*~*~*HUHTIHIPPUSET vko15 to-su*~*~*

Ei auttanut kahliutuminen hoitopöytään tahi pyynnöt käynnistyksestä. Käyrillä maattiin puoli tuntia ja sitten lääköäri teki sisätutkimuksen. Paineet on huimat 159/98, mutta eipä käynnistäneet siltikään.- Vihdoin tehtiin siis mullekin tuo painoarvio, mitä mä olen myös penännyt sillä tuo sf-mitta on mullakin tosiaan jatkuvasti kulkenut yli yläköyrien. Juuh ja ei ole ihan pieni täältäkään tulossa. Painoarvioksi saatiin 4,3 kg. Riittää tuota pakertamista siinäkin. Lääkäri yritti ns. " raapia" kalvoja jotta supistukset lähtisivät nyt itekseen käyntiin, mutta maanantaille varattiin nyt kuitenkin käynnistys. HUh, jotain selkyyttä tähän asiaan. Maanantaina onkin kasassa jo 42 viikkoa. Taas, esikoinen käynnistettiin samoilla viikoilla myös.



Vanilja tuosta koosta vielä sen verran että tämä lääkäri ainakin sanoi, että näillä yli nelikiloisilla vauvoilla on vaikea kokoa arvioida täysin, eli se saattaa heittää jopa kilon. Toivotaan nyt sitten että laspäin mieluummin ... :)



Ohtonalle täytyy täällä myös ottaa tänään kaikki kikat käyttöön, jotta jos vaikka ihmeen kaupalla päästäisiin synnyttämään mekin ennen maanantaita ......



Viikonloppuja ja supistuksia!!!



Jo-an 41+5

Piristää kummasti kun on kiva keli. vähän käytiin pyöräilemässäkin tytön kanssa (eli mä kävelin ja työnsin pyörää työntökahvasta :))



Nyt ollaan tässä mun äidillä joka oli ostanut trikoo-kangasta kantoliinaa varten,ja nyt tässä hänelle koittanut ohjeita metsäsätää miten se tehdään. Mä oon nyt jotenkin noihin liinoihin hurahtanut.. varsinkin kun nyt tuo tyttö tykkää pyöräillä,niin eipä siinä samalla miten vaunujakin lyki,niin liina on toivottavasti sitten hyvä.



ONNEA bzz vauvasta!!!



Mulla tänään taas ihan oireeton päivä.. kivuttomia supistuksia vaan ja sitä limaa tuli illalla TAAS.. mistä sitä ees riittää.. :D



Mutta tsemppiä Jo-an,kyllä oot jo monen monta viikkoa jaksanutkin :) Ja kaikki muutkin joilla rupee jo tuo 42viikkoa lähenstymään..

muistan kun tyttöä odottaes meni sen muutaman päivän yli ja sekin oli jo tuskaa.. niin saati sitten pari viikkoa.



Ja hyvä että vaniljallakin on hieman parempi olo jo!! Varmaan jos synnytys tässä käynnistyis niin meet vaan hyvissä ajoin synnärille niin eivätköhän kerkeä jokatapauksessa vauvan kokoa,lantiota yms sielä tutkia! :) Hyvin kaikki menee!!

Näkyy olevan periytyvää tuo vauvan koko jos sunkin suvussa isoja lapsia.. meillä myös ei suvussa kovin moni ole alta 4kg vauvaa saanut ja yli 5kilosiakin useempia. itekkin olin just saman kokonen kun tyttö syntyessään niin ei se ihan sattumaa voi olla.



täällä mahassa taas ihan villi vauva,kun menin sitten vetäsemään 250g suklaalevyn jonka sain viron-tuliaisiksi :D Miten voikin noin helposti ja nopeasti upota ton kokonen levy.. :/ Pitäsköhän rajottaa vähän..



Mutta eipä tässä muuta,mukavaa lauantain jatkoa kaikille!!



Viva ja poitsu rv37+4

olemme muuttaneet itä-vantaalle loppu vuodesta ja tylsäksi menee päivät ellen täältä ketään samassa jamassa olevaa löydä ;)



olisi hienoa jos olisit itä-vantaalta, mutta käy muualtakin.

auto mulla päivttäin käytössä kuitenkin.



ensi viikolla saadaan oma huhtihippumme syliin.

ennestään 3v ja 5v pojat. eli kolmannen saamme.



jos olet kaveria vailla niin laita vaikka postia: katjulin@luukku.com



niin saan niin paremmin perille postin kun synnytys ensi viikon alussa.

