitettu kiinni lukon ollessa jotenkin huonossa asennossa. Huh kuinka mä pelästyin. Olin varma että joku murhaaja piilee siellä vessassa. Mutta aikamoisen huono tuuri että näin kävi just kun minä olin hoitamassa..:/

Eräs mies ajoi työmatkalta kotiinsa, oli yömyöhä ja satoi aika lujaa. Tuulilasinpyyhkimet lakkasivat yhtäkkiä toimimasta ja näkyvyys oli kaatosateen vuoksi nolla. Mies päätti poistua autosta ja mennä tarkistamaan pyyhkimiin tullutta ongelmaa. Hän pysäytti autonsa tienviereen seisakkeelle, johon oli pysähtynyt toinenkin auto. Hän kääntyi katsomaan tuon toisen henkilöauton suuntaan, kun hänen autonsa tuulilasinpyyhkimet alkoivatkin yhtäkkiä toimia. Samalla hän huomasi, että toisen henkilöauton kuljettaja teki virtsaa seisakkeen alapuolella metsässä. Mies päätti mennä takaisin autoonsa ja laittoi sen ovea kiinni, juuri kun viereisessä henkilöautossa oleva henkilö starttasikin autonsa käyntiin. Mies odotti, että viereinen henkilöauto poistui seisakkeelta ja jatkoi matkaansa kotiin. Sade oli hieman heikentynyt ja katuvalotkin alkoivat vähän seisakkeen jälkeen. Miehellä oli jano ja hän kaivoi hansikaslokerosta pillimehun.

Loppu

up

Kamalan pelottava lastenhoito episodi, joka sopii Halloweeniin! Supernatural sarjan pilottijakson avauskohtaus.

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 19:16"]

Kamalan pelottava lastenhoito episodi, joka sopii Halloweeniin! Supernatural sarjan pilottijakson avauskohtaus.

[/quote]

ei aukea, mutta luulisin tämä liittyvän mieheen lastenhuoneessa jota perheenäiti luulee puolisokseen jne

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 11:43"]

[quote author="Vierailija" time="31.10.2014 klo 10:16"]Olipa kerran kiltti, kunnollinen mies, perheen isä. Tunnollisesti hän kävi töissä, hoiti huushollin, pyykkäsi ja siivosi, laittoi ruokaa, leipoi, hoiti lapset ja muutenkin vastasi tenaviensa viihdyttämisestä ja hyvinvoinnista. Rouvalle antoi kikulia, silloin kun rouvalle sopi. Rouva teki uraa ja harrasti. Kävipä kuitenkin eräänä päivänä niin, että isukin mitta tuli täyteen, lähti toisen naisen matkaan. Tästäpä ex-rouva hirmustui, vei talon, vei rahat, velkoja toki ei huolinut. Lapsiaan ei saanut mies enää tavata, kuin valvottuna. Oikeudesta oli miehen päätös haettava lapsiansa tavatakseen, jotta ei kokonaan vieraannuteta. Miten näin, tämän kiltin, kunnollisen miehen, joka entisessä perhe-elämässäkin lapsiensa hyvinvoinnista oli vastannut? [/quote] 99,9% noi roolit ois tasan toisinpäin, ja vaimon pettäessä olisit ensimmäisenä raivoassa pää punaisena huoraa ja loisijaa.

[/quote] Mutta lapsia en toki emostaan vieraannuttaisi, oi sinä ikikatkera marttyyri...

🎃 🍁 Tosijuttu. Tampereella kävelin yöllä ja vastaan tien metsäkohdassa tuli valkokasvoinen nuori nainen (mitä jos oli ikivanha vampyyri?) joka näytti lähes luurangolta, jolla oli hennon zombimaisen keinuva kävelytyyli. Suu oli auki kuin muumiolla, ehkä haukotteli, mutta oli vaan auki. Se näytti pääkallolta. En tiedä oliko hän suomalainen vai slaavi tms, kun oli joku huppumainen juttu päässä. Toinen tapaus oli kun nuori mies käveli korttelissa yöllä lähellä ja murisi mennessään, olutko toi ihmissuden tai koiramiehen esiin. Vai muuta demonia, vampyyria. Joskus on parempi ettei astu suoraan kadulle, vaan odottaa kunnes joku menee ohi. Ole varovainen vieraiden seurassa ja lähde.

