Kuinkahan kauan tätä onnea kestää?
Vaihdoin miestä noin vuosi sitten. Siitä asti elämä on ollut NIIN ihanaa. Tuntuu käsittämättömältä, että olen löytänyt ihmisen, joka haluaa olla minun ja lasteni kanssa ja kantaa vastuuta arjesta. Lapset nauttivat, kun viimein on mies talossa ja itsestä on mahtavaa, kun ei enää tarvi tehdä kaikkea yksin. Seksi on taivaallista ja arki rullaa ja on mukavaa. Pientä kitkaa suhteeseemme tuo exäni, silloin kun sattuu olemaan Suomessa, siis harvoin. Sitäkin asiaa on yhdessä käsitelty ja saatu aikaan pelisäännöt, jotka ovat molemmille reilut.
Mikä siis mietityttää? Pelottaa, miten kauan asiat voivat olla näin hyvin. Tuleehan sitä riitaa ja sanomista joka suhteeseen. Uudella miehelläni ei ole yhtään pitempää suhdetta menneisyydessään ja hän on minua aika paljon nuorempi. Välillä sitä sitten miettii, että onko hän tarpeeksi aikuinen sitoutumaan sittenkin, kun elämä ei enää ole niin ihanaa... Miettiikö joku muu samoja asioia?
ja erittäin painavista syistä. Yksin on vaikea elää parisuhteessa.