Hei!



Ensiviikollahan näköjään tapahtuu. Hendu sait sektioajan ensiviikoksi, mutta voihan olla että et sitä tarvitsekaan :).

Jo-anille onnea maanataiseen käynnistykseen. Vanilja: Hienoa, että sait myös ultra-ajan ensiviikoksi. Vaikka voihan sitä tapahtua sitä ennenkin. Luota vain siihen, että kaikki menee hyvin! Kyllä ne siellä sairaalassa osaavat tehdä nopeita päätöksiä, jos huomaavat että vauva ei mahdukaan ulos alateitse. Hätäsektio nimi on vähän karmea, mutta useinhan sektioon päädytään synnytystilanteessa ilman sen suurempaa hätää¿ ja kaikki sujuu hyvin.



Onnea myös Saduttarelle huomiseen yliaikaiskontrolliin. Sulla on jo niin paljon viikkoja, että eiköhän jotain ala jo tapahtua!



Mulla kovistellut vatsa koko päivän, mutta kivuliaita ja säännöllisiä supistukset ei valitettavasti ole. Nyt alkaa kyllä vähitellen mennä hermot odottelun kanssa¿ ja sen, että vessassa saa ravata jatkuvasti ja alapäässä vihloo sekä sattuu.

Noita liikkeitä minäkin huolissani laskeskelen ja ehdin hetken aikaa olla peloissanikin, mutta onneksi joka kerta loppujen lopuksi vaavi on ruvennut kunnolla potkimaan.



No jospas vaikka lähtis ulkoilemaan ja sais joko pihan kevätkuntoon tai synnytyksen käyntiin!



Karru 40+2

Hendulle piti minunkin sanoa onnea sektio-ajasta!! :) hyvä että perätila kuitenkin nyt selvis että kerkeet ajatukseen sektiosta sopeutua.

Ihme juttu kun eivät tosiaan neuvolassa tunnu odottajan omia tuntemuksia ottaa niin todesta,vaikka usein ne ovat sit oikeessa kuitenkin :/



Me käytiin tossa serkulla kummitytön nimppareilla ja sielä se 2viikkonen pieni mies. On kyllä niin ihana että :)

Ja hyvä kun tuo tyttökin nyt vauvaa nähnyt,että vähän ymmrtäis että millanen meillekkin on sitten ens viikolla tulossa.. :)



mutta eipä muuta,kohta saunaan..



Viva ja rv:t edelleen 37+4

Jäi omat päiväunet tänään väliin, joten olen jo ihan silmät ristissä ja valmiina petiin. Täytynee pian hipsiäkin. Mieskin jäi vielä naapuriin saunomaan ja tyttökin jäi vaihteeksi kiltisti omaan petiin.



Jotkut täällä keskusteli alhaisesta hemoglobiinista. Mulla oli alkuraskaudesta 145, mutta se laski tuosta 116:sta, joka sai minut todella väsyneeksi. Nappasin sitten joka yö pari Obsidania ja sain tuon nostettua 148:iin. Tosin tuo ei sujunut ihan hetkessä kun raudalla kuulemma kestää imeytyä, vaan meni ainakin kuukausi tai pari. Ja vieläkin napsin yhden tabletin yössä ettei vaan laske liiaksi synnytyksessä. Edellisessä synnytyksessä kun laski sen verran, että olin lähes voimaton. Ja tosiaan - rautaa ei kannata ottaa aterian yhteydessä, vaan pari tuntia ennen ja jälkeen. Tästä syystä itse otan tuon yöllä kun joka tapauksessa tulee herättyä.



Ainiin ja onnea pikku-hippusensa saaneille! Toivottavasti +40 viikoilla menevätkin pääsisivät pian nauttimaan vauvantuoksusta. Itselläni on huomenna 39 viikkoa täynnä ja kovasti jo odottelen että synnytys käynnistyisi. Esikoinen syntyi 40+1 ja neuvolan mukaan myös seuraava syntyy usein samoihin aikoihin. Onko muilla mennyt niin?



Mutta nyt menen maata! Öitä!