Allaoleva tarina kerrottiin täällä vauvapalstalla aikoinaan, vuosia sitten ja ehdin tallentaa sen talteen ennenkuin ketju, tietenkin, poistettiin…

Vaari katosi jo kun olin 10-vuotias ja jotenkin täällä entisen mummolan tilalla kun kulkee niin tulee muistot vahvoina mieleen.
Vaari oli oikea vanhanajan tervaskanto , maanviljelijä, tila on suuressa vesistössä omassa saaressaan.
Lampaita täällä oli mummolassa, valtavista omenapuista lampaat syötettiin pelkillä omenoilla. Omenia oli noista puista useita traktorinlavallisia aina.
Vaari kertoi oudoista valoista jota järvellä näkyi ja loppuaikoina muistan kun mummoni sanoi äidilleni että vaari on tuonut ne valot sisään. Muistan kun mummo kertoi että oli kuullut vaarin touhuavan alakerrassa ja lähtenyt alakertaan niin nähnyt kuin vetistä valoa hehkunut portaikko ja alhaalla vaari puhunut jonkun kanssa. Tuo on melkein ainoita kertoja kun suoraan kuulin lapsena vaarin " valoista" mutta sukulaiset useinkin puhuivat niistä siten että asia jotenkin nousi esiin ja kaikki tiesi vaarin valoista.
Asiasta ei varsinaisesti oikein, ainakaan minun kuulteni, pohdiskelen puhuttu että mitä Vaari oli vaikka asiasta sukulaisille puhunut ja sitten hän katosi ja nyt on muutenkin liian myöhäistä.

Tuleepa pitkä sepustus mutta asia itsellekin aika kummallinen kun olen nyt tämän paikan uusi käyttäjä. Olen täällä nyt keväästä asti asunut ja harkitsen vakavasti poismuuttamista.
Koko ajan on tapahtunut pieniä kummallisuuksia, en tunne olevani yksin tällä saarella enkä varsinkaan talossa sisällä.
Omituisia heijastuksia on näkynyt ikkunoissa ja varsinkin kasvihuoneen ikkunat ja kyllä talonkin ikkunat on joskus iltaisin jopa hyvin pelottavan näköiset kun tulee vaikka järveltä ja ilta-aurinko vedestä ikkunoihin heijastuu. Tulee mieleen vaarin "värit".
Eilen istuin saunassa aika myöhään niin saunan ikkunasta heijastui vielä ilta-aurinko, se heijastus pyöri ja värisi niin oudosti saunan oven lasissa että menin suoraan nukkumaan uskaltamatta enää ottaa edes suihkua.

Tiedän että outoa aikuisen pelätä kuin pikkutyttönä mutta jotenkin vaikuttaneet vahvemmin kuin olin uskonutkaan suvun puheet ja varmasti trauma ollut kymmenvuotiaalle vaarin katoaminen.
Silti tuntuu että ehkä ihan syytäkin pelätä, järvenosan nimikin viittaa omituisuuksia ja muistan sen mumminkin kauhun puhuessaan että ne on kutsuttu ja tuotu sisään, kuin jotkin vieraat.

Vaikuttaisiko teihin vanhat juorupuheet ja uskomukset, alkaisitteko miettiä liikaa mistä on kyse vai onnistuisitteko nauttimaan ihanasta omasta saarestanne ilman (turhia?) pelkoja?

Haluaisin niin täällä elää ja hankkia myös lampaita vaikka jotenkin ne lampaatkin lopulta liittyivät "valovyyhteen" ja osa niistä ilmeisesti juoksi järveen tai jotenkin menivät sinne ja osa sitten lopetettiin. Siitä oli lehtijuttukin aikanaan ja uskottiin että karhu tai susi oli ollut saaressa joten luonnollinen selitys.
Jotenkin vaan suvussa puhuttiin ja serkkujen isä kerran siinä pihalla sanoi jotenkin että kysykää vaarin lampailta kun kerran osaavat puhua ja viisaita neuvoja pyytämättä jaella. Jotenkin lampaan "puhe" oli koskenut serkkujen vanhempien avioliittoa mutta tuosta en tiedä yhtään sen enempää. Tiedän että niitä lampaita pidettiin jotenkin yliviisaina tai siinä oli jotain outoa.
Tuntuu että koko saari ja tila on avaruuden pirulta riivattu, en osaa oikein muuta ajatella ja noin muistan mumminkin sanoneen vaikka silloin pidin sitä herkkäuskoisuutena ja sattumien tekosina. Inhottaa omassa kodissaan pelätä!