Mauinna ja masu 38+6

Oltiin sitten eilen Kättärillä useita tunteja, mutta eipä tuo tilanne mihinkään edennyt. Kohdunsuu oli sekä tullessa että lähtiessä auki 2-3 senttiä ja kanavaakin vähän jäljellä eikä nämä supparit ole oikein riittävän tehokkaita ja tiheitä edistämään tilannetta. Nyt siis puolitoista vuorokautta kipeitä ja suht säännöllisiä supistuksia takana, mutta nyt supistusten väli ollut pitkään lähemmäs kymmenen minuuttia eivätkä ole riittävän tujuja, jotta tilanne tästä mitenkään edistyisi. Viime yön alkupuoliskon nukuin ihan kohtuullisesti (suppareita taisi tulla vähän harvemmin), mutta puoli neljästä eteenpäin nukuin vajaan 10 min jaksoissa ja tänään on " vähän" väsyttänyt. Nyt iltaa kohti supparit ovat olleet kyllä tosi kipeitä, joten saa nähdä, minkälainen yö on edessä.



Sori omanapainen valitusviesti; oon vaan niin pettynyt, kun en päässytkään vielä näkemään hippustani :(



Ronjaruu rv 40+1

Juu, vielä niistä hemppariasioista kirjoittelen, mutta sitä ennen onnittelen nyyttinsä jo hakeneita. Onnea hirmuisesti!



Mauinna kirjoitteli, että ottaa yöksi Obsidania. Oonki kuullu että Obsidan on paras noista rautalääkkeistä. Ikävä kyllä se aiheuttaa helposti vatsavaivoja joillekkin, kuten mulle. Siks itse käytän Maltoferia 40 tippaa, eli 100mg päivässä. Nyt oon tuplannu annoksen, mutta se ei taida tässä vaiheessa enää auttaa kun rautavarastot on tyhjät ja aika hitaasti ne arvot nousee.



Minulla on kans luonnostaan hyvä hb, eli yli 135, mutta nyt se tosiaan on tippunut alle sadan. Se on keikkunu vähän päälle sadan noin muuten raskauden aikana ja kun sitä ei oltu kuukauteen tarkistettu pääsi vahinko tapahtumaan. Mulla tuo syykin on ihan selvä kun en syö lihaa ja viljatuotteiden rauta ei ikävä kyllä imeydy yhtä hyvin kuin punaisen lihan sisältämä rauta. Niin ja rautalääkettä ei kannata ottaa maitovalmisteiden kanssa, eikä kahvin ja teen kanssa. Ja mua on ohjeistettu vielä niinkin, että c-vitamiinin ja rasvan kanssa se imeytyy parhaiten. (Esim ruisleipä, margariini ja paprika on hyvä yhdistelmä).



Hyviä raudan lähteitä on noiden liha- ja verituotteiden lisäksi mm. pinaatti, ruisleipä, täysjyväviljatuotteet. Niin ja pikku vinkkinä: suklaakin pitää sisällään rautaa, jos sitä on lupa syödä ;-).



Oon tietysti vähän huono neuvomaan kun on itellä huonot hemppariarvot, mutta jospa se jotakuta muuta...



Kyllä vähän hirvittää tuleva synnytys ja toivottavasti en menetä siinä paljon verta. Mulla kun on niitä muitakin ongelmia ton hb:n lisäksi. Pidetään peukut pystyssä.



Olga-Severiina 38+4

Onnea munkin puolesta kaikille nyyttinsä hakeneille & onnea kaikille matkaanlähtijöille, toivottavasti säkin ronjaruu pääset kohta matkaan! :)



RAUDASTA minäkin vielä: mun on aina ollu hemppa matala (max.120 jopa ei-raskaana) ja jos jonkinnäköstä valmistetta on kokeiltu, mut osa on aiheuttanu mahavaivoja ja osa taas laukassu migreenin niin... Ja aina olen ottanut tuntia pari ennen tai jälkeen aterian. Perjantaina hain sen Kräuterblutsaftin ja olen ottanu aamulla ja illalla 10ml, vaikka se onki hemmetin pahaa! Eikä ole onneks aiheuttanu vaivoja.

No, huomenna saadaan verikokeen tulokset ja sitten tiedetään miten käy. Raudan imeytyminenkin nyt tutkitaan kunnolla. Näillä näkymin mieskin olisi sittenkin tulossa mukaan synnytykseen ja esikko menee kummitädillensä hoitoon ;)



Täälläkin on enemmässä määrin alkanut pesänrakennusvietti :) Eilen pesin keittiön ikkunat ja vaihdoin verhot sekä laitoin loputkin talvivaatteet varastoon. Tänään jatketaan jollakin toisella hommalla josko saataisiin synnytystä piakkoin käynnistymään..



Ja esikkohan synty meillä vasta rv41+3.... Elikäs jos ei käynnistetä niin toukokuulle täälläkin kärvistellään.



t.Ufa rv38+2 (tai rv39+3)

onhan kaikki hippusmammat tietosia tästä arvonnasta? meidänkin pinosta, kun oli ainakin sunnuntailapsensa hakeneet



pikkupunapää

browniette

Vipe52



linkistä lisätietoja: https://www.veikkaus.fi/info/kampanjat/ttk/potkupuku/index.html (jos tätä nyt saa " mainostaa" )

Niin, tänään sais taas lotto-potkupuvun jos synnyttäis =) . Onhan ainakin ronjaruulla sen kuuloinen tilanne että josko jo tänään tulis kun oot jo monta päivää kärvistelly kipeiden supistusten kanssa. Toivotaan! Varmasti inhaa kärsiä kivuista ilman mitään tulosta. Tsemppiä, kohta se kuitenkin palkitaan!



Tuntuu muutenkin että monet on nyytinhakureissulla, on ollu aika hiljaista tän viikonlopun. Itse en lähtisi potkupukua nyt tavoittelemaan, vaan toivon että hippunen pysyis matkassa sinne tiistaihin asti, milloin mulla on se käynti äitipolilla missä sitten arvioidaan vähän tarkemmin sitä vauvan kokoa.



Hemoglobiinista ja raudasta etenkin Ufalle ja Olga-Severiinalle ja muillekin. Mulla oli raskauden alussa Hb 130 mutta laski noin rv 20 sinne ihan sadan pintaan, vaikka olinkin syönytkin rautaa. Ja olin syönyt sitä, vaikkei vatsa siitä tykännytkään! No, sitten terkan kehoituksesta vaihdoin raudan Obsidaniin, jota otin joka yö silloin kun heräsin vessaan. Siksi yöllä että silloin siis vatsa oli tyhjä enkä takuulla ottanut vahingossakaan kahvia, teetä tai maitotuotteita samalla. Raudan imeytymisessä tosiaan auttaa C-vitamiini, eli lasi tuoremehua vois olla hyvä mutta ite en voinu ottaa kun olisin sit heränny jos yöllä oisin juonu mehua, kun verensokeri ois noussu =). Mut Obsidaniin on jo lisätty C-vitamiinia, en tiedä onko niihin Maltofer-tippoihin..? Obsidanin lisäksi kulauttelin sitä Kreuterblutsaftia myös ja uskokaa tai älkää niin tällä yhdistelmällä mun hemppa nousi viikossa 120 :een! Niin, ja täytyy vielä sanoa, ettei se obsidankaan oikein mun mahalle sopinut, mut se oli siinä vaiheessa ihan sama. Ja mun vatsa tottui siihen noin viikossa. Nyt lopetin raudan syömisen terkan kehoituksesta kaks viikkoo sitten, eikä sen jälkeen oo hemppaa mitattu.



Mutta tosi hyvä että Ufa sulla tutkitaan nyt paremmin toi juttu, onhan niitä semmosia anemioita ja muita tiloja missä rauta ei tosiaan nosta hemppaa vaikka miten paljon söis.



Tsempit taas kaikille kärvistelijöille ja supiistustuulia täältä!



-vanilja rv 40+3

..niin tosi hienoa jos sun mies on rohkaistunu tulemaan mukaan synnytykseen! Oot sitä niin paljon toivonut kuitenkin!



-vanilja

pitäisköhän sitä pinoutua, ettei kukaan vahingossakaan luule että olisin synnyttämässä. ;)



eli täällä siis ollaan myös yhtenä kappaleena. kun loma alko sillon torstaina/perjantaina, niin kaikki tuntemukset siitä, että tää vauva saattais olla joskus tulossa ulos, hävis. mutta kuten sanottu, ei mua ees ihan kauheesti haittaa se, kun ihana on pitää vähän lomaakin. :) joten jotain hyvääkin tosta koulurepäsystä oli, eipähän tuu aika pitkäks yliaikaispäivinä, kun on vieläkin ihan puhki. vaikka olishan se kyllä ihanaa päästä jo tästä mahasta ja turvonneesta olosta. ja sais jotain muitakin vaatteita käyttöön! käytiin eilen miehen serkun luona saunomassakin, mutta ei se kyllä yhen ainutta supistusta saanu aikaseks. paitsi että yön nukuin tosi huonosti, lonkat oli jotenkin älyttömän kipeet, mutta se nyt siis tuskin liittyy saunomiseen mitenkään.



rautajutuista vielä sen verran, että noissa maltoferin tipoissa taas nimenomaan sanotaan ottaa ne ruoan kanssa! oon sit ottanu aamupalan jälkeen ja sekottanu ne appelsiinimehuun, kun niihin ei siis ole lisätty c-vitamiinia.



vauva on ollu tosi hiljanen koko aamun, täytyy varmaan vähän herätellä toista, kun ihanhan tässä huolestuu jo kohta... ainiin, olin perjantaina neuvolassa, ja kun mulle ei missään vaiheessa oo tehty minkäänlaista kokoarviota, niin pyysin sitä kätilöä tekemään käsikopelolla jonkinlaisen. sanoi että olis hänen mielestään ehkä 3.4-3.6 kilonen jos laskettuna syntyy. tuskin siis syntyy, mutta kuitenkin. kaikki oli muutenkin ihan ok, meen huomena otattamaan paastosokerin. pe aamupissa oli puhdas, mutta pari kertaa oon saanu itte tikutellessa vähän sokeria kiinni, joten haluun käydä varmistamassa sen. toivotaan nyt että olis kaikki hyvin...



hyvää sunnuntaita kaikille! toivottavasti saadaan joku sunnuntailapsi pinkkaan taas! :) t.VadelmaMama, rv 39+5

Ei auttanut täälläkään nuo peiliset lääkärin " käsikäynnistelyt" eli kasassa edelleen. Huomenna aamulla on sitten edessä meillä käynnistys. Hitto että taas mentiin tähän. Oisin niin toivonut että olisi omillaan lähtenyt .... melkoista jytinää kuitnekin tuo käynnistetty synnytys.



hemppa on täälläkin ollut jatkuvasti hirmu alhainen. Nyt on vähän myöhäistä noita teidän vinkkejä kokeilla, mutta täytynee ottaa rautaa urakalla synnytyksen jälkeen, että ei vedä oloa ihan heikoksi.



Ai juu, lauantaina kun lääkäri tuolla ultralla arvioi kokoa niin samalla kertoi meille, että tytöltä näyttäisi tämä meidän tuleva hippunen. Aika hienoa kun tyttöä onkin toivottu tuon meidän esikoispoikamme perään.



Tsemppiä kaikille kärvistelijöille ja ihan kaikille muillekin!



Jo-an 41+6 ;)

Ei tainnut tulla myöskään sunnuntailasta tänne...



Viime yönä kuitenkin supisteli - tosin kerran tunnissa, eikä tuhottoman kipeitä, mutta heräsin kuitenkin... ja aamupäivän on " kovistellu" melko tiiviisti, joten josko tässä joskus... Meillä lapsenvahdilla on matkaa 220 km (miehen eläkkeellä oleva isä), joten tuossa jo mietimme, että pitäiskö ukkia pyytää tulemaan huomenna joka tapauksessa, niin oispahan valmiina. Itseäni ei vaan hirveästi kiinnosta viettää tulevia päiviä appiukon kanssa, ku sitten on sellainen olo, että pitäs jaksaa viihdyttää... Jos jotakuta tuo matka hieman arveluttaa, niin on meillä sellainen hätävararatkaisu siksi 3 tunniksi kun ko. matka taittuu, jos pikaisesti pitää lähteä...



Harmilliselle kuulostaa tuo alhainen hemoglobiini, itselläni ei onneksi juuri sitä vaivaa ole ollut. Räkätauti vaan taisi mennä oikeaan poskionteloon, kun on niin tujua tavaraa, että pitää tosissaan puskea pihalle - ja yöt hengittää suun kautta, blääh!



Jaha, vesi kiehuu, pitää palata vispipuuron keittoon...



Voimia kaikille meille - sekä henkisiä että fyysisiä,



=) 40+2 (esikoinen syntyi 40+5, joka ois keskiviikkona...)

Rautavalmisteita on kahdentyyppisiä,ns. kahden- ja kolmearvoisia.

Kahden arvoiset eli mm. obsidan, otetaan tyhjään vatsaan ja mielellään just c-vitamiinin kanssa, että pysyy oikeanarvoisena ja kolmenarvoiset eli FE 3+ otetaan aterian kanssa.Olen ymmärtänyt, että Fe 2+ valmisteet imeytyisivät paremin, mutta fe 3+ vatsaystävällisempää ja muuttuu elimistössä ainakin osittain fe 2+:ksi. Tällaista kemiaa... Maltofer on ns. kolmenarvoinen rautavalmiste ja se pitää siis ottaa ruoan kanssa.

Sitä todellakin kannattaa testata jos on herkkä vatsa.

Heippa hippusten oottelijat :)!

Kyllä on ihmeellistä että sitä toistansa ootellessa on NIIN paljo kärsimättömämpi ku ekasta...oisko että sillon oli varautunu henkisesti että yli voiaan mennä pariki vkoa, mut nyt oottelee tätä hippusta syntyväksi ajallaan, ku tuo esikoinenki synty 40+1, mikä olis meillä tiistaina? Juu ja mun äiti on asustellu meillä jo yli vkon päivät, kun on täällä lapsenlikkapassissa, Lapista kun ei tänne hujaheta ees kolmessa tunnissa ja vaikka mitään syöksysynnytystä tuskin on luvassa edellisen perusteella, niin tuskimpa tai toivottavasti ei vuorokauenkaan mittasta rutistusta. Mietin jo tässä, että pitäsköhän yrittää jättää herkuttelut minimiin, jos se vaikka sais meän hippuun vauhtia: on nimittäin osottanu jo masussa melkosia herkkusuun vinkeitä (niinku meän muuki perhe), kun melko takuuvarmasti mun herkuttelusta hetken päästä on masuasukilla hikka ja luulempa että moinen on kovasta lapsiveden hörppimisestä johtuvaa... Tämmöstä aavistelua siis täälläpäin :), tosin sitä taitaa herkutellakki entistä enemmin ku on (vähän) kärsimätön olo. Mulla on usiampana iltana alkanu supistella niin että ottaa oikein selkäänki melkein koko matkalta, mutta siihen se sitten on kuiten jääny. Semmosta ruskehtavaa vuotoa on ajottain tullu vähän, mikä on sinänsä oikein positiivinen merkki, kun semmosta tuli kohdunsuulta Sarastaki edellisenä aamuna ennen synnytystä, MUTTA nyt ei tietenkään sitten ole seuraamuksia tällä moisella. Saunonukki oon usiampana iltana ja jännänny voittaako velipoika taas lentopallon suomenmestaruuen, josko tänäiltana alkas tapahtuun, ku on taas mestaruus katkolla? *toiveajattelua* huoh! Juu, eikä oikiasti ole mitään syytä valittaa, kun kaikki on hyvin. Anteeksi suorastaan teille, jotka oletta kärsimyksissä vaivojenne kanssa, ku mie täällä purnaan aivan tyhjästä!!!

Ufa, huippua, että sun mies on lähössä matkaan synnyttämään! Ootpa urhea, ku oot antanu sen ite kypsyä ajatukseen. Toivottavasti tämä kakkosen syntymä on teille molemmille mahtava ja yhistävä kokemus.

Voimia hemppojen kanssa tuskaileville! On se varmaan tylsää, ku tietää, ettei se synnytys tuota vaivaa paranna.

Jo-an, tylsyys että teillä taitaa mennä käynnistykseen tuon neitosen kanssaki... Vaikka onhan tätä sunnuntaita vielä jäljellä, jos tulis teille lotto-tyttö?

Onneksi mun flunssa alkaa olla paremman puolella, ehkäpä tämä oli hyvä juttu ettei tämä masukki kiirehtiny kovasti, niin ei ekana tarttenu katella rohtuneen nenänsä kanssa tuhisevaa mammaansa! Sitä ei vaan aina jaksa muistaa näitä positiivisia juttuja. Pitäs alkaa vissiin kohta piirakanpaistoon, ku kysyin tässä serkkua helluineen päiväkaffelle, vois vaikka vähän virkistää nähä uusia naamoja, mutta en vaan jotenki jaksa itte aatella lähteväni minnekkäänpäin. Tosin ensvkoksi mie kyllä taian buukata kalenterin täyteen, jos ei mitään ala tapahtua! Ja illalla lähen taas Latinokseen, jos vaan suinki jaksan.

Varotus, nyt tulee taas iso laidallinen ajatuksenvirtaa ja mun eilistä tunnemyrskyä, hyppää yli, jos ahistaa:

Eilen mulloli oikea märypäivä, mutta se onneksi helpotti ku juttelin mieheni kanssa ja itkin ehkä 20 nenäliinaa litimäräksi. Sano mies vaan, että aika vähänhän sulla on tässä raskauessa ollu näitä...tunnemyrskyjä, mutta tämä kyllä sitten oli sitäki isompi. Ehkä se oli eniten lopunperää semmosta luopumista vanhasta elämäntilanteesta ja valmistautumista uuteen, vaikka ensin itkinki omituista asiaa, nimittäin sitä, että miten on onnetonta jos Sara menettää äitinsä, jos synnytyksessä sattuu jotain. Oon joskus aiemminki heränny miettimään sitä, miten karua on jos menettäis vanhempansa ollessaan niin pieni, että muistikuvat vanhemmasta voi jäähä tosi hatariksi. Ehkä se kuitenki enempi oli surua siitä, että pitää luopua tästä elämänvaiheesta -ja jotenki mie koen että se tuolle tulevalle isosiskolle on sitten kuitenki kovin mullistus. Ei sillä, etten olis aivan onnessani tulevasta, suorastaan osa minusta on NIIN onnellinen, että on vaikea uskoa tätä kaikkea ees toeksi, mutta ainahan muutoksiin liittyy tätä luopumisentuskaaki. No viimeyönä mie sitten herättyäni tein, mitä halusin oikiastaan tehäkki ja mikä helpotti oloa, nimittäin kirjotin Saralle kirjeen, jossa kerroin monenlaista meän yhteiselämän alkutaipaleesta ja tunteistani tuohon ihanaiseen tyttäreeni -ja se teki tosi hyvää. Tuntu kans hyvältä, että tuli kirjoteltua se puoltoistatuntinen ennenku meän perhe virallisesti on nelihenkinen, mie jotenki pelkään, että sitä alkaa unohtelemaan asioita ja ne ajatuksetki voi muuttua, kun taas sitten peilaa väkisinki Saran vauva-aikaa tämän tuoreen vauvan vauva-aikaan. Nyt vielä pystyin kirjottamaan esikoiselleni ilman vertailukohtia. Juu, taitaa olla osaltaan tätä äitin huonoa omaatuntoa... on tullukki oltua Saran kanssa aika vähän nyt kun tuo mummo on asiaatehen ollu täällä neitin luona. Kyllä nämä hormoonit on tainnu tehä musta aika hassun, mutta oon vähän sitämieltä, että sitä pitää elämässä tehä hassujaki asioita, jos ne tuntuu oikiasti tärkeiltä -ja nytpä ei ainakaan jää mitään tärkeää sanomatta. Olettako muut sattunu moisten kysymysten eteen raskautenne kuluessa?

Ronjaruu, kyllä mie kovasti toivottelen sullekki KUNNON supistuksia, että moinen kärvistely loppus. Mietin tässä eilen että sie ja Ohtonalle oottaki varmasti jo Haikaranpesässä tositoimissa, mutta mitälie masutahmaa näissä meän hippusissa ko eivät enämpi vauhilla ala maailmaan tulemaan?

Kaikesta huolimatta hymyterkkuja siskot ja urheaa mieltä toivottelee

Hanna ja masukki 39+6

Eipä olla mekään päästy hakemaan hippusta kotiin. Taitaa jäädä siis lottopotkarit saamatta, ellei sitten neiti ihan vauhdilla tästä tänään lähde tulemaan, mutta tuskinpa vaan¿ Mä alan olla jo aika varma, ettei se neiti sieltä omin neuvoin tule ulos, jotenkin on sellanen olo :(



Huomenna aamulla on sentään aika yliaikaiskontrolliin, pääsen sinne muutaman päivän ¿etuajassa¿ kun seuraillaan noita heitteleviä verenpaineita ja turvotusta. Toivottavasti antaisivat samalla jo käynnistysajan!! Sais edes jotain konkreettista lohtua, että kyllä tää odottelu tästä joskus loppuu.



Anteeksi jälleen omanapaisuus, mutta mutta¿ kyllä te tiedätte miltä tää kärvistely tuntuu.



Jo-anille vielä kovasti tsemppiä huomiseen käynnistykseen :)



Niisku ja itsepäinen masuneiti 41+2

Huooh! Ei tapahdu mitään ei. Eli täällä mettäntyttö yhä vaan ollaan ja odotellaan.



Kukas se olikaan menossa huomenna käynnistykseen...oliko Jo-an? No tsemppiä jokatapauksessa! Itse meen siis myöskin huomenna äitiyspolilla käymään, ja saa nähdä käynnistelläänkö myös vai antavatko vain ajan käynnistystä varten. En jaksa uskoa että yön aikana enää mitään ehtisi tapahtua.



Oma olo on ihan tuskastunut. Oon pahalla päällä koko ajan, ja toisaalta välillä masentaa ja itkettääkin. Kai tää odotus ja jännitys purkaantuu sillä tavoin. Voi perhe parka. Tutut kyselee vähän väliä missä mennään, se ei helpota yhtään oloa.



Raudasta on ollut puhetta. Mullakaan ei Obsidan tehonnut lainkaan. Oon käyttänyt sit semmoista suomalaista rautajuomaa kuin ferroforte B, se on vastaavan kaltaista kuin saksalainen kreuterblutsaft (vai miten kirjoitetaan). Se on nostanut tosi hyvin hemoglobiinia, oon saattanut sen kanssa juoda just esim. appelsiinimehua tai syödä jotain c-vitamiinipitoista. ja sit välttää maitotuotteita samalla kertaa.



Ohtonalle 40 tasan!! (ja menkkojen mukaan jo 41+1)

Täällähän on sunnuntaina käynyt vilkas keskustelu. Taitaa kaikki aktivoitua näin viime metreillä. Itsessäni oon ainaski huomannu sen piirteen, että tämä oma olotila loppuakohden on semmoinen, että sitä on raskaana kokoajan. Kokoajan kolottaa johonkin ja on jos jonkinnäköstä tuntemusta. Toivottavasti noi läheiset jaksaa vielä loppuajan kuunnella tätä valitusta, ja ne kolotukset sun muut tuntemukset ei oo turhia, vaan tekiskin jotain tuolla alakerrassa.



Mä olen nähnyt sellaisia painajaisia, että lapsi kuolee ja mun pitäs mennä takas töihin kahden kuukauden sairausloman jälkeen. Ihan kammottava painajainen. Oon kans kovasti huolissani siitä, että mulle sattuu jotain synnytyksessä. Eiköhän se ole ihan normaalia äidinvaistoa.



Ajattelin, että vielä tohon hemppariin kokeilla sitä kotimaista rautavalmistetta. Oliko se vademamama joka sitä suositteli? Saako sitä muuten ihan kaupasta? Sitä Kräuberblutstaftia saa ainakin joistain ruokakaupoista, sitä tais saada ottaa rautalääkkeen lisäksi. Saako tota kotimaistakin? Nii siitä olikin keskustelua, että se maltofer otetaan nimen omaan ruoan kans. Jos jollakulla on vielä jotain viimemetrin hyviä rautalisävinkkejä, niin otan kiitollisena vastaan. Noissa mun veriarvoissa on muutenkin ollut jotain häikkää kun ne maksa-arvot kummittelee ja sen lisäks senkat ja valkosolut on ollu vähän korkeella (toivottavasti ei mitään vakavaa). Meen myös, kuten UfaKuk, lisäkokeisiin, jossa tutkitaan nuo raudan imeytymistekijät vielä. Ensi viikolla on labra ja perjantaina meen äitipolille. Kyllä mä uskon kuiteskin, että meistä vähäverisistä huolehditaan synnytyksessä kaikin tavoin. Pääasia on se, että se tiedetään, niin osaavat antaa tarvittaessa lisäverta jne.



Tästähän tuli pitkä sepustus, taidan mennä laittamaan ruokaa. Hyviä sunnuntain jatkoja teille.



Olga-Severiina 38